Vanhuspsykiatrian Tanssikummi liikuttaa mieltä, kieltä ja kehoa: ”Varpaiden heilutus tai yhteinen hiljaisuuskin ovat onnistumisia” - Satasairaala - Satakunnan Kansa

Vanhuspsykiatrian Tanssikummi liikuttaa mieltä, kieltä ja kehoa: ”Varpaiden heilutus tai yhteinen hiljaisuuskin ovat onnistumisia”

Vihreä on toivon ja turvallisuuden väri, liikennevaloissa se antaa luvan liikkua vapaasti. Vihreäpaitaiset Veera ja Satu ovat aloittamassa päivää Harjavallan sairaalan vanhuspsykiatrian osastolla. Hei! Sieltä kuuluu musiikkia, mennään mukaan.

On piilossa viidakon... Vanha iskelmä innosti Tanssikummin Satu Hakamäen (kuvassa), Veera Alaverrosen ja potilaat kiemurtelevaan kobratanssiin.­


21.11. 6:00

Tanssitaiteilija Satu Hakamäki ja taiteilija-psykologi Veera Alaverronen istuvat lattialla pienessä huoneessa. Mukana on muutama potilas, joista eräs toivoi juuri Juha ”Watt” Vainiota. Laulussa vanha salakuljettaja Laitinen muistelee nuoruutensa päiviä ja läsnäolijat kuuntelevat.

– Emme koskaan valtaa tilaa ohjelmaa puhkuen. Tulemme osastolle, asetumme aloillemme, aistimme paikkaa ja ihmisiä. Etenemme potilaitten ehdoilla eikä päivän kulkuun ole ennalta sovittua kaavaa, Satu avaa rooliaan.

Toisinaan päivän tunnelmaan sopii parhaiten hiljaisuus, luonnon äänet tai kävelylenkki maastossa. ­

Tanssikummi on Läntiselle tanssin aluekeskukselle rekisteröity tavaramerkki, ja paidan slogan – arjessa lähellä – on kuvaava.

– Pitää olla malttia ja taito lähteä spontaanisti mukaan potilaiden sen hetkisiin mielenliikkeisiin, toiveisiin ja tunnetiloihin, Veera jatkaa.

Kaksikko täydentää toisiaan sulavasti. Satu on tanssitaiteilija ja Veera liikkeelliseen ilmaisuun suuntautunut teatteritaiteilija sekä sen lisäksi psykologi.

Suunnitelmattomuus on työn rikkaus, mutta tuo joskus hieman orvon olon.

– Jokainen päivä on yhdenlainen hyppy tuntemattomaan. Tulee miettineeksi, että osaanko, onnistunko. Tanssikummin työn ydin on olla läsnä ja auki, Veera mietiskelee.

Juicea ilmakitaralla ja letkiksellä lounaalle

Päivät ovat omanlaisiaan, joskus kontakti syntyy käytävällä tai päiväsalissa, toisinaan kahden kesken potilashuoneessa tai porukalla metsälenkillä. Tanssi-sanan tuoma mielikuva onkin turhan suppea.

– Joskus väki intoutuu vetämään ilmakitaralla Juicea, välillä lätkimme korttia, tikki on suosittu peli, Satu luettelee.

Koskettava musiikkikappale voi saada muuten liikkumattoman potilaan varpaat hieman heilumaan peiton alla. Se riittää.

Koska ollaan vanhuspsykiatrian osastolla, tanssimusiikin klassikot tuovat monenlaisia tunnelmia. Haikeat iskelmät nostavat mieleen nuoruuden lavatanssit, ­­vierailupäivänäkin­ yksi potilaista kajautti komeasti Lapin tangon ja Tähdet meren yllä. Joskus meno taas yltyy suorastaan karnevaalimaiseksi.

– Katri-Helenan laulu innosti letkajenkkaamaan. Siirryimme tanssivana ja laulavana kulkueena päiväsaliin, jossa saimme raikuvat suosionosoitukset, Satu muistelee.

Välillä musiikki synnyttää kotibiletunnelman, hiki virtaa ja kylmää jaffaa kuluu.

Aito läsnä oleminen, kosketus ja kuunteleminen ovat luovan liikkeen ohella Tanssikummin toiminnan tärkeää sisältöä, Veera kiteyttää.­

Elämänmakuisia juttutuokioita

Veera ja Satu korostavat myös rentoutumisen merkitystä, toisinaan yhdessä tekemisen sijaan kaivataan yksinkertaisesti yhdessä olemista. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja potilas itse päättää, koska haluaa olla mukana ja miten.

Aina potilas ei jaksa tai halua nousta sängystä, mutta haluaa kuitenkin tanssikummin seuraa. Silloin mennään vuoteen ääreen, jutellaan tai kuunnellaan musiikkia, joskus parhaiten puhuttelee hiljaisuus.

– Koskettava musiikkikappale voi saada muuten liikkumattoman potilaan varpaat hieman heilumaan peiton alla. Se riittää.

Veera ja Satu muistavat monta herkkää ja koskettavaa hetkeä potilaan kanssa kahden. Joskus yhteys syntyy istumalla ja antamalla vain käsien tanssia tyylitellen itämaisen tanssijan liikkeitä.

– Liike voi olla ihana iltahetki yhden potilaan huoneessa. Elämänmakuinen, syvällinen juttutuokio.

Päiväsalissa meno yltyy toisinaan karnevaalimaiseksi, toisinaan rentoudutaan ja hengitetään syvään.­

Tanssikummi-toiminta on otettu vanhuspsykiatrian osastolla hyvin lämpimästi vastaan niin potilaitten, hoitajien kuin omaisten puolelta. Se on osa Läntisen tanssin aluekeskuksen Mielen liike -pilottiprojektia ja Satapsykiatrian kulttuurifoorumin toimintaa ja saa rahoitusta Suomen kulttuurirahastosta ja Satakulttuuria-hankkeen kautta Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahaa.

Satapsykiatrian Kulttuurifoorumi

  • tarjoaa monenlaista taidetoimintaa

  • perustettu kaksi vuotta sitten

  • auttaa toipumisessa

  • on yksi vertaistuen muoto

  • tukee mielekästä toimintaa

  • tukee kuvataidetta

  • järjestää näyttelyitä

  • rahoittajana mm. Satakulttuuria-hanke

Monipuolisesti kulttuuritoimintaa

Harjavallan sairaalassa panostetaan monipuolisen hoitotyön ja lääkityksen rinnalla kulttuurin hoitavaan voimaan, Tanssikummi on vain yksi Kulttuurifoorumin toimintamuodoista.

– Kulttuurifoorumin tavoitteena on tukea ja edistää kuntoutujan yhteisöön kuuluvuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja voimaantumista. Tutkimuksin on osoitettu kulttuurilla olevan terveydellisiä hyötyjä. Se vähentää psyykkisiä ja jopa fyysisiä oireita, kertoo Satapsykiatrian Kulttuurifoorumin puheenjohtaja, toimintaterapeutti Erika Grankvist.

Tanssikummi-toiminta on osoittanut hyödyllisyytensä vanhuspsykiatrian osastolla. Se sopii siirrettäväksi hyvin myös keholliselle eli somaattiselle puolelle.

Erika odottaa innolla Satapsykiatrian muuttoa Tiilimäelle.

– Nykyaikaiset, avarat tilat avaavat uusia mahdollisuuksia myös Kulttuurifoorumin toiminnalle.

Kulttuurifoorumi on osa Satakulttuuria-hanketta, joka myös rahoittaa toimintaa vuosina 2020–2022.

Satapsykiatrian uudisrakennuksessa tilat myös toiminnallisille terapioille

Harjavallan sairaala rakennettiin 117 vuotta sitten, jolloin ajan tavan mukaan mielisairaalat rakennettiin syrjäisille paikoille. Moneen eri rakennukseen hajautettu toiminta ja vanhat rakennukset eivät kaikilta osin enää vastaa ajan sairaalatoiminnan nykyvaatimuksia, ja Satapsykiatria muuttaakin kolmen vuoden kuluttua uuteen, Satasairaalan kampukselle rakennettavaan uudisrakennukseen.

Satapsykiatrian muutto Tiilimäelle on tasavertaisuuskysymys: psykiatrian lääkäripäivystyksen pitää asetuksen mukaan sijaita somaattisia eli ruumiillisia sairauksia hoitavan sairaalan yhteydessä.

Psykiatrian osastoilla on sata yhden hengen huonetta. Uudisrakennuksessa on lisäksi ajanmukaiset tilat muun muassa avopalveluille ja toiminnallisille terapioille sekä opiskelijoille, tutkimukselle, potilasjärjestöille ja vapaaehtoistoiminnalle.

Muuton jälkeenkin maakunnan lähipalvelut säilyvät ennallaan Raumalla, Kankaanpäässä, Harjavallassa ja Huittisissa.

Lue myös: