Nousemme ylös patologian osaston uusiin tiloihin, jotka otettiin käyttöön pari vuotta sitten.
Patologian ylilääkäri Erkki Syväniemi kertoo, että reilusti yli puolet Satakunnan kuolemista on niin sanottuja luonnollisia tautikuolemia. Lääketieteellistä ruumiinavausta tarvitaan kuitenkin vain pienessä osassa tapauksista.
– Elinaikainen diagnostiikka ja esimerkiksi kuvantaminen ovat tarkentuneet siinä määrin, että kuolinsyyketju voidaan päätellä entistä tarkemmin jo pelkkien kliinisten tietojen pohjalta. Tällöin ei ole mitään tarvetta tehdä ruumiinavausta, Erkki kertoo.
Tiesitkö?
Vainajaa pidetään sairaalan osastolla 1–2 tuntia, koska joskus äärimmäisen harvoin tapahtuu Lasarus-ilmiö eli elintoimintojen odottamaton palautuminen. Vasta määräajan jälkeen ruumis toimitetaan kylmiöön.
Lääketieteellinen ruumiinavaus tehdään Porissa 100–150 vainajalle vuodessa, noin 350 lähetetään oikeustieteelliseen avaukseen Turkuun.
– Oikeustieteellinen ruumiinavaus tehdään tyypillisesti onnettomuuksien, rikosten ja tapaturmien uhreille sekä esimerkiksi myrkytykseen kuolleille ja itsemurhaan päätyneille. Myös kaikki lapsivainajat tutkitaan Turussa, jossa on lasten patologiaan erikoistunut yksikkö.
Tiilimäellä sijaitsevalla patologian osastolla on sekä kylmiö- että pakastinpaikkoja. Omaiset pääsevät halutessaan katsomaan arkutettua vainajaa vasta ruumiinavauksen jälkeen. Tämä tapahtuu erillisessä tunnelmallisessa jäähyväishuoneessa.
Säilytystilat kaikenkokoisille
Vainajia säilytetään kylmiössä 6–8 asteen lämpötilassa. Normaalipainoisille on 48 paikkaa, lisäksi on kylmäkaappitilaa aina yli 300-kiloisille kalmoille. Infektiotauteihin kuolleille on varattu kahdeksan paikkaa. Myös kuolleena syntyneille ja abortoiduille sikiöille on oma kylmäkaappi, josta ne viedään yhteistuhkaukseen.
– Pakastinpaikkoja tarvitaan, jos esimerkiksi vainaja pitää siirtää ulkomaille. Myös dna-selvityksessä olevat ruumiit voivat joutua odottamaan tunnistusta pitkiäkin aikoja. Tällöin pakastaminen on järkevää, obduktio- eli ruumiinavausavustaja Kalle Suomi kertoo.
Tunnistuslappu varpaassa on fiktiota. Vainajilla on tunnistusranneke, joka pysyy mukana hautaan tai krematorioon asti.
Ruumiinavaus kestää 1–3 tuntia. Vaikka kuolinsyyksi varmistuu esimerkiksi massiivinen sydäninfakti tai keuhkoveritulppa, avaus tehdään aina loppuun saakka. Avauspöytäkirjaan merkitään kaikki muutkin mahdolliset löydökset.
Mitä avaussalissa tapahtuu?
Ruumiinavaukset tehdään yleensä aamupäivällä.
– Käytössämme ovat nykyaikaiset avauspöydät, joiden korkeus on kätevästi säädettävissä sekä ergonomiset nostolaitteet. Tehokkaita imureita tarvitaan esimerkiksi kallon porauksessa. Suoli avataan vetokaapissa, joka puolestaan imee pahimmat hajut ja jätteet, Kalle luettelee.
Avustaja valmistelee ja punnitsee vainajan ja tekee avausviillon. Seuraavaksi hän irrottaa ja punnitsee sisäelimet. Tässä vaiheessa patologi tarttuu työhön.
– Käyn läpi obduktiolähetteen ja tutustun vainajan potilaskertomukseen etukäteen. Hyvä lähete sisältää hoitavan lääkärin esittämän kysymyksenasettelun: miksi ruumiinavaus halutaan tehdä, Erkki sanoo.
Hän tekee ruumiin ulkotarkastuksen ja käy rinta- ja vatsaontelon elimet järjestelmällisesti läpi.
– Huomioin poikkeavuudet ja kirjaan ne. Lisäksi otan kudoskoepalat myöhemmin tehtävää mikroskooppitukimusta varten. Avauksen lopuksi annan alustavan lausunnon, jossa kerron hoitavalle lääkärille oman näkemykseni kuolinsyystä, Erkki selvittää.
Patologin työstä ruumiinavausten osuus on alle 10 prosenttia. Pääosa on elävien potilaiden diagnostiikkaa, kuten kudosnäytteiden tutkimista.
– Yksi lääketieteellisen ruumiinavauksen tärkeä tehtävä on laadunvarmistus. Tulokset antavat suoraa palautetta terveydenhuollon hoitaville lääkäreille, Erkki muistuttaa.
Vainaja ommellaan siististi
Avaus kestää tunnista kolmeen tuntiin.
Kaikki materiaali, joka ei maadu tai pala, poistetaan.
– Ehkäisykierukat ja sydämentahdistimet johtoineen irrotetaan. Tahdistimet, joissa käytetään litiumakkuja, päätyvät elektroniikkalajittelun kautta kierrätykseen.
Tekoniveliä tai murtuman hoitoon käytettyjä ruuveja tai levyjä ei poisteta.
– Lopuksi siistin vainajan ja ompelen leikkauskohdat niin, etteivät arvet näy paidan kauluksesta. Samoin kallo sahataan niin, että ompeleet jäävät takaraivon puolelle näkymättömiin. Suomessa vainajaa ei meikata eikä balsamoida, Kalle kertoo.
Hän jatkaa, että ennen vanhaan kallo avattiin suoraan otsan yli tehtävällä viillolla, jolloin Frankensteinin hirviöstä tuttu arpijälki oli totisinta totta.
– Tehtäväni on avustaa ruumiinavauksessa ja vastata ruumiiden logistiikasta. Sidosryhmiä on paljon: hoitavat lääkärit, patologit, oikeuslääkärit, omaiset, poliisi, seurakunnat, hautaustoimistot… Koen olevani vahvasti palveluammatissa, Kalle kertoo.
Viimeinen tervehdys
70 prosenttia omaisista haluaa katsoa vainajaa vielä hakutilanteessa. Patologian osastolla on tunnelmallinen jäähyväishuone, jossa omaiset voivat jättää viimeiset jäähyväiset. He voivat myös halutessaan pukea rakkaalleen hautausvaatteet. Arkkuun saa laittaa muistoesineitä tai vaikka lasten piirustuksia.
Artikkelia on korjattu 11.2. kello 16.00. Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että Satakunnassa kuolee vuosittain noin tuhat ihmistä. Luku tarkoitti kuitenkin, että noin tuhat vainajaa päätyy vuodessa Satasairaalaan.
Fakta
Tärkeät dokumentit
Hoitava lääkäri kirjoittaa hautausluvan, jos kuolemansyyn selvittämiseksi tehtäviin tutkimuksiin ei ole aihetta. Muussa tapauksessa hautauslupa kirjoitetaan tutkimusten jälkeen.
Kuolintodistuksesta selviää kuolinsyy. Sen tekee hoitava lääkäri kaikkien kuolemansyytutkimusten valmistuttua. Todistus on maksuton, mutta se pitää tilata erikseen.
Tieto kuolemasta lähetetään virkateitse Digi- ja väestötietovirastoon. Sieltä tieto välittyy mm. seurakuntaan, Kelaan ja pankkeihin.
Läheisen kuoleman kohdatessa saat neuvoja Suomi.fi -sivustolta, hautaustoimistoista, seurakunnista ja SataDiagin obduktioavustajalta, puhelin 044 707 7357.
Lue myös: