Koronaepidemia on käytännössä pysähtynyt –Raumalla tilattiin jo kylmäkontti - Mielipiteet - Satakunnan Kansa

Koronaepidemia on käytännössä pysähtynyt –Raumalla tilattiin jo kylmäkontti

Paine koronarajoitusten purkamiseen kasvaa. Näin ei voida jatkaa pitkään, sillä nyt on pysähdyksissä niin talous kuin epidemiakin.

29.4. 21:00 | Päivitetty 29.4. 21:05

Puuvillan kauppakeskuksessa vaeltaa muutamia ihmisiä, kahvilat ja ravintolat ovat pääosin kiinni ja myös osa kaupoista on suljettuna.

Parkkipaikoilla on tilaa ympäri Poria, kun iso osa tekee töitä etänä.

Kuinka kauan voimme elää jatkuvaa sunnuntaita?

Hallituksen on määrä päättää koronakriisin aiheuttamien rajoitusten jatkamisesta ja mahdollisesta purkamisesta viikonloppuna.

Jo nyt on selvää, että rajoituksia puretaan.

Yhteiskunnan sulkeminen tulee liian kalliiksi.

Paine on kova. Elinkeinoelämän edustajat puhuvat hallitusta sulkutoimien purkamisesta. Keskuskauppakamari patistaa avaamaan taloutta ja Suomea siirtymään testaa-jäljitä-eristä-hoida-strategiaan.

Kauppakeskus Puuvillassa on edelleen hiljaista.­

Suomen erinomainen tilanne hieman hämää ajattelua.

Kannattaa muistaa, mitä tapahtui Italiassa ja Espanjassa. Uutiset terveydenhoitojärjestelmän romahtamisesta ja kuvat armeijan rekkajonoista kuljettamassa koronauhreja tapahtuivat vain muutama viikko sitten, vaikka tuntuvat kaukaisilta.

On helppo suojella itseään ja tuudittautua siihen, että asia ei koske meitä.

Kyllä koskettaa.

Raumalla jo varauduttiin koronauhreihin tilaamalla kylmäkontti, kun paljastui laaja kymmenien tapausten korona-altistuminen.

Ihmeellistä on, että tauti ei levinnyt. Samalla se osoittaa, että emme tiedä viruksesta läheskään kaikkea.

Ydin on, että ei epidemia vielä ohi ole.

Ei tarvitse mennä edes kovin kauas, kun tilanne ja myös vainajien määrä on ihan toinen. Ruotsissa on valittu erilainen strategia ja se näkyy.

Jo nyt on selvää, että Suomi ja suomalaiset onnistuivat viruksen torjunnan ensi vaiheessa paljon paremmin kuin moni muu maa.

Meitä suojasi maantieteellinen sijaintimme, jolloin virus levisi maahamme hieman muita myöhemmin.

Viruksen leviämistä on todennäköisesti estänyt myös se, että meitä on melko vähän näin isoon maahan. Asukastiheytemme on harva.

Iso asia on myös suomalaisten alamaisuudella. Me uskomme ja luotamme virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin. Kun rajoitukset määrättiin, suomalaiset ottivat ne tosissaan.

Tällä kaikella on saatu hankittua kallisarvoista aikaa ja pystytty valmistautumaan epidemiaan. Kuten porilaislähtöinen tutkija Tuomas Aivelo on hyvin todennut, niin on parempi sairastaa korona myöhemmin, koska tiedeyhteisö oppii viruksesta koko ajan ja tautia osataan paremmin hoitaa.

Nyt iso kysymys on, että tottelimmeko rajoituksia hieman liian hyvin.

Koronaepidemia on jäätynyt.

Olemme välitilassa, jossa epidemia ei juuri etene, vaikka näin kaikkien asiantuntijoiden mukaan tulee lopulta tapahtumaan.

Ennusteet tautihuipusta ovat koko ajan siirtyneet eteenpäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen arvioi, että nykyisillä rajoituksilla tautihuippu on vasta syksyllä (HS 29.4.).

– Rajoitusten pidentäminen ilman, että epidemiatilanne edistyy, on turhaa, totesi Salminen.

Hallituksella on tarkka paikka miettiä ja päättää, miten rajoituksia puretaan.

Talous pitää saada liikkeelle, mutta niin, että epidemiatilanne pysyy hallinnassa ja paine terveydenhoitojärjestelmää kohtaan kohtuullisena.

Hallituksen päätös avata koulut oli jo erinomainen askel tähän suuntaan ja kohti olojen normalisointia, vaikka vaatiikiin kouluilta paljon erikoisjärjestelyjä. Kuten opetusministeri Li Andersson hallituksen tiedotustilaisuudessa huomautti, järjestelyt voivat olla hyvä harjoitus syksyä varten.

Joudumme elämään edelleen epävarmuudessa, mutta rajoitusten purkamista on pakko jatkaa myös koulupäätöksen jälkeen.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?