Lukijalta

Lukijalta: Metsien monimuotoisuus on uhattuna

Arkisto
Lukijalta: Metsien monimuotoisuus on uhattuna

Mikä tekee metsästä metsän?

Sini Solala, Olli Manninen, Paloma Hannonen

Suomen pinta-alasta noin 70 prosenttia on metsää. Suomalaiset voivat kuitenkin vain ihailla Ateneumin von Wrightin maalauksista, miltä todellinen metsä näyttää.

Suurin osa Suomen metsäalasta koostuu luontoarvoiltaan heikoista talousmetsistä eli käytännössä monotonisista ja lajiköyhistä puupelloista metsäojikkojen keskellä. Etelä-Suomessa metsien suojelualueverkosto on pirstaleinen ja luonnontilaista vanhaa metsää on jäljellä vain muutama prosentti.

Lahopuustosta riippuvaisia lajeja on noin 4 000 ja lahopuun väheneminen on ensisijainen syy yli 150:lle uhanalaiselle lajille. Koskemattomissa luonnonmetsissä lahoavaa järeää puuaineista on jopa 60–120 kuutiota hehtaarilla ja talousmetsähehtaarilla lahopuuta keskimäärin vain noin neljä kuutiota.

Mikä tekee metsästä metsän? Riittääkö se, että rivissä olevat puut kasvavat biomassaa vai onko metsä meille suomalaisille muutakin?

YK:n biodiversiteettisopimuksen velvoitteet tulisi täyttää. Näin päästäisiin metsiensuojelussa eteenpäin ja voitaisiin puhua suomalaisen metsäteollisuuden kestävyydestä.

Suomen tulisi sopimuksen mukaan nostaa maapinta-alansa suojelupinta-ala 17 prosenttiin ja 15 prosenttiin metsälajien ennallistettujen elinympäristöjen pinta-ala.

Metsien suhteen ollaan näistä tavoitteista kaukana, varsinkin eteläisessä Suomessa. Suurinvestoinnit biojalostamoihin lisäävät tarvetta hakata metsiä edelleen. Alkuperäinen tavoite on ollut pysäyttää monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Vaikuttaa siltä, että tätä tavoitetta ei saavuteta, mutta onko siitä luovuttu kokonaan?

Lisääntyvää kiinnostusta metsien suojelua kohtaan on. Myös yksityisillä maanomistajilla. Suojella voi omaehtoisesti ja muita vaihtoehtoja pysyvään suojeluun ovat myynti valtiolle tai yksityisen suojelualueen perustaminen. Tällöin saa luonnontieteellisten kriteerien täyttyessä täyden verovapaan korvauksen puuston arvosta Metso-ohjelman kautta.

Luonnonperintösäätiö tekee parhaista kohteista hyviä tarjouksia. Toiset taas testamenttaavat metsänsä tai muun omaisuutensa osittain tai kokonaan luontojärjestöille, kuten WWF:lle perintömetsäksi. Myös tänä vuonna toimineeseen Luontolahjani 100-vuotiaalle kampanjaan on sitoutunut yksityisiä ja kuntia.

Kaikkien kiittämän vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman, Metson, jatkon valmistelutyö tulisikin aloittaa välittömästi. Suojeluohjelman vuorovaikutteista markkinointia parhaille kohteille tulisi kehittää esimerkiksi metsään.fi-järjestelmän ja ekologisten yhteyksien analyysien kautta.

Rahaa suojelualueiden ostoon tulisi olla siten, että kaikki maanomistajat koko maassa voisivat halutessaan myydä suojelullisesti arvokkaat metsänsä suojeluun.

Talousmetsien metsätalouden luonnonhoitotoimia on jatkettava. Metsänhoitoyhdistyksillekin voisi olla nykypäivänä myyntivaltti luonnonhoitopainotteinen metsäsuunnittelu luontoarvoja sisältävillä alueilla.

Valtio, kunnat ja seurakunnat hoitavat meidän kaikkien yhteisiä metsiämme. Yhteisten metsien hoidossa tulee kantaa erityistä vastuuta metsälajien säilymisestä ja esimerkiksi ihmisten mahdollisuudesta virkistyä metsissä.

Valtion, kuntien ja seurakuntienkin olisi hyvä terävöityä omistamiensa metsien suojelussa ja vastuullisessa metsienkäytössä. Suomen luonnonsuojeluliitto onkin vastikään laatinut kunnanvaltuutetuille aloitepohjan, jolla kunnanvaltuutetut voivat esittää kunnalle luopumista avohakkuista ja tavoitteellista monimuotoisuuden säilyttämistä.

Poiminta aloitepohjasta: Me valtuutetut esitämme, että kuntamme luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Esitämme myös, että kuntamme määrittelee metsänhoidon päätavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille.

Lähes jokaisella suomalaisella on oma sielunmetsä. Näiden metsien säilymiseksi on tehtävä konkreettisia päätöksiä.


Kommentit (3)

  • kymppi kohteet

    Tilanne on minusta valoisampi. Meillä on metsää hyvää metsää, riittävästi metsää. Maamme metsäala on suuri. Metsät on hyvin hoidettu. Päätehakkuitakin on tehtävä, silloin metsä uusiutuu, ja monimuotoisuus lisääntyy, metsä kasvaa pian uudelleen entistä ehompana. Metsästä voidaan ammentaa, marjoja, vadelmat,mustikat,puolukat,sienet ym. nämä katoaa kun metsä lähenee päätehakkuuta valon määrä ja happamuus kuusikossa vähentää muita luonnontuotteita. metsän aluskasvillisuus taas antaa suojan eläimille ja tuo sinne muutkin ötökät ihmisen iloksi. Itse toivoisin että maassamme olisi myös peltoa enemmän, ne on kyllä maatalouden loputtua istutettu metsälle, ja metsä ala lisääntyny. Nautitaan metsän tuomasta monimuotoisuudesta kaikenikäisenä metsänä.

  • santeri

    Suomen luonnonsuojeluliiton omien sivujen mukaan meillä Suomessa on suojeltu 15 % maa-alasta. Eli ollaan pari prosenttia jäljessä. Onko tuo sitten niin KAUKANA 17 %: stä. Voisitte selvittää, mikä on tilanne esimerkiksi muualla Euroopassa, ennenkuin haukutte omaa kotimaata, mikä elättää teidätkin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös