Satakuntalainen yrittäjäkenttä toivoo edustajiltaan tehokkaita toimia ja vahvaa maakunnallista edunvalvontaa. Lue, miten vastaajaviisikko pureskeli alla olevat kysymykset vastauksiksi.

1. Valtionvelan holtiton kasvu on uhka hyvinvointivaltion kehittämiselle. Jottei valtio velkaannu enää lisää, mistä pitäisi säästää?

2. Miten yritysten kasvua ja investointeja voitaisiin parhaiten edistää epävarmassa taloustilanteessa?

3. Olemme menneet kriisistä kriisiin ja yrittäjien jaksaminen on koetuksella. Millaisilla ratkaisuilla parannamme yrittäjien hyvinvointia ja teemme Suomesta parhaan paikan yrittää.

4. Maakuntakysymys: Satakunnassa tiestön kunto ja päällystäminen alkaa olla kriittisellä tasolla logistiikan kannalta. Miten tilanne ratkaistaan?

Anne Holmlund

• Puolue: kokoomus

• Ikä: 58

• Yritys: Automaalaamo Peltomaa Ky, Ulvila

Kuva: Tuomas Tiainen

1. Velkaantuminen pitää taittaa, muuten hyvinvointivaltiolta murenee pohja. Valtion velan holtiton kasvu on uhka koko Suomelle niin palveluiden kuin turvallisuuden kannalta. Ansiotulojen verotusta ei tule kiristää, vaan keventää maltillisesti kaikissa tuloluokissa. Keinoja menojen karsimiseen ovat muun muassa rakenteelliset uudistukset, byrokratian vähentäminen ja menojen priorisointi. Sote-kustannusten voimakasta kasvua tulee hillitä tehokkuutta ja tuottavuutta parantamalla ja hallintoa karsimalla. Oman palvelutuotannon hinta on avattava kustannustietoisuuden parantamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin ja laadukkaiden palveluiden tuottamiseen.

2. Työn ja yrittämisen verotusta on pitkäjänteisesti kevennettävä, jotta työnteko, yrittäminen ja toiminnan laajentaminen kannattaa. Tarvitaan yli vaalikauden ulottuva yrittäjyysohjelma, jossa valtio sitoutuu luomaan vakaan ja kannustavan ympäristöön yrittäjille. Suomi on pidettävä verotuksen kautta kilpailukykyisenä maana yrittää ja kasvattaa yritystoimintaa. Yhteisöveron ja osinkojen verotuksen tulee olla kilpailukykyisellä tasolla. Myös ansio- ja pääomatuloverotus vaikuttavat yrittäjyyden kannuksiin erityisesti henkilöyhtiöissä. On tärkeää, että verotus pysyy kohtuullisena ja kannustavana yritysmuodosta ja yrityksen koosta riippumatta. Yrittäjävähennys on säilytettävä.

3. Suomi menestyy vain, jos yrittäjät ja yritykset menestyvät ja vienti toimii. Meidän tulee nostaa rimaa ja asettaa tavoitteeksi tehdä Suomesta Euroopan yrittäjäystävällisin maa. Sitä varten tarvitsemme konkreettisen yrittäjyysohjelman toimenpiteineen. Myös yrittämiseen kohdistuvaa lupaviidakkoa ja hallinnointia tulee keventää ja säädöksiä yksinkertaistaa. Avainkysymys on työllistämisen helpottaminen. Kun palkkaaminen on nykyistä riskittömämpää ja edullisempaa, yrittäjä uskaltaa palkata työvoimaa ja kasvattaa yritystään. Osaavan työvoiman saanti on tärkeää varmistaa ja yrittäjän jaksamista tulee tukea esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

4. Heikot liikenneyhteydet eivät saa muodostua Satakunnassa kasvun esteeksi. Niillä on vaikutusta myös yritysten halukkuuteen sijoittua maakuntaan. Investointeja tarvitsevat sekä keskeiset valtatiet että alempiasteinen tieverkko. Satakunta on teollisuus- ja vientimaakunta ja tuottaa hyvinvointia koko Suomeen. Suomi tarvitsee Satakunnan. VT2:lle ja Vt11:lle esitetty investointimääräraha tulee varmistaa, samoin lentoliikenne. Myös VT8 tarvitsee edelleen parannuksia, samoin rautatiet ja satamat.

Tiina Huhtala

• Puolue: kristillisdemokraatit

• Ikä: 58

• Yritys: Norcall Global Call Center Services Finland Oy, Pori

1. Julkisista menoista pitää karsia ja aloittaa välittömästi julkisen talouden vakauttamistoimet. Tämä tarkoittaa valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden menojen tarkastelua ja leikkaamista.

2. Hallituksen tulee tarjontapuolen reformeilla luoda kokonaispaketti, jotta investointiaste kääntyy nousuun. Sitä kautta myös pääomakanta lisääntyy ja potentiaalisen tuotannon taso nousee.Tärkeitä reformeja ovat kilpailun lisääminen, yksityistäminen, työmarkkinoiden joustavoittaminen, julkisen sektorin koon pienentäminen ja siihen yhdistetty nykyistä kannustavamman verojärjestelmän luominen. Verotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä, omistajuuteen kannustavaa, riskinotosta palkitsevaa sekä ennakoitavaa, johdonmukaista ja luotettavaa.

3. Yrittäjien hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat. Yritysten ja yrittäjien verotusta pitää keventää, ei kiristää. Muokataan yrittäjän eläkelaki kannustavammaksi, ja lisätään joustavuutta ja yrittäjän vapautta. Poistetaan työnantajan sosiaaliturvamaksu yrittäjän itselleen maksamista palkoista. Työntekijöiden sairauslomien 10 päivän omavastuun voi muuttaa kolmeksi päiväksi. Lisätään paikallista sopimista poistamalla sopimisen kiellot ja antamalla toisin sopimisen oikeus. Autetaan työllistämistä helpottamalla määräaikaisten työsopimuksia ja henkilöperusteista irtisanomista. Mahdollistetaan osa-aikaisten työntekijöiden sitoutuminen ilman, että he joutuvat hakemaan kokoaikaista työtä.

4. Tänä vuonna perusväylänpitoon saatu raha menee pääosin teiden päällystämiseen.

Soile Ojala-Seppä

• Puolue: perussuomalaiset

• Ikä: 58

• Yritys: Fysioterapia Soile Ojala, Kokemäki

1. Suomi elää yli varojensa, työvoiman määrä vähenee ja yhä pienempi joukko joutuu maksamaan veroja ja velkoja. Ensisijaisesti uudistaisin yhteiskunnan rakenteita, muun muassa julkinen sektori on paisunut aivan liikaa. Sotepuolella julkisomisteiset yhtiöt sulkevat yrittäjiä pois kilpailutuksista. Yrityksiä tulisi käyttää enemmän palveluntuottajina. Työn tekeminen pitää saada kautta linjan kannattavaksi. Palkalla pitää tulla toimeen. Sosiaaliturvaa tulee kohdentaa entistä tarkemmin heille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.

2. Verotukseen tulee kiinnittää huomiota ja keventää niin yritys- kuin ansiotuloverotusta. Näin yrittäjät voivat investoida ja saada helpotusta palkkakuluihin, jotka muuten uhkaavat nousta kohtuuttomiksi. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus pitää yksinkertaistaa, osakkaiden verotusta ei saa kiristää. Myös pk-sektorin yritysten tukea ja rahoitusta pitää helpottaa, jotta investoinnit ja työvoiman palkkaus onnistuu.

3. Hyvinvointi kasvaa, kun palkasta jää enemmän käteen. Työmotivaatiota ei helpota, jos kulut koko ajan kasvavat. Arvonlisäveron vähäisen toiminnan raja pitäisi nostaa 20 000 euroon. Yrittäjävähennys pitää säilyttää, koska se kannustaa yrittämään. Toiminimiyrittäjillä tulee olla samat liikunta- ja kulttuuriedut kuin työntekijöillä. Kun yrittäjä voi hyvin, koko yritys työntekijöineen voi hyvin.

4. Valtion budjetissa pitää olla riittävästi rahaa teiden kunnossapitoon ja uusiin investointeihin. Kansanedustajat, maakuntaliitto ja kunnat huolehtivat yhdessä edunvalvonnasta väyläasioissa. Myös Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että tiet ovat kunnossa. Meillä täällä on kaksi satamaa, joiden kautta tavaraa tulee ja menee.

Joonas Ryynänen

• Puolue: sosiaalidemokraatit

• Ikä: 36

• Yritys: EduTT Consulting Oy, Pori

1. Itse en näe velankasvua holtittomana, olot ovat olleet poikkeuksellisen rankat koronan, sodan ja energiakriisin takia. Valtio ei ole kotitalous eikä velkaantumisasteella ole absoluuttista määritelmää. Itse näen, että seuraavan kymmenen vuoden aikana velkaantuminen toki pitää saada laskuun. Rankkaa kuristuskuuria, jossa leikataan äkkipysäytyksellä menot minimiin, en kuitenkaan kannata. Ei ole inhimillisesti reilua jättää tavalliset ihmiset maksajiksi.

2. Valtio on ollut kivasti mukana esimerkiksi koronan aikana. Pitäisi nähdä se hyöty, että valtio pitää huolen infrasta ja luo hyvät toimintaympäristöt. Hyviä pointteja ovat esimerkiksi yksin- ja pienyrittäjien alv-ylärajan nosto. Se tukee yksinyrittäjän arkea, tuo lisää rahaa pöytään ja loiventaa riskiä. Yksinyrittäjille on myös hyvä saada samat edut, esimerkiksi tyky-setelit.Pörssiyritysten verotuksen puolestaan pitäisi olla EU-tasolla yhteisesti sovittu juttu. On toivottavaa, etteivät isot yritykset ala verokikkailla ja kilpailuttaa maita halvemman yhteisöveron toivossa. Verotuksen kohdentamista välillisistä veroista välittömiin on fiksu suunta. Esimerkiksi saastuttaja maksaa enemmän veroa. Suomella se on kilpailuetu, sillä meillä on aika puhdas teollisuus.

3. Kriisien hoidossa jouduttiin tekemään nopeita, yrittäjiä koskevia päätöksiä esimerkiksi rukkaamalla aukioloaikoja. Nyt on aika tehdä pitkäjännitteisiä päätöksiä. Ennakoiminen luo turvaa ja varmuutta yrittäjille. Yrittäjät pitää ottaa mukaan neuvotteluihin luomaan selkeä ja reilu verotuspohja, jota sitten noudatetaan. Esimerkiksi osinkoverotusta en lähtisi suoraan nostamaan samalle tasolle ansiotuloverotuksen tasolle, mutta progression kautta sitä voisi pienemmissä tiputtaa, isoissa nostaa.

4. Mitään ihmepilleriä tähän ei valitettavasti ole olemassa. Korjausvelka on muodostunut vuosikymmenien aikana julmetuksi. Satakunnan pääväylien ja kokonaisinfran pitää kuitenkin pysyä kunnossa, jotta logistiikka pelaa. Tampereen junarata tulisi saada nopeammaksi, mikä laajentaisi työssäkäyntialuettamme Pirkanmaan suuntaan. Tampere on yksi kasvukeskuksista, josta toivomme muuttoliikettä Satakunnan suuntaan. Pitää myös muistaa, että meillä on täällä hyvät satamat.

Niklas Vähä-Ettala

• Puolue: keskusta

• Ikä: 34

• Yritys: Maa- ja metsätalousyritys, Kodisjoki, Rauma

1. Yhtä ja ainoaa säästöratkaisua ei ole, vaan säästökuuria tarvitaan joka taholla. Valtion, kaupunkien, kuntien ja hyvinvointialueen menoja pitää karsia. Ainoastaan koulutuksesta eli lapsilta ja nuorilta ei ole viisasta leikata. Se kostautuu pahimmin. Hyvinvointialueet aloittivat vasta, ja ensimmäisenä ja toisena vuonna on vielä käynnistysvaikeuksia. Uskon, että kun alkukankeudet voitetaan ja käytännöt alkavat rullata, tältäkin alueelta saadaan säästöjä pakottamatta aikaan. Myös EU ansaitsee kriittisen tarkastelun. Ei ole oikein, että Suomelta menee EU:lle enemmän rahaa kuin siltä saadaan.

2. Yrittäjän ja yritysten verotuksen maltillista keventämistä tarvitaan. Kannustava verotus poikii uutta yritystoimintaa ja tukee jo toimivia yrityksiä.Täällä vahvojen ammattiyhdistysten maassa olisi aika päästä paikallisen sopimisen tielle. Monikansallisissa yrityksissä keskustelukulttuuri ei välttämättä aina ole hyvä, mutta pk-yrityksissä johto ja työntekijät pääsisivät uskoakseni hyvinkin sopuun. Eläkevakuutusmaksut nousivat aika paljon. Tämä kirpaisee etenkin yksin- ja pienyrittäjiä, ja eläkevakuutusmaksujen laskemista kaivataan.

3. Maatalouspuolen Välitä viljelijästä -teemat pätevät myös muille aloille. Kaipaan myös uutta asenneilmapiiriä. Joskus epäonni osuu kohdalle, ja yrittäjille pitää sallia myös epäonnistuminen. Ei kannata vaipua masennukseen, vaan yrittää uudelleen. Yrittäjä voi vasta toisella tai kolmannella kerralla löytää menestyvän liikeidean. Olisi hyvä, jos yrittäjä saisi keskusteluapua eikä jäisi konkurssitilanteessakaan ihan tyhjän päälle. Yhteiskunnan tukea kaivataan etenkin vaikeina aikoina.

4. Mahdottomat miljardiluokan ratahankkeet pitää haudata tai ainakin laittaa jäihin. Niiden suunnittelusta ja toteutuksesta vapautuvat varat tulee käyttää olemassa olevan tiestön ja raideliikenteen kunnossapitoon. Autoilua verotetaan kovalla kädellä. Näitä varoja tulee kohdentaa väylien parantamiseen eikä käyttää valtion muihin menoihin.