Pääkirjoitus

Susi ei ole aihe, josta ei voi puhua – päinvastoin siitä on hyötyä

Susi ei ole aihe, josta ei voi puhua – päinvastoin siitä on hyötyä
Jussi Rakkolainen

Susista uutisoiminen herättää hyvin usein kahdentyyppistä keskustelua: Miksi susihavainnosta pitää ilmoittaa petoyhdyshenkilöille, ja miksi tiedotusvälineet uutisoivat susien liikkeistä. Jälkimmäinen aiheuttaa monien mielestä turhaa paniikkia ja hysteriaa.

Kumpaankin teemaan saattoi törmätä viimeksi torstaina, kun kokemäkeläisen perheen pihassa vieraili susi, joka lähestyi ihmisiä rohkeasti, ja joka häädettiin pihapiiristä lopulta pelästyttämällä.

Petoyhdyshenkilöille tehtyjä vahvistettuja petohavaintoja käytetään pohjatietona kanta-arvioita tehtäessä sekä päätöksenteon pohjana. Havainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-havaintojärjestelmään.

Esimerkiksi poliisi huomioi laadukkaat havainnot turvallisuusperusteisia päätöksiä tehdessään. Näin kävi myös tällä viikolla: Kokemäellä tavatusta sudesta annettiin vielä samana päivänä lopetuspäätös.

Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, ettei eläimen käytös ollut sudelle lajityypillistä.

Eri asia on, tavoitetaanko eläintä enää. Esimerkiksi keväisin ja alkukesällä nuoret susiyksilöt lähtevät laumoista, ja niistä tehdään havaintoja petoyhdyshenkilöille.

Seuraavana päivänä eläimet voivat kuitenkin olla jo kymmenien kilometrien päässä havaintopaikasta.

Satakunnassa ilmoitettiin viime vuonna toistatuhatta susihavaintoa. Ne olivat niin näkö- ja riistakamera- kuin jälkihavaintojakin. Yhteistä havainnoille on se, että ne ovat tavalla tai toisella vahvistettuja.

Havainnot ovat tärkeitä, jotta maakunnan susilaumat ja -parit saadaan selville.

Tiedotusvälineet tarttuvat susihavaintoihin vaihtelevasti ja eri tavoilla.

Esimerkiksi Satakunnan Kansassa ei pelkkä havainto eläimestä ole peruste uutisoinnille. Sitä puoltaa jo pelkästään viime vuonna tehtyjen havaintoilmoitusten määrä. Ne riittäisivät suuremmankin sivupinta-alan täyttämiseen.

Taustalla pitää olla jotain erityisempää tai ilmiö, kuten uusi lauma, poliisioperaatio – tai kuten tällä viikolla, ihmiselle uhittelua.

Toki uutiskynnyksen ylittämistä edesauttaa myös se, että susi on Suomen luokituksen mukaan uhanalainen eläin.


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Susia suurempi ongelma ovat punkit. Meillä kiertää punkkibussit ja varoitetaan tuon pienen otuksen vaaroista tauotta. Ja totta se on: ihmisiä sairastuu punkin puremista paljon enemmän kuin suden vaaroista. Susihan ei ole yli 100 vuoteen purrut ihmistä – saatikka syönyt. Ja jotta punkkeja olisi vähemmän, tulisi susikantaa pitää korkeana, sillä susi saalista punkin isäntäeläintä valkohäntäpeuraa. Jos ihminen ei puuttuisi joka asiaan, saattaisimme siis hyötyä: vähemmän ikäviä sairastumisia!

  • Nimetön

    Eläinpuistoissa voi käydä katselemassa puolikesyjä ihmisiin tottuneita petoja jotka vapauteen päästessään (?!?) hakeutuvat ihmisten pihoihin ruuan toivossa. Jokaisella tulisi olla oikeus lopettaa pihaan tullut suurpeto, ihmisiin tottunut peto on vaarallinen.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio