Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Lukijalta: Valtion liikennerahoista murusia Satakuntaan – Kymenlaakso on saanut 8 620 euroa/asukas, Satakunnan vastaava luku on 464 euroa

Liikenneviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön tilastojen mukaan valtion liikennerahat ovat jakautuneet maakunnille hyvin epätasaisesti (Helsingin Sanomat 17.12.), kuten jo tämänkin lehden palstoilla on tullut todetuksi. Liikennerahoja on myönnetty vuosina 2003–2019 suuriin liikennehankkeisiin yhteensä 7,9 miljardia euroa. Kun jakoa tarkastellaan maakunnittain ja vertailuarvona on käytetty bruttokansantuotetta (bkt) alueella, voidaan todeta melkoinen eriarvoisuus. Tarkasteluajanjakso on niin pitkä, että sattuman osuus tulee eliminoiduksi. Suurimman potin per asukas on saanut Kymenlaakso, minne on ohjautunut 8 620 euroa/asukas. Satakunnan vastaava luku on 464 euroa. Asukasta kohden liikennerahaa Satakuntaa vähemmän ovat saaneet vain Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala. Professori Pertti Haaparanta kritisoi tämän lehden palstoilla jokin aikaa sitten voimakkaasti infrarakentamisen ajoitusta. Hänen mielestään tiestön parantamisen aika olisi ollut mennyt finanssikriisin jälkeinen aika, jolloin valtiotalouden näkökulmasta on elvytetty. Kun tieverkoston parantaminen on nyt alkamassa, talouskasvun aikana rakentaminen kallistuu. Liikennerahojen allokointia maakunnittain tarkasteltaessa, ei voi olla vetämättä johtopäätöstä, että Satakunnan maakunnan edunajaminen valtion suuntaan on epäonnistunut. Siinä voivat peiliin katsoa alueemme ministerit, kansanedustajat, eduskunnan valiokuntien puheenjohtajat sekä tietenkin maakuntaliitto. Pori tähtää strategiassaan tapahtumakaupungiksi ja hyvä niin. Täällä on Suomi Areena, Pori Jazz -festivaali sekä paljon muita merkittäviä yleisötapahtumia, kuten menneeltä kesältä suviseurat (87 000 osanottajaa) sekä tulevana kesänä asuntomessut (viime vuonna Mikkelissä 130 000 osallistujaa). Tapahtumiin turistit tulevat pääosin autoilla ja Satakuntaan tullessaan tieverkosto muodostaa heti ensivaikutelman alueesta. Tässä suhteessa meillä ei ole parhaita edellytyksiä luoda kuvaa vetovoimaisesta alueesta, vaikka toki Pori–Friitala välillä on moottoritie ja Pori–Rauma pikatiellä on tehty ohituskaistoja, kaiteita ja vaihtuvia nopeusrajoituksia. Tapahtumanäkökulmaa huomattavasti tärkeämpää on tietenkin elinkeinoelämän nykyaikaiset vaatimukset tiestöltä. Minne yritykset sijoittuvat, siihen logistiset asiat osaltaan vaikuttavat. Edunajamisessa pitää toimenpiteitä tehostaa, jotta pääsemme jatkossa edes Satakunnan bkt-osuutta vastaavaan osuuteen liikennerahoista. Mainitulla ajanjaksolla 2003–2019 meidän osuutemme liikennerahoista on ollut yksi prosentti, kun bkt-osuus on neljä prosenttia. Tarpeellisiksi katsottuja investointikohteita infraan on paljon. Näitä toi erinomaisesti esiin Porin kaupungin eläköitynyt kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä (SK 6.1.). Kehittämisen voi alkaa heti kotipesästä. Porissa pitää aloittaa katujen kunnossapidon tehostaminen. Kaduilla on valtavia monttuja, jotka ovat jo vaaraksi liikenteelle ja pahimmillaan hajottavat ajoneuvoja. Teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikkö liikkeelle ja konsultointia voivat antaa vaikkapa Porin autokoulujen liikenneopettajat. Tapahtumiin turistit …tulevat pääosin autoilla ja Satakuntaan tullessaan tieverkosto muodostaa heti ensivaikutelman alueesta.