Lihominen on salakavala ongelma - Mielipiteet - Satakunnan Kansa

Onko sinullakin ”vaatteet käyneet väärässä pesuohjelmassa?” – Lihominen on salakavala ongelma

Kirjoittajan mukaan ylipainon yleistymiseen vaikuttaa moni tekijä - esimerkiksi päätelaitteiden lumovoima, arkisen hyötyliikunnan väheneminen, epäterveellisen ruuan edullisuus ja helppo saatavuus sekä mainosten räjähdysmäinen lisääntyminen.

14.1. 5:00

Olen verrannut lihomisen mekanismia ilmaston lämpenemiseen. Kummassakin tapauksessa prosessi etenee hitaasti mutta vakaasti.

Ylipainon kertyminen on yleensä vuosien prosessi, joskin täydelliset romahdukset voivat kiihdyttää muutosta moninkertaisesti. Yleisempi eli pitkä vakaa kilojen kertyminen kehoon on aluksi jopa huomaamatonta. Me näemme päivittäin kuvan itsestämme peilin kautta ja siksi hienoiset muutokset kuvassa eivät aluksi aktivoi hälytyskelloja.

Muutamat kymmenet grammat muuttuvat kuin varkain sadoiksi grammoiksi ja lopulta kiloiksi. Viisi kiloa ei ole nykypäivänä vielä mitään. Ihmiset heräävät ongelmaan yleensä siinä vaiheessa, kun prosessi on siirtymässä esteettisesti tai motorisesti kestämättömään vaiheeseen.

Elämästä tulee yksinkertaisesti hankalaa, kun tuolilta nousu tuntuu liikuntasuoritukselta, vaatteet ovat käyneet väärässä pesuohjelmassa (kutistuneet) tai muutaman askeleen nousu portaissa nostaa huohotuksen uudelle tasolle.

Metabolian professori Kirsi Pietiläinen toteaa (SK 8.1.), että ylipaino on hyvin usein elämäntapoihin liittyvä prosessi, jossa jo runsaan 40 kilokalorin päivittäinen ylijäämä kertyy kroppaan vaivihkaa. Prosessin pitkittyessä myös paino alkaa nousta, hitaasti ja aluksi lähes huomaamattomasti.

Ilmastonmuutoskeskustelussa ”vuodet eivät ole veljiä keskenään” -ilmiö saa monet meistä epäilemään sen olemassaoloa, sillä vielä nykyäänkin toisinaan talvella on lunta, toisinaan taas ei. Tarkastelemme ilmastonmuutosta liian lyhyellä aikajänteellä.

Kun tätä ilmiötä tarkastellaan ihmisen painonnousun yhteydessä, yksilön johtopäätökset ovat samansuuntaisia. Luonnollinen päiväkohtainen painon vaihtelu voi olla helposti kaksikin kiloa. Ainakin itselle tuollainen vaihteluväli on melko normaalia. Painonnousua pitäisikin tarkkailla pitemmällä aikajänteellä ja puuttua siihen, kun painossa tapahtuu normaalista poikkeavia muutoksia.

THL:n julkaisema Lihavuuteen liittyvä sairastuvuus -karttapalvelu ennustaa, että vuonna 2030 monessa osassa Suomea noin 30 prosenttia täysi-ikäisistä ihmisistä on ylipainoisia tai lihavia. Luku on todella suuri ja kuormittaa erinäisten lihavuuteen liittyvien sairauksien kautta terveydenhuoltoamme aivan uudella tavalla.

Ongelma on monen asian summa: epäterveellinen ruoka on liian halpaa, kotiinkuljetuspalvelujen lisääntyminen deaktivoi arjen liikkumista, some- ja suoratoistopalvelut sitovat meidät sohvan pohjalle ja itse liikkumisen sähköistyminen vähentää lihasvoiman käyttöä.

Oman ulottuvuutensa ongelmaan tuo mainosten määrän räjähdysmäinen lisääntyminen sekä niiden sisälle rakennetut seireenimäiset houkutuslaulut, joille lähes jokainen ihminen altistuu pahimmillaan satoja kertoja päivässä.

Näistä lähtökohdista ihmisten syyllistäminen tuntuu epäreilulta. Ainoaksi keinoksi jää ennaltaehkäisevä työ, joka sekin on pelkkää sanahelinää, jos prosessia ei ole määritelty kunnolla.

Ehkä tarvitsemme taistelussa ylipainoa vastaan juuri niitä samoja mainonnan ammattilaisia, jotka nyt rakentavat sokerihuurrettua maailmaa.

Jaakko Jäntti

hyvinvointivalmentaja, aluevaaliehdokas (vas.)

Pori

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut