MainosSatasairaala

”Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?” on kysymys, jonka esittäminen voi pelastaa hengen

Itsetuhoisuudesta kysymistä arastellaan, mutta puheeksi ottaminen on tärkeää. Kysyminen ei lisää itsemurhavaaraa, vaan osoittaa välittämistä.

”Itsetuhoisuuden taustalla on yleensä pitkäaikaista murhetta ja kuormitusta. Valtaosa onneksi hakeutuu ajoissa apuun, naiset helpommin kuin miehet”, Eetu Kangasniemi ja Elina Santala tietävät.


2.9. 7:53

Mielenterveystyön konkari Elina Santala muistaa uraltaan, miten itsemurhaa harkinnut kuvasi mielensä tilaa: ”Kaikki oli näköalatonta, silkkaa pimeyttä. Lapset ja puoliso olivat siinä hetkessä täysin unohtuneet.”

Kertoja sai apua ja myöhemmin omat ajatukset sekä toivoton mielentila järkyttivät häntä itseäänkin.

Itsetuhoisuuden tunnistamista ja sen puheeksi ottamista on tärkeää vahvistaa terveydenhuollon perustasolta lähtien. Psyykkisestä sairastamisesta pitäisi uskaltaa kysyä yhtä luontevasti kuin selkäsärystä tai verenpaineesta.

Satapsykiatrialla on omia koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Heitä voi kutsua oman potilaan vastaanotolle keskustelemaan. ”Kahden vertaisen keskustelu on silmiä avaavaa. Ihmiset ovat kokeneet syvää ymmärrystä – hei tämä oikeasti tietää, miltä minusta tuntuu. Siitä saa tsemppiä parantumiseen.”

Jo läsnäolo on suuri apu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan valtaosa itsemurhaan kuolleista on käynyt perusterveydenhuollon vastaanotolla edeltävän kuukauden aikana itsemurhasta. 21 prosenttia vielä samana päivänä. Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa -hankkeen projektisuunnittelijat Elina Santala ja Eetu Kangasniemi ajattelevat, että luvut voivat joidenkin itsemurhaan kuolleiden kohdalla kertoa toiveesta: kunpa joku kysyisi ajatuksistani, en itse osaa tai uskalla sanoittaa tunteita.

”Sitä ei oteta helposti puheeksi. Kysyä kuitenkin pitää, vaikka ihminen ei itse tuo sitä esille. Näin voidaan puuttua itsetuhoisuuteen varhain ja ohjata ihminen oikean avun luo”, he sanovat.

Näin keskustelu itsetuhoisuudesta läheisen kanssa voi edetä. Katso esimerkkivideo.

Itsetuhoisuudesta kysyminen ei lisää itsemurhavaaraa.

”Ihmiset eivät pelkää itsemurhasta kysymistä, vaan vastausta. Mitä sitten teen, jos vastaus onkin myönteinen.”

Läheisen ei tarvitse osata ratkaista ongelmaa, mutta hän voi olla tukena. Suurin apu voi olla läsnäolo.

”Ota asia puheeksi, omalla tavallasi. Ole läsnä ja kuuntele. Älä jätä yksin, äläkä tuomitse. Rohkaise hakemaan apua, ja varatkaa aika vaikka yhdessä. Vinkkaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista netissä ja puhelimen päässä tai neuvo hakeutumaan työterveyteen, opiskelijaterveydenhuoltoon tai oman kunnan terveydenhuoltoon.”

Ihmiset eivät pelkää itsemurhasta kysymistä, vaan vastausta.

”Mielenterveys voi järkkyä kenellä meistä tahansa. Avunpyyntöä ei koskaan tarvitse hävetä”, Eetu Kangasniemi muistuttaa.

Älä jää yksin itsetuhoisten ajatusten kanssa

Itsemurha-ajatuksista on tärkeää kertoa jollekin, läheiselle tai terveydenhuollon ammattilaiselle.

”Puhuminen voi tuntua epämiellyttävältä tai vaikealta, mutta monesti jo asioiden ääneen sanominen rauhoittaa ja selkeyttää omia ajatuksia”, Santala rohkaisee.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Anu Mattinen ja projektisuunnittelija Eetu Kangasniemi tarjoavat Mielenterveyden chatissä matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Chat palvelee satasairaala.fi etusivulla.

Läheisen lisäksi ajatuksistaan kannattaa puhua terveydenhuollon ammattilaiselle. Joskus avun hakeminen saattaa tuntua vaikealta, jopa turhalta, mutta tee se silti. Apua on saatavilla. Avun pyytäminen ei osoita heikkoutta, vaan rohkeutta ja vahvuutta. Tärkeintä on, ettet jää yksin.

Info

Apu on saatavilla

  • valtakunnallinen kriisipuhelin 09 25250111

  • hätätilanteessa mene lähimpään päivystykseen tai soita 112

  • oman kunnan terveyskeskus, opiskelijaterveydenhuolto, työterveys

Lue lisää Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa -hankkeesta.

Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä 10.9.

Lue myös:

Kyläsepän tytär, Satasairaalan ylifyysikko tekee tiukkaa tiedettä, mutta lähestyy potilasta Virpinä ja puhuu säteilystä selväsanaisesti

Matias, 15, ja Iina, 16, ovat keulakuvat haasteessa, jolla lisätään nuorten mielen hyvinvointia – Jaa iloa osallistumalla ja voita leffaliput

Mummon tapaus: Hätäkeskuksen kiireetön kaveri antaa oikean avun kaikilla kaistoilla

Lue myös: