Joonas, Valtteri ja Emilia kannustavat: ”Tee jotakin järkevää käsilläsi”

Talo. Se suojaa säältä, antaa turvaa ja kertoo kulttuurista. Jo sanana se on jykevän neliskulmainen ja ryhdikäs. Talonrakentajan työ taas on samaan aikaan perinteinen ja tulevaisuuden tuulia haisteleva. Opinnoissakin tutkaillaan trendejä ja opetellaan uusia työtapoja.

Kuvauspäivänä Valtteri ja Emilia seurasivat katon asennusta, seuraavaksi tartutaan sisätöihin. Kuva: Vesa Saivo

Sataedusta talonrakentajaksi valmistuvilla Emilia Juutilaisella, Joonas Rosendahlilla ja Valtteri Suittiolla oli haastatteluhetkellä takanaan jännä päivä. Yksi heidän rakennuskohteistaan Harjavallan Näyhälässä sai aamuseitsemältä katon päälleen.

”Kaiken piti olla valmiina, kun nosturi tuli paikalle. Vähän jännitti, mutta nätisti katto loksahti paikalleen. Mittaukset ja rakentaminen hallilla menivät siis nappiin”, Emilia kertoo.

Tiesitkö? Talonrakentajista on valtava pula koko Suomessa, joten pääset valitsemaan mieluisesi työpaikan.

Kokemäkeläinen Emilia Juutilainen suorittaa kaksoistutkinnon. Tänä keväänä hän saa rakennusalan perustutkinnon purkkiin, vuoden kuluttua tavoitteena on ylioppilaslakki. Kuva: Vesa Saivo

Sahapukista kaikki alkoi

Emilialla on lapsuudessaan sukuside puuhun, sillä hänen mummunsa ja pappansa pyörittivät sahaa Kokemäen Risteellä. Halu tehdä jotakin järkevää käsillään sai tytön hakeutumaan talonrakennusoppiin. Sataedun tutkinnon rinnalla hän suorittaa ylioppilastutkinnon. Valmistumisen kynnyksellä oleva opiskelija on tyytyväinen tutkinnon sisältöön.

”Aloitimme työturvallisuusasioista, saimme työvaatteet ja pääsimme heti hommiin. Ensimmäisiä töitä olivat sahapukki, roskakatos ja valuanturat”, Emilia luettelee.

Tehtävien vaikeustaso on kasvanut opintojen myötä. Opintoympäristönä aidot rakennuskohteet ovat hyvin antoisia. Opiskelijat pääsevät työskentelemään oikeassa ympäristössä ja aitojen ammattilaisten kanssa.

”On ollut mielenkiintoista päästä työskentelemään sekä hallilla että työmailla. Sillä tavalla oppii kaikkein parhaiten”, Emilia kertoo.

Keväällä valmistuva euralainen Joonas Rosendahl lähtee maaliskuussa opiskeluvaihtoon Unkariin. Kuva: Vesa Saivo

Opeista hyötyä myös kotona

Toisen Näyhälän kohteen rakentamisessa Emilian kädenjälki näkyy muun muassa kylpyhuoneessa.

”Laatoituksessa tärkeintä on kunnollisen vesieristeen tekeminen. Laastia pitää sekoittaa hyvin, ettei se nahoitu. Näin laatat pysyvät kunnolla kiinni seinässä”, oppinsa sisäistänyt Emilia luettelee.

Opintojen lisäksi hän on saanut tuntumaa rakentamiseen myös siviilissä.

”Kotona on menossa ulkosaunaprojekti, jossa olen saanut olla isän apuna. Homma on kyllä vielä aika vaiheessa, mutta eiköhän se kesäksi valmistu”, Emilia uskoo.

Huittislainen Valtteri Suittio menee valmistuttuaan armeijaan. Välivuoden aikana on hyvä hioa tulevaisuudensuunnitelmia. Kuva: Vesa Saivo

Unkariin, hei, hei!

Tulevaisuudensuunnitelmat ovat Emilialla vielä viimeistä niittiä vaille valmiit. Ensin voisi olla jonkin aikaa töissä, sitten hakea jatko-opintoihin. Eniten häntä kiinnostaa opettaminen.

Lähiajan suunnitelmissa on oppilasvaihto Unkariin. Jos koronarajoitukset eivät toisin määrää, lähtö on maaliskuussa. Emilia uskoo pärjäävänsä englannilla, mutta pikkuvinkkinä: Hei on unkariksi Jó napot!

Vinkki Perustutkinnon jälkeen voit jatkaa opintoja kätevästi vaikka rakennusmestariksi, -insinööriksi tai arkkitehdiksi.

Näyhälän omakotitalojen rakentamiseen on osallistunut eri työvaiheissa satoja opiskelijoita, kansalaisuuksiakin on ollut mukana kymmenkunta. Kansainvälistä väriä toi myös vaihto-opiskelijoiden ryhmä, joka asensi toiseen kohteeseen tulisijan. Kuva: Vesa Saivo

Info