Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Slade Poriin elokuussa: Messuhallin keikka 1973 meni ohi, josko nyt näkisin bändistä muutakin kuin kultahileet?

Keikkapäivä oli 5. marraskuuta 1973. Vieläkin ketuttaa. Saman vuoden tammikuussa Briteissä julkaistiin single "Cum On Feel the Noize". Minusta tuli antaumuksellinen Slade-fani. Oli aivan sama, vaikka jytäkundit ja -gimmat pitivät Sladea purkkana. Räminä oli räminää ja hyvä niin. Sladest-lp sopi nätisti Uriah Heepin Salisburyn päälle onnettoman matalassa levykasassani. Syksyn mittaan alettiin juoruta, että Slade tulee Suomeen. Vanhempien pehmittämistä oli turha edes aloittaa. 14-vuotias kemiläistyttö ei todellakaan saanut rahaa keikkaan eikä junalippuun hotellista puhumattakaan. Rovaniemellä oli toisin. Hyvän ystävän serkkutyttö asui siellä eikä perheellä ollut pula rahasta. Tyttö suuntasi kavereidensa kanssa yöjunalla Helsinkiin. Olen edelleenkin täysin varma siitä, että lupa vanhemmilta heltisi lievästi sanoen puutteellisilla tiedoilla. Veikkaan, että serkku syötti tarinan Pohjoismaisten partiolaisten marrasjamboreesta tai Tukioppilasyhdistyksen kulttuurimatkasta pääkaupungin pointillistien perustavaan kokoukseen. Kademielellä ei ollut rajaa. Haukuimme rovaniemeläiset alimpaan purkkapopkastiin. Olivat kaiken lisäksi vielä vosoja (ylpeitä), vistoja (erittäin ärsyttäviä) ja haukkuivat Kemiä Perämeren punaiseksi persreiäksi. Toivoimme, että keikka peruuntuu. Kävisi heinäkengille samoin kuin Sweet-faneille Tervolan kaarihallissa. Siellä jäi "Poppa Joe" kuulematta, kun bändi jäi vätystelemään jonnekin Oulun tienoille. Joululomalla jo hävetti. Kyllä mekin Sladesta pääsimme nauttimaan. Tai pitäisikö sanoa Sladen rippeistä. Sladen pukeutuminen oli säihkettä, välkettä ja kimalletta. Se, mitä kankaalla ei pystytty tekemään, korvattiin kultahileillä. Hileitä oli siroteltu erityisesti Dave Hillin legendaariseen pottamallin otsatukkaan. Hillin heiluessa hileet lensivät pitkin lavaa ja lattiaa. Arvatkaa kuka keräsi niitä muovipussiin lavan edessä? Me köyhät kemiläiset saimme Dave Hill -hileitä pikkurillin kynnen verran per tyttö. Pääosan säihkeestä serkku myi kovaan hintaan rovaniemeläisille faneille. Meistä se oli niille aivan oikein. Revanssini koittaa Kirvatsin jytässä elokuussa 2018. On totta, että mitään hyvää ei odota koskaan liian pitkään. Olenhan vasta 59-vuotias, kun "Cum On Feel the Noize" kajahtaa Porissa. Eihän tähän mennyt kuin 45 vuotta!