Mummon tapaus: Hätäkeskuksen kiireetön kaveri antaa oikean avun kaikilla kaistoilla - Satasairaala - Satakunnan Kansa
MainosSatasairaala

Mummon tapaus: Hätäkeskuksen kiireetön kaveri antaa oikean avun kaikilla kaistoilla

Huoli mummosta käynnistää kiireettömän ensihoidon. Mitä tapahtuu? Satakunnan uusi, valtakunnallisestikin uraauurtava moniviranomaisyhteistyö on – virallisesta nimestään huolimatta – lämmintä ja käsin kosketeltavaa.

Maakunnan tilannekeskuksen sosiaalipäivystäjä Maria Starck on saanut puhelimitse kopin kuvitteellisesta mummon tapauksesta. Mummo pitää voinnin heikkenemisen ja asuntonsa olojen vuoksi hätäsijoittaa tehostetun palveluasumisen yksikköön. Sen järjestää Starck.­


20.3. 6:00

Maakunnan tilannekeskus on hätäkeskuksen kiireettömämpi kaveri. Se auttaa samanaikaisesti kaikilla tarvittavilla kaistoilla: pelastustoimessa, ensihoidossa ja sosiaalipäivystyksessä. Mikä parasta, kaikki toimijat ovat nyt saman katon alla 24/7, ja yhteistyö sujuu nopeasti ja kitkattomasti. Millaista on tilannekeskuksen arki? Otimme siitä selvää käytännön esimerkkien kautta.

Kello 18.05

– Äiti makaa keittiön lattialla, kipuja ei ole, mutta hän ei pääse ylös.

Toisella paikkakunnalla asuva huolestunut tytär soittaa hätäkeskukseen kello 18.05. Päivystäjä selvittää faktat ja toteaa, ettei apua tarvitseva ikäihminen ole loukkaantunut eikä hengenvaarassa.

Kello 18.08

Hätäkeskus välittää kiireettömän tehtävän Maakunnan tilannekeskukseen. Avun tarvitsijalle soitetaan, häntä jututetaan ja rauhoitellaan. Tilannekeskuksen eri alojen ammattilaiset tekevät tarkan katsauksen. Lääkäri tarkistaa, löytyykö potilastiedoista tapaukseen liittyviä historiatietoja. Hän puntaroi vaihtoehdot ja lähettää paikalle Combilanssin, ensihoitajan ja perusturvan mobiilihoitajan työparin. Ensihoidon kenttäjohtaja valvoo taustalla kokonaisuutta.

Ensihoidon kenttäjohtaja Tuomas Uusitalon työ on koordinoida ja priorisoida tilannekeskuksen ensihoidon tehtävät. ”Hermokeskus” pitää kenttäjohtajan jatkuvasti ajan tasalla tilannekeskuksen toiminnasta ja työntekijöiden sijainneista kentällä. ­

Kello 18.30

Combilanssi kurvaa oikeaan osoitteeseen. Työpari tekee terveydentila-arvion ja konsultoi puhelimen päässä olevaa lääkäriä. Mummoa ei voi jättää kotiin yksin heikon voinnin vuoksi. Asunnossa on lisäksi kylmä, jääkaapissa ei ole ruokaa ja olohuoneen takka on työntänyt savua sisään.

Kello 18.40

Myös sosiaalipäivystys ja pelastustoimi ottavat kopin. Tyttärelle kerrotaan uutiset, ja mummo hätäsijoitetaan väliaikaisesti tehostetun palveluasumisen yksikköön. Asiakas saa ruokaa ja juomaa, olo alkaa heti voimistua. Myös lääkärin määräämät verikokeet hoidetaan, ja mummon terveydentila tutkitaan perusteellisesti. Seuraavina päivänä selvitetään, miten koti on päässyt asuinkelvottomaan kuntoon ja mitä asialla voi tehdä. Paloturvallisuusasiat, kuten takan kunnon selvitys, siirtyvät nekin oikealle toimijalle.

Sairaanhoitaja Johanna Haapio soittaa takaisin avun tarvitsijalle. Juttelun ja asiakkaasta eri tietojärjestelmistä koottujen tietojen pohjalta Haapio luo kuvan avun tarpeesta. Tarvittaessa hän konsultoi mobiililääkäriä. Mummon tapauksessa katsottiin tarpeelliseksi lähettää paikalle Combilanssi eli ensihoitaja ja mobiilihoitaja.­

Tositilanteisiin perustuvan, mutta kuvitteellisen mummon esimerkin kertoi ensihoidon kenttäjohtaja Heikki Lampinen.

– Saman katon alla toimiva moniviranomaisyhteistyö on valtakunnallisestikin aivan uusi toimintamalli, jonka ydin on oikea-aikainen, tilanteen vaatima palvelu. Ammattilaisten välinen viestintä tehostuu, kun jaamme arjen samassa, yhteisessä tilassa. Myös päällekkäisyyksiltä vältytään.

Samalla syntyy yhteisöllinen hoivaverkosto, joka auttaa erityisesti paljon palveluita käyttäviä. Esimerkiksi yöllä apua soittavan, ahdistuneen vanhuksen kotiin voidaan lähettää apua vaikka kotisairaanhoidosta.

Mobiilihoitaja Niina Elo ja ensihoitaja Niina Ekberg lähtevät auttamaan mummoa. Combilanssi on liikkuva palvelumuoto, jossa yhdistyy koti- ja laitoshoidon geriatrinen osaaminen sekä ensihoito.­

Sosiaalipäivystys aloittaa asiakkaan kiireellisen palvelutarpeen arvioinnin heti ilmoituksen tultua oli sitten yö tai päivä. Tilanteen arviointia jatketaan sitten kunnan peruspalveluissa tai ikäihmisten palveluissa.

– Ihmiset asuvat kotona entistä pidempään, joten kotiin vietävien palveluiden tarve varmasti kasvaa. Toimivalla moniviranomaisyhteistyöllä varmistamme, että avun tarvitsija saa avun. Tiedämme, kuka auttaa ja missä järjestyksessä. Tulokset ovat jo nyt hyvin kannustavia.

Tiesitkö? Combilanssi-kokeilu muuttui alkuvuodesta viralliseksi. Parin vuoden pilotti antoi huimia tuloksia, ja toiminta aloitetaan seuraavaksi Raumalla.

Sinäkin voit tehdä huoli-ilmoituksen

Oletko huolissasi ikääntyneestä läheisestäsi, ystävästäsi tai vaikka naapuristasi? Epäiletkö, ettei hän pysty huolehtimaan itsestään tai pelkäätkö, että häntä kohdellaan kaltoin?

Kuka tahansa saa tehdä huoli-ilmoituksen, myös nimettömänä. Työntekijöillä on velvollisuus selvittää jokainen ilmoitus ja arvioida tuen tarpeet.

Huoli-ilmoituksen eli vanhustensuojeluilmoituksen voi tehdä ikäihmisen asuinkuntaan. Yhteystiedot löytyvät muun muassa kunnan nettisivuilta. Sen voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään Satakunnan sosiaalipäivystykseen puh. 02 623 4380.

Kello 21.11

Iltaan osuu vielä uhkaava tilanne. Tilannekeskus saa tiedon kerrostalopalosta. Itse tehtävä on tietysti kiireellinen ja pelastustoimijohtoinen, mutta samalla ilmoituksella käynnistyy toiminta myös tilannekeskuksessa. Viranomaisyhteistyötä tehdään kellon ympäri.

Ensihoidon kenttäjohtaja on tarkkana ja hälyttää tarvittaessa lisää ensihoidon yksiköitä, sosiaalipäivystys alkaa selvittää kohdetietoja. Keitä talossa asuu, onko heissä ikäihmisiä tai turvapuhelinasiakkaita? Evakuointipaikkoja varmistetaan ja palopaikan pihassa hytisevät, kriisin kokeneet ihmiset tarvitsevat rohkaisua, rauhoittelua ja lämmintä vilttiä niskaan.

– Tavoittelemme omaisia, järjestämme tulipalojen uhreille hätämajoituksen ja vaatteita tai tarjoamme akuuttia kriisiapua onnettomuuden jälkeen, luettelevat johtava sosiaalityöntekijä Piia Pihlajamäki ja sosiaalipäivystäjä Maria Starck sosiaalitoimen monipuolisia tehtäviä tilannekeskuksessa.­

MaKuTike eli Maakunnan tilannekeskus

Uusi maakunnallinen toimintamalli, ainutlaatuinen koko Suomessa

Perustettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin, Porin perusturvakeskuksen ja Satakunnan pelastuslaitoksen yhteistyönä syksyllä 2020

Keskuksessa työskentelee muun muassa pelastuslaitoksen päivystävä palomestari, ensihoidon kenttäjohtaja ja sosiaalipäivystys

Osallistuu myös kiireellisten pelastustehtävien hoitamiseen

Lue myös:

Mitä ruumiinavauksessa tehdään – ja miksi?

Maskeja kuluu miljoonan viikkotahtia: Mistä ne tulevat ja mihin menevät? Suojaimen matka vaatii saumatonta yhteispeliä ja tiukkaa logistiikkaa – Kurkista kulisseihin ja vastaa visaan

Vanhuspsykiatrian Tanssikummi liikuttaa mieltä, kieltä ja kehoa: ”Varpaiden heilutus tai yhteinen hiljaisuuskin ovat onnistumisia”

Lue myös: