Anteeksi. Förlåt. Kerron vähän itsestäni. Tulin Tukholmasta opettamaan Kauttuan rautaruukin omistajan lapsia. Työ oli mieluisaa, mutta salaneuvos itse pelottava ja kovaotteinen, en ond man. Syysyönä 1816, kostean illan päätteeksi hän pyrki väkisin huoneeseeni. Jouduin paniikkiin, heittäydyin ikkunasta puutarhan kiveykselle ja siihen päättyi vaellukseni. Tai miten sen ottaa…

Kauttuan Klubin paraatipuolen toisen kerroksen ikkunasta Valkea Neito syöksyi tuhoonsa syksyisenä yönä. Kuva: Vesa Saivo

Muistumia ruukin suuruuden ajoilta

Paikka: Kauttuan Klubi, puutarha ja koski

Ensin isäntä aikoi haudata minut, mutta lopulta hengetön ruumiini muurattiin päärakennuksen kellariin. Aika ajoin nousen kammiostani ja otan Valkean Neidon hauraan hahmon. Näyttäydyn usein kartanon kupeessa, Rusinamäellä Kellotapulin vieressä. Juuri tällä kumpareella pikkupiimäsuut mutustivat suuria, lämpimiä rusinapullia ja nauttivat kesäauringosta.

Puutarhan perällä ruukin ajasta muistuttaa ilmalietso, valtava rautapalje. Tuohon aikaan koski oli valjastettu kanki- ja vasarapajan voimaksi ja suurissa uuneissa paloi hiili. Sepät ja apupojat tekivät kuutena päivänä viikossa varsin hullua, kuusipäiväistä työvuoroa, jossa oli kolme tuntia töitä ja kolme lepoa.

Yksi ilmalietso kosken partaalla on säilynyt julistamaan nykypolvialle raudantekemisen historiaa. Kuva: Vesa Saivo

Tiesitkö? Kellotapulissa oli vain yksi viisari, tuntiviisari. Työväellä ei omia kelloja juuri ollut, ja kartanonmäen kello kertoi, koska pitää olla töissä. Se oli aina vähän edellä ja tästä tuli termi Kauttuan oma aika.

Vinkki: Ruukinpuiston ihmeisiin kannattaa tutustua kävellen tai pyöräillen – näin saat miljööstä eniten irti. Oppaan avulla löydät kiinnostavat kohteet ja palvelut helposti.

Mutterinmuotoisen tornin kello oli aina vähän edellä, jotta työläiset eivät myöhästyisi askareistaan. Tästä syntyi fraasi Kauttuan oma aika. Kuva: Vesa Saivo

Leijutaan läpi vuosisatojen

Paikka: Villa Ahlström, Pyhäjärven ranta

Valkean Neidon henki lipuu puutarhojen, perkoloiden, ruusupuistojen ja syreenikujien lomitse kohti Pyhäjärven rantaa. Upea rakennus, Villa Ahlström, on noussut paljon jälkeen haamuoppaamme aikoja. Hän haluaa erityisesti esitellä meille Euran ihka ensimmäisen – autotallin, joka on pienen omakotitalon kokoinen kivitalo. Omana elinaikanaan neito ei toki automobiilia nähnyt: ensimmäinen körötteli ruukkitiellä vasta satakunta vuotta myöhemmin.

Villa Ahlströmin pihapiirissä, kuvassa oikealla, on Euran ensimmäinen autotalli. Päärakennuksessa toimii nykyään Pyhäjärvi-instituutti. Kuva: Vesa Saivo

Vinkki: Pidä ruukilla piknik, ihaile rakennusten yksityiskohtia, mutta muistaa kunnioittaa yksityiskotien rauhaa. Ja hei, aluetta voi katsella myös vesivinkkelistä, Eurasta saa kajakkeja vuokralle.

Tiesitkö: Keskellä Pyhäjärveä on kivi, jossa lukee, että siiat järveen istutti Ahlströmin metsänherra Harald Borg.

Kauniit ruukkitiet ja -polut kutsuvat patikoimaan tai pyöräilemään. Kuva: Vesa Saivo

Porrastalot istuvat maisemaan

Paikka: Alvar Aallon Terassitalo

Valkea Neito johdattaa seuraavaksi askeleemme kohti Terassitaloa. Ruukkimiljöö inspiroi kansallisarkkitehtimme Alvar Aallon mieltä. Mestarin johtoajatuksena oli, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa asuintaloja pitää rakentaa vain parhaisiin mahdollisiin maastoihin. Silloin ihmisen ruumis ja henki voivat hyvin. Yksi upeimmista suunnittelun helmistä on Terassitalo 1930-luvulta. Monikerroksinen asuintalo mukailee rinnettä, ja jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti. Aallon suunnitelman mukaan alueelle piti rakentaa useita vastaavanlaisia terassitaloja ja kerrostalojakin. Sota kuitenkin tuli ja sotki suunnitelmat.

Terassitalo on harvinainen kerrostalo: sen jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti ulkoa. Esittelyhuoneistossa on esillä myös tuttua Aallon muotokieltä. Kuva: Vesa Saivo

Tiesitkö: Ruukinpuiston alueella on paljon muitakin Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, esimerkiksi Alvar ja Aino Aallon Ahlströmin tehtaan työläisten käyttöön suunnittelema sauna- ja pesularakennus. Mikset sinäkin saunoisi näillä nostalgisilla lauteilla.

Alvar ja Aino Aallon Ahlströmin tehtaan työläisten käyttöön suunnittelema sauna- ja pesularakennus on edelleen toiminnassa. Kuva: Vesa Saivo

Kauttuan ruukki on merkittävä osa Suomen teollista historiaa. Entisaikojen henki on läsnä ja mielikuvitusta käyttämällä pääset osaksi seikkailua. Kerrotaan, että järvenrantapolulla on nähty päätön ratsastaja ja kenenköhän reinkarnaatio Terassitalon maastossa tarkkaileva Tito-kissa on? Muhkeissa kulmakarvoissa ja tiukassa katseessa on jotakin hyvin mestarillista…

Ruukin alueella on paljon katseltavaa ja koettavaa. Yksityistaloja, kuten kuvan kaunista taitelijataloa, saa kyllä katsella, mutta piha-alueet pitää jättää rauhaan. Kuva: Vesa Saivo

MITÄ

Lähimatkailua

Artikkeli on osa Satakunta seikkailua -sarjaa.

Lisää kuvia ja ideoita satakunnankansa.fi/satakuntaseikkailua

Lue lisää Sata matkaa maalla -sarjan artikkeleita: