Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on historiamme suurin hallintoreformi. Muutos vaikuttaa jokaisen arkeen. Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät palveluiden saatavuuteen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen sekä kustannusten hillintään.
Satakunta on yksi 21 hyvinvointialueesta. Toiminnan onnistunut käynnistyminen on kriittinen menestystekijä.
Teimme kymmenen kohdan listan onnistumisen kulmakivistä.
Ensimmäiseksi, uusien aluevaltuutettujen on epäsatakuntalaiseen tyyliin puhallettava yhteiseen hiileen. On löydyttävä yhteinen tahtotila ja jaettu ymmärrys yhteisistä tavoitteista. Valmistelu on ollut lupaavaa.
Toiseksi, lähipalvelut on turvattava. Avainasia on tulevaisuuslähtöinen palvelurakenne ja -verkko. Lähipalvelut voidaan järjestää monin eri tavoin, mutta jokaisessa kunnassa ei voi olla omaa fyysistä sosiaali- ja terveysasemaa. Tietoon perustuvan päätöksenteon on ohjattava valintoja kotipaikan sijaan ja on hyödynnettävä niin digitalisaation kuin mobiilipalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia.
Kolmanneksi, tarvitaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saumatonta integraatiota kaikilla palvelutasoilla. Jos tämä ei toteudu, mikään ei muutu. Painopistettä on siirrettävä perusterveydenhuoltoon ja nopeaan hoitoon pääsyyn. Perustasolla pitää painottaa iäkkäiden palveluita, mielenterveyttä, kotiin annettavia palveluita ja paljon tukea tarvitsevia asiakkaita.
Neljänneksi, osaaja- ja työvoimapulaan tarvitaan ratkaisuja ja proaktiivisia tekoja. Yhtälö on ratkaistavissa vain henkilöstön pitovoimaan panostamalla, syvällä yhteistyöllä oppilaitosten kanssa ja osaamisperustaisella maahanmuutolla.
Viidenneksi, kustannustehokkuutta ei ole varaa ohittaa missään. Kustannusten hillintä ja tuottavuuden lisääminen on kaikessa a ja o.
Kuudenneksi, valinnanvapauteen pitää panostaa lisäarvoa tuottavana tekijänä Satakunnan kaltaisessa yrittäjyysmaakunnassa. Yksityisen ja kolmannen sektorin rooli tärkeänä osana palvelujärjestelmää on tunnustettava.
Seitsemänneksi, siamilaisilla kaksosilla eli hyvinvointialueilla ja kunnilla on yhteinen maali hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Molemmat ovat toiminnallisesti kiinni toisissaan ja riippuvaisia toisistaan.
Kahdeksanneksi, teknologian hyödyntäminen, digipalvelut ja liikkuvat palvelut liittyvät kaikkeen. Kaikki mikä on digitalisoitavissa, pitää digitalisoida. Toimivat sähköiset palvelut vapauttavat henkilöstöä, aikaa ja resurssia paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohtaamisiin
Yhdeksänneksi, pelastustoimi ei saa jäädä soten suurten volyymien varjoon. Pelastustoimella on kokoaan isompi merkitys arjen turvallisuudessa. Esimerkiksi hyväksyttävissä olevilla vasteajoilla on tärkeä merkitys.
Kymmenenneksi, viimeisin muttei vähäisin asia liittyy poisoppimiseen vanhoista malleista, käytännöistä sekä kunta- ja hallintorajoista. Tehtävä ei ole helppo eikä onnistu ilman avointa viestintää ja tiedottamista kansalaisille.
Nostamme jokerikortiksi uusien hyvinvointialueiden valtuustot, johdon ja johtamisen. Ne ovat kuninkaantekijöitä uudistuksen tavoitteiden ja kansalaisten palveluiden parantamisessa. Jos he eivät onnistu tehtävässä, uudistus jäänee massiiviseksi hallinnon uudelleenjärjestelyksi, paperitiikeriksi.
Aino-Maija Luukkonen on Porin kaupunginjohtaja ja Timo Aro johtava asiantuntija Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä sekä kaupunginvaltuutettu (sit.vihr).