Pääkirjoitus

Suden kanta-arvio on nimensä mukaisesti arvio, mutta sen tarkkuus paranee koko ajan

Suden kanta-arvio on nimensä mukaisesti arvio, mutta sen tarkkuus paranee koko ajan
Kaisa Ylhäinen

Kiihkeä ja itsevarma ääni saa paljon kuulijoita ja huomioita. Asiantuntijoilla on tässä kilpailussa vaikeaa.

Tieteentekijät ja tutkijat ovat usein varovaisia sanoissaan. Mitä monimutkaisempi jokin ilmiö on ja mitä enemmän siitä tietää, sitä vaikeampaa siitä on sanoa mitään sataprosenttisen varmaa.

Tämä pätee esimerkiksi susien kanta-arvioon (SK 15.4.). Sen tekeminen perustuu vain varmistettavissa oleviin faktoihin ja tietämykseen suden biologiasta.

Susireviireillä kanta-arviota saatetaan pitää jopa vääristeltynä.

Kun aamulla nähdään viisi sutta yhdessä paikassa ja illalla neljä yksilöä tallentuu riistakameraan 25 kilometrin päässä aamun havaintopaikasta, voi kanta-arviossa ilmoitetun seitsemän yksilön ajatella olevan väärä tieto.

Tutkijoiden tiedon mukaan ristiriitaa ei välttämättä ole. Susi liikkuu nopeasti paikasta toiseen, eikä lauma pysy yhdessä koko aikaa.

Lisäksi suden kanta-arvio on nimensä mukaisesti arvio. Sen tarkkuus paranee koko ajan, kun menetelmät kehittyvät.

Satakunnassa ei ole pantasusia, mutta dna-testein on päästy todistamaan, miten kauas ydinreviiriltään sudet saattavat kulkea. Samaten vihjeitä on saatu jo siitäkin, minne esimerkiksi Satakunnassa syntyneet pennut ovat matkanneet.

Tutkimus ei ole susireviireillä asuvien ihmisten vihollinen vaan kumppani. Satakunnassakin on jo vuosia pyritty jakamaan tietoa.

Keskimäärin paikallisten suhtautuminen onkin maltillista. Esimerkiksi Köyliössä susipari on lisääntynyt noin vuosikymmenen ajan, mikä kertoo siitä, että lauma on saanut olla häirinnältä rauhassa, vaikka sudet aiheuttivat etenkin saapuessaan myös suuria kotieläinvahinkoja.

Yhteiskunnan tehtävä on tarjota jäsenilleen mahdollisimman luotettavaa tietoa, olivat he sitten mitä mieltä tahansa. Siksi tutkimus ei voi ottaa huomioon havaintoja, joita ei voida varmistaa.

Näiden vähemmän kiihkeiden arvioiden esittäjiä kannattaa kuunnella.

Heillä tuskin on tarkoitusperiä tai motiiveita, vaan todennäköisesti pelkkiä faktoja.


Kommentit (4)

  • Huolestunut

    Tutkijoiden ilmoittama susimäärä on vääristynyt jo senkin takia, kun alle 2 vuotias yksilö ei ole tutkijoiden mukaan laskettavissa sudeksi. Alle 2 vuotias susi kyllä näyttää kovin sudelta. Kun tämä vääristymä korjataan voidaan alkaa olla edes vähän lähempänä totuutta, minä se maallikoille näkyy.

  • Tiina

    Tämä on tiedetty. Asun susireviirillä ja olen todellakin havainnut sen, että sudet ovat erilläänkin. Niiden lukumäärän selville saaminen on todellakin haastavaa. DNA-analyysi antaa tietoa susikannasta, mutta ei ole suoraan verrannollinen susimäärään. Koska sudet ovat erillään, saattavat ulosteet olla eri puolilla reviiriä jopa yhtaikaa. Jos DNA-kerääjät näkevät lumikelillä yksiselitteisesti, että vaikkapa kolme sutta on kulkenut paikasta a paikkaan b, niin susia on kolme, eikä kaksi, jos maastosta löydetään vain kaksi ulostetta. Näin ainakin täytyisi olla. Toivottavasti näytetarkkuus paranee, koska aika useista näytteistä ei DNA:ta saatu määritetyksi. Kaiken kansan jälkihavainnot helpottavat tietenkin pökäkeiden löytämistä, vaikka hullultahan tuommoinen eläintenlaskemispuuha vaikuttaa. Ja varsinkin, kun pitää löytää ja kerätä ulostetta. Eri tahot eivät osaa itsekään määritellä, minkä verran on sopiva susimäärä. Ollako vai eikö olla susia-syndrooma vallitsee. Usein kerrotaan Viron suuresta susikannasta ja siitä, kuinka siellä niistä ei ole ongelmia. Vuosina 2011-2016 eli 6 vuoden aikana susia on metsästetty siellä 564 yksilöä. Laumojen viiden vuoden keskiarvo on ollut 23 eli suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Jos ajatellaan yksinomaan laumamäärää, voisi olettaa, ettei susia olisi Virossa noin suuren verotuksen vuoksi juuri lainkaan. Suomen susikanta kuulostaa pysyvän samalla laumamäärällä ja vähäisemmällä kuolleisuudella noin 200:ssa. Varmaan Virossa sudet saavat enemmän ravintoa ja siksi myös pentuja enemmän, mutta ei tätä yhtälöä pysty silti käsittämään.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio