MainosSataKylät

Pesuvettä aurinkoenergialla, ruoka-apua ja kurki-iltoja – tällaisia ovat kestävän kehityksen teot Satakunnassa

Lue kolme tarinaa arjen teoista, jotka edistävät satakuntalaisten hyvinvointia kestävistä lähtökohdista.

Mari Ojamäki, Sinikka Aittamäki ja Pirkko Varheenmaa jakavat paikallisen kaupan lahjoittamaa hävikkiruokaa Lavian seurakuntakodilla.


20.9. 12:50

Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvoinnin varmistamista maapallon kantokyvyn rajoissa. Tarkoitus on, ettei meidän hyvinvointimme vähennä tulevien sukupolvien hyvinvointia.

Kestävyys muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: sosiaalisesta, ympäristöllisestä ja taloudellisesta kestävyydestä. Kestävämpi toiminta liitetään usein luopumiseen ja unohtuu, että se voi tarkoittaa myös yhteisöllisyyden kokemuksia, hyvää mieltä tai säästettyjä euroja.

Vinkki Kestävän kehityksen viikkoa vietetään ensimmäistä kertaa Satakunnassa 26.9.–2.10. Tutustu tarkemmin viikon ohjelmaan >>

Luvian Verkkorannan saunan katolla komeilevat upouudet aurinkopaneelit. Ydintalkooryhmä on 15–20 lämmittäjää. Tänä vuonna kokeiltiin uudenlaista systeemiä, ja avattiin sähköinen kalenteri, josta jokainen yhdistyksen jäsen sai varata itselleen lämmitysvuoroja. ”Saimme hyvin uutta väkeä ja nuoria mukaan talkooporukkaan”, Auli Olenius ja Markku Laikku kiittelevät.

Luvian avantouimareille pesuvettä aurinkoenergialla

Yhä useampi löytää talviuinnin ihanuudet ja hurahtaa avannossa pulikointiin. Luvian Talviuimarit lämmittää Verkkorannan saunaa kolmena iltana viikossa syyskuusta toukokuuhun, ja onkin saanut todistaa suoranaista saunojien sukupolvenvaihdosta.

"Ensin tämä oli ukko ja akka -kerho, mutta nyt nuoria aikuisia on jo puolet saunojista”, puheenjohtaja Auli Olenius kertoo.

"Suosio on lisääntynyt moninkertaisesti muutamissa vuosissa. Verkkorannassa käyvien ikä on välillä 5–90 vuotta. Talvikaudella illassa käy noin 50–60 henkilöä”, yhdistysaktiivi Markku Laikku lisää.

Luvian Talviuimarien taival alkoi kiertolaisina Luvian saunoissa 90-luvulla. Toiminta ehti jo hiipua välissä, kunnes 2018 roihahti uuteen liekkiin ja Verkkoranta vakiintui paikaksi.

Yhdistys tekee jatkuvasti pieniä kunnostustöitä parantaakseen saunan alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä mahdollistaakseen harrastamisen.

”Kolmena päivänä kulutamme tuottamaamme sähköä ja neljänä päivänä tuotamme sähköä valtakunnan verkkoon. Tämä on meidän ekotekomme.”

Viimeisin projekti on sähköjärjestelmän parantaminen ja energiatehokkuuteen panostaminen. Tähän saatiin tukea Leader Karhuseudulta. Osana Leader-hanketta hankittiin 3 kW:n aurinkosähköjärjestelmä.

"Siirrymme kokonaan led-valaistukseen, luovumme vanhoista hehkulampuista. Ulkovalaistus on välttämätön talvella turvallisuuden vuoksi. Samoin ovat sulatusmatot ja avantopumppu, jotka myös vievät sähköä”, Olenius selittää.

Aurinkopaneelit tuottavat parhaiten kesäkaudella. Pimeimpinä kuukausina tuotto on vähäistä. Laskennallisesti kesällä tuotetaan se, mitä kulutetaankin. Talvella kulutetaan enemmän, mutta silloinkin järjestelmä tuo säästöä sähkölaskuun, Olenius ja Laikku arvioivat.

"Oma sähköntuotanto auttaa veden lämmityksessä, sillä pesuvesi lämpiää sähköllä. Meillä on 600 litran lämminvesivaraaja. Kolmena päivänä kulutamme tuottamaamme sähköä ja neljänä päivänä tuotamme sähköä valtakunnan verkkoon. Tämä on meidän ekotekomme”, Olenius sanoo.

Sekä Olenius että Laikku sanovat talviuinnin olevan heille lähes välttämätön harrastus.

"Koko toimintamme idea on edistää fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Meille on tärkeää varmistaa, että saunominen Niemenkylässä jatkuu ja uintipaikka on jatkossakin kyläläisten käytössä. Se luo mahdollisuudet meillekin toimia.”

Laviassa välitetään myös hävikkiruoan muodossa

”Olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet hävikkiruokaa jaettavaksi. Meillä on ruoka-apupiiriissä hyvä porukka, johon mahtuu lisääkin väkeä”, vakuuttavat Lavian seurakuntakodilla paikalla 15.9. olleet Sinikka Aittamäki, Peninna Laurén, Mirva Rantanen, Mari Ojamäki, Pirkko Varheenmaa ja Onni Rantanen.

Laviassa alkoi elokuussa ruoka-aputoiminta. Paikallisen kaupan lahjoittamaa hävikkiruokaa jaetaan tarvitseville Lavian seurakuntakodilla parittomien viikkojen torstaisin.

"Tämä on neutraali paikka siinä mielessä, että tänne voi vain livahtaa. Ihmisillä on kuitenkin kynnys tulla hakemaan ruokakassia. Paikalla on iso merkitys”, vapaaehtoisena toimiva Sinikka Aittamäki pohtii.

Idea syntyi Lavian yhdistysten yhteisessä Laviafoorumissa. Mukaan lähti seurakunta, SPR:n Lavian osasto, Lavian VPK:n tukiosasto ja Hanhijoen seudun kyläyhdistys. Lisäksi mukana Lavian ruoka-apupiiriksi nimetyssä kokoonpanossa on useita yksityishenkilöitä ja yrittäjiä. Ruokajaon käynnistämistä on tuettu SPR:n Satakunnan piirin hankkeilla.

"Tässä menee hävikkiruoka oikeaan paikkaan. Kun on hätä, ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää. Jos pian menee eläkeläisellä kaikki tulot sähköön, tässä on ainakin jokin turva. Sen perusruokakassin saa hakea täältä”, Aittamäki sanoo.

”Tässä menee hävikkiruoka oikeaan paikkaan. Kun on hätä, ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää.”

Lavian ruoka-apupiirin vapaaehtoiset Onni ja Mirva Rantanen kokivat useita vuosia sitten henkilökohtaisen katastrofin menetettyään omaisuutensa tulipalossa. He kertovat saaneensa tuolloin pyytämättä runsaasti apua. Se on ohjannut nyt osa-aikatöissä ja eläkkeellä olevan pariskunnan mukaan auttamaan.

"Pojan vaimon kautta kuulimme, että Laviassa käynnistetään jakoa ja vapaaehtoisia kaivataan. Tuskin kukaan sellainen apua hakee, jolla ei ole tarvetta. Pienikin apu tuntuu isolta joskus”, Onni Rantanen pohtii.

Toistaiseksi ruokaa on riittänyt hyvin. SPR:n hankkeen kautta seurakuntakodille on voitu hankkia pakastin ruoka-apupiirin käyttöön. Näin jaosta yli jäänyt ruoka voidaan pakastaa seuraavia jakoja varten. Suunnitteilla on myös yhteisöllistä toimintaa jakojen yhteyteen.

"Vapaaehtoisia otetaan mielellään mukaan toimintaan. Jokainen valitsee, milloin osallistuu. Joka viikko ei tarvitse olla mukana”, Peninna Laurén Lavian VPK:n tukiosastosta kannustaa.

Vahvempi luontosuhde Jokilaakson asukkaille

Hannu Riihinen, ”kurkikoordinaattori” Juhani Oksanen, Sanna Nurminen sekä Marianne Holmberg toivottavat kaikki tervetulleeksi ympäristöyhdistyksen toimintaan.

Jokilaakson ympäristöyhdistys yhdistää Kokemäen, Harjavallan ja Nakkilan alueen ihmiset, jotka haluavat toimia lähiluonnon puolesta. Puheenjohtaja Marianne Holmberg nimeääkin yhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi luonnon suojelun ja sen näkyväksi tekemisen.

"Globaalien ongelmien suhteen me lähdemme liikkeelle siitä, että jokainen voi huolehtia omasta elinympäristöstään.”

Holmberg vannoo osallistamisen nimeen aikoina, jolloin luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan jatkuvasti.

"Jos ihmiset eivät itse pääse osallistumaan ja vaikuttamaan, he vaipuvat helpommin toivottomuuteen. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus osallistua, se luo toivoa.”

”Lapset ovat tarkkoja havainnoijia, uteliaita ja suvaitsevaisia. Kun he innostuvat, he opettavat vanhempiaan.”

Toimintaansa koronapandemian jälkeen käynnistelevä ympäristöyhdistys järjestää esimerkiksi tapahtumia ja erilaisia retkiä vahvistaakseen ihmisten luontosuhdetta. Tulevaisuudessa aiotaan panostaa etenkin lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen.

"Toivomme, että voisimme edistää yhteistyötä alueen päiväkotien kanssa ja tehdä vierailuja. Lapset ovat tarkkoja havainnoijia, uteliaita ja suvaitsevaisia. Kun he innostuvat, he opettavat vanhempiaan esimerkiksi eri lajien merkityksestä”, Holmberg pohtii.

Päiväkotiyhteistyötä on jo kokeiltu Jokilaakson ympäristöyhdistyksen logossakin esiintyvän maskottimajavan nimeämiseksi. Majava sai keväällä nimen Raikuli. Nimen ideoi Nuutti Harjavallan Joenrannan päiväkodista.

Jokilaakson ympäristöyhdistys oli järjestämässä syyskuista kurki-iltaa, joka keräsi yli 6o ihmistä Kokemäen Puurijärvelle toivottamaan kurjille hyvää muuttomatkaa. Seuraavaksi on luvassa kaikille avoin Luontoilta 13.10. Harjavalta-salissa.

Info

Kestävän kehityksen viikon menovinkit

Lisää esimerkkejä kestävän kehityksen työstä tarjoaa Satakunnassa 26.9.–2.10. ensimmäistä kertaa järjestettävä Kestävän kehityksen viikko.

Tapahtumaviikolla nostetaan esille hyviä esimerkkejä maaseudulla tehtävästä kestävän kehityksen työstä tapahtumien ja tempausten muodossa. Viikkoa koordinoi SataKylät.

  • 27.9. tuunaa uutta vanhoista farkuista Huittisissa

  • 27.9. vieraile biokaasulaitoksella Säkylässä

  • 28.9. opettele kompostoimaan Porissa

  • 28.9. laita tavaroita kiertoon Kankaanpäässä

  • 29.9. korjaa vaatteita Porissa

  • 1.10. laita tavaroita kiertoon Eurassa tai Eurajoella

  • 1.10. tutustu kahvipaahtimon vastuullisuuteen Eurajoella

Katso tapahtumien tarkemmat tiedot sekä viikon muu ohjelma: satakunta.kestavankehityksenviikko.fi/ohjelma

Lisätietoa Kestävän kehityksen viikosta valtakunnallisilta sivuilta.