Monikulttuurisen työyhteisön kehittyminen edellyttää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä - Mielipiteet - Satakunnan Kansa

Monikulttuurisen työyhteisön kehittyminen edellyttää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä

Kirjoittajien mukaan usein valmistumisen jälkeisen pois lähtemisen syynä on se, että on heikosti kotoutunut, kielitaito ei ole tarvittavalla tasolla tai ei saa haluamaansa koulutusta vastaavaa työtä.

13.10. 19:22

Porin kaupunginjohtaja Luukkonen ja kunnanvaltuutettu Aro ovat nostaneet lähipäivinä esille (SK 5.10. ja 7.10) koulutusperustaisen maahanmuuton yhdeksi ratkaisuksi alueen negatiiviselle väestönkehitykselle.

Satakunnan ammattikorkeakoulusta (Samk) valmistuu ulkomailta tullutta, koulutettua työvoimaa.

Samkissa opiskelee esimerkiksi terveysalan englanninkielisissä koulutusohjelmissa suomalaisia ja ulkomailta tulleita opiskelijoita noin 200.

Opiskelijat tulevat tänne opiskelemaan, koska tarjoamme laadukasta opetusta englannin kielellä. Suuri osa opiskelijoista näkee Suomeen työhön jäämisen mahdollisuutena, mutta valmistuttuaan kokee, ettei pääse työhön.

Usein valmistumisen jälkeisen pois lähtemisen syynä on se, että on heikosti kotoutunut, kielitaito ei ole tarvittavalla tasolla tai ei saa haluamaansa koulutusta vastaavaa työtä.

Opiskelijoille tarjotaan Samkissa mahdollisuus oppia peruskielitaito. Työharjoittelussa kehitetään ammatillista sanastoa ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelijoiden työpaikoilla tapahtuva harjoittelu on lakisääteistä ja välttämätöntä.

Opiskelijoiden harjoitteluista saadun palautteen mukaan suomen kielen taito on usein työharjoittelun haastavin osuus. Vuorovaikutus on olennainen osa terveysalan ammatteja. Toisaalta kielitaito ja ammattitaito ovat kaksi eri asiaa. Miten heikompi suomen kielen osaaja saa työharjoittelussa onnistumisen kokemuksia sekä kykenee kehittämään kieltään? Miten tuetaan työyhteisöjen monikulttuuristumista?

Suomen kieli on tärkeä osa kotoutumista ja ammatillista identiteettiä, mutta kieltä ei opita vain koulussa, vaan ennen kaikkea arkielämän ja työelämän vuorovaikutustilanteissa. Tämä haastaa paremman kielitaidon omaavaa henkilöä ottamaan vastuun yksinkertaisen kielen käyttämisestä.

Uuden kielen oppijan vastuulla on oppimismahdollisuuksien rohkea hyödyntäminen.

Samk on mukana Opin portailta työelämään Satakunnassa –hankkeessa, josta Satakunnan Kansa kertoi (12.10.). Hankkeen keskeisinä tavoitteina on ei suomea äidinkielenään puhuvien työelämään siirtymisen sujuvoittaminen ja työelämän edustajien kielitietoisuuden ja monikulttuurisuusosaamisen vahvistaminen.

Samkissa on tehty aktiivista yhteistyötä terveysalan työpaikkojen edustajien kanssa ja pilotoitu monikielistä, monialaista ja monikulttuurista harjoittelumallia terveysalan työpaikoilla. Tässä pilotissa tuettiin äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvan suomen kielen kehittymistä sekä suomenkielisten opiskelijoiden ja harjoittelupaikkojen työntekijöiden kielitietoisuutta ja selkokielen käyttöä. Hankkeessa on tuettu myös suomenkielisten ja äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien opiskelijoiden tutustumista toisiinsa.

Hanke on pian päättymässä, mutta työ on vasta alussa. Monikulttuurinen työyhteisö on tulevaisuutta. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien kotoutumiseen tarvitaan meitä kaikkia. Samkin englanninkielisten tutkintojen kehittäminen kotouttavaan suuntaan voi olla yksi apu myös Satakunnan väestön kasvulle.

Maarit Harjanne ja Hanna Rautava-Nurmi, hoitotyön lehtorit

Mari Törne, fysioterapian lehtori

Sari Lintukorpi, pt.tuntiopettaja

Marja Tomberg, viestinnän lehtori

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: