Professori Pekka Viljanen hankintakohuista: Virkavastuu on otettava tosissaan - Mielipiteet - Satakunnan Kansa

Professori Pekka Viljanen hankintakohuista: Virkavastuu on otettava tosissaan

Korjaus virheellisiin menettelytapoihin saadaan todennäköisesti vain saattamalla tekijät henkilökohtaiseen vastuuseen, kirjoittaa rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen.

25.2.2021 9:38

Viime aikoina on uutisoitu muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Porin kaupungin hankintojen epäselvyyksistä. Ottamatta kantaa mihinkään yksittäistapaukseen on syytä tarkastella julkisiin hankintoihin liittyviä vastuukysymyksiä.

Kunnissa elää vahvana usko, että virkamiesten ja luottamuselinten päätöksiin voidaan puuttua vain oikaisuvaatimusten ja/tai valitusten kautta. Silloin ei virheellisten päätösten tekijöille koidu mitään seuraamuksia, päätökset vain korkeintaan kumotaan. Näin meno voi jatkua entisellään.

Tilintarkastuskin on usein hampaatonta. Vastuuvapauden myöntämistä on suositeltu jopa perusteluin, että ”hallintoa on pääsääntöisesti hoidettu lain mukaisesti”, kuten yhdessä toimittaja Eeva-Liisa Hynysen kanssa kirjoittamassamme Kittilän laki -teoksessa on selvitetty.

Suomen perustuslain 2.3 §:ssä on ilmaistu oikeusvaltioperiaate: ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”

Sekä kunnalliset viranhaltijat että luottamushenkilöt ovat rikosoikeudellisessa virkavastuussa tehtäviinsä kuuluvissa toimissa. Kaikki he voivat syyllistyä esimerkiksi tahalliseen tai tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Asianomaiset rikoslain 40 luvun säännökset edellyttävät, että kyse on virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuuden rikkomisesta. Sellaiset säännökset tai määräykset voivat olla lain säännöksiä tai vaikkapa kunnan luottamuselinten itse päättämiä, kunnan hallinnon tehtäviä ja toimivaltuuksia koskevia määräyksiä, kuten hallintosääntö ja hankintasääntö.

Kun kuntien viranomaisten on hankintalain mukaan kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään, kilpailuttaminen on hankintoja valmistelevien viranhaltijoiden virkavelvollisuus. Vastaavasti hankinnoista päättävien on varmistettava, että kilpailutus on hoidettu.

Hankintalakia ei sovelleta, jos hankinnan ennakoitu arvo alittaa kansallisen kynnysarvon 60 000 euroa. Hankintalaissa säädetään myös hankinnan ennakoidun arvon laskemisesta, joten arvon määrittäminen tarkoitushakuisesti kynnysarvon alle on virkavelvollisuuden vastaista. Hankintalaissa on myös kielletty hankinnan pilkkominen eriin tarkoituksin välttää lain säännösten soveltaminen.

Jos kunta on sisäisissä hankintasäännöissään velvoittanut kilpailuttamaan pienemmätkin hankinnat kuin hankintalaki edellyttää, nuo sisäiset määräykset velvoittavat samalla tavalla kuin laki.

Päättäjien tulisi olla erityisen tarkkoina, jos heille esitetään tarjouskilpailun voittajaksi kalleinta tarjousta, jonka hinta on erittäin paljon korkeampi kuin seuraavaksi kallein tarjous. Silloin on syytä epäillä, että tarjousten arviointiperusteissa on jotakin vikaa. Tarjousten hintoja on yleensä helppoa verrata, mutta niiden laadun arviointi on usein subjektiivista.

Luottamushenkilöiden tulee yleensä voida luottaa virkamiesvalmistelun asianmukaisuuteen, mutta mitä tahansa ei pidä uskoa. Jos tietyn konsultin valintaa perustellaan suullisilla suosituksilla, joiden antajan nimeä ei kerrota, avataan mahdollisuus korruptiolle. Sellaisille suosituksille ei pidä antaa mitään arvoa. Luottamus hyvä, kontrolli parempi, sanoi jo V. I. Lenin aikoinaan – ja oli edes siinä oikeassa.

Jos tarjouskilpailun voittajan työ viivästyy sovitusta ja myötävaikuttaa osaltaan siihen, että tarvittavien jatkoselvitysten aikataulu muodostuu kireäksi, ei vaikuta hyvältä, jos jatkoselvitys tilataan kilpailuttamatta suorahankintana samalta tarjoajalta kiireeseen vedoten.

Myös laskujen asiatarkastus ja maksettavaksi hyväksyminen ovat virkavastuun alaista toimintaa. Niitä ei voida suorittaa asianmukaisesti, jollei varmistuta myös siitä, että lasku pohjautuu hankintapäätökseen.

On vaarallista vähätellä tietyn hankkeen muutaman sadan tuhannen euron konsulttikuluja vertaamalla niitä hankkeen kymmenien miljoonien kokonaiskustannuksiin. Tilaajan tuollaiseen asenteeseen luottaen konsulttikin voi laskuttaa tekemäänsä työhön nähden kohtuuttomasti. Asenne on myös epäjohdonmukainen, jos samaan aikaan etsitään säästöjä tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen kustannukset aiheuttavista kohteista.

Korjaus virheellisiin menettelytapoihin saadaan todennäköisesti vain saattamalla tekijät henkilökohtaiseen vastuuseen. Siksi on joskus tarpeen tehdä kunnan toimista tutkintapyyntö poliisille mahdollisen rikosoikeudellisen virkavastuun selvittämiseksi.

Pekka Viljanen

Rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut