MainosUPM Seikun Saha

UPM Seikun saha 150 vuotta: Porilaiset sahurit Tarmo ja Toni kertovat, mitä tarjoaa työ, jossa viihdytään eläkepäiville asti

Kurkista tehtaan porttien sisäpuolelle työntekijöiden arkeen. Vertaile, mikä Kokemäenjoen rantamaisemassa on vuosikymmenten jäljiltä ennallaan, entä mikä on muuttunut?

Sahuri Toni Huhtala kulkee ulkovarastolla kuusilankkutapulin edestä kesäkuussa 2022. Taustalla keskustelevat tuotantopäällikkö Marko Ahtiainen ja kuivaamonhoitaja Markus Lehtinen.


21.6. 19:18

Kahden eri sukupolven kasvatit Tarmo Lehesvuori ja Toni Huhtala päätyivät työkavereiksi samaan yritykseen, samaan työvuoroon ja samaan tehtävään mutta kumpikin omaa reittiään.

Kun Lehesvuori haki Seikun sahalle töihin, hän oli vasta peruskoulun käynyt ja armeijasta kotiutunut nuorukainen. Aiempaa työkokemusta hänelle oli karttunut maataloustöistä.

Lehesvuori pääsi sahalle tuuraamaan ja kiersi kaikki työpisteet, kunnes muutamaa vuotta myöhemmin työllistyi eläkkeelle jääneen sahurin paikalle.

Huhtalalla oli Seikusta työtä hakiessaan takataskussa ylioppilastutkinto sekä liiketalouden ja markkinoinnin paperit ammattikorkeakoulusta.

”Olihan se jännää. Olin työskennellyt automaatioasentajan avustajana, leipomossa ja kodinkoneliikkeessä. Mutta minulla ei ollut omaa kokemusta metsäteollisuudesta eikä vuorotyöstä.”

Huhtalalla oli kuitenkin työnhaussa kovimmat mahdolliset kirittäjät: ”Asunto oli ostettu ja esikoinen juuri syntynyt.”

Hän pääsi ensin rimottamoon ja kuivaamolle, sittemmin sahuriksi ja vuoronsa tiiminvetäjäksi. Parhaillaan hän opiskelee työn rinnalla saha-alan ammattitutkintoa.

Tiesitkö? UPM:llä on 17 000 työntekijää 47 maassa. Suomessa yhtiöllä on neljä sahaa, joista Seikun saha Porin keskustassa työllistää 75 henkilöä tuotannossa ja kunnossapidossa.

Sahurin arki

Seikussa työskennellään aamu- ja iltavuoroissa. Aamuisin Lehesvuoren kukko laulaa 4:55. Huhtalan työmatka, vain kuusisataa metriä, lienee koko sahan lyhin ja hänelle riittää ylösnousu kello 5:07.

Sahalinjan ja rimotuksen työpisteitä hoitaa vuorossa seitsemän työntekijää. Muita osastoja ovat tukkilajittelu, kuivaamo, tasaamo, lähetys ja kunnossapito. Koko työntekijävahvuus on noin 75 henkilöä. Työpisteiden vaihto osastojen sisällä tuo päiviin sopivaa vaihtelua.

”Sahurin työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Pitää pystyä tekemään useampaa kuin yhtä asiaa kerrallaan. Havainnoida, jos vaikka sahalinja pysähtyy. Kaikki sahakoneen sisällä liikkuu kymmenesosamillien tarkkuudella”, Huhtala kertoo.

Työpaikkailmoituksissa sahatyöntekijöiltä toivotaankin muun muassa hyviä tiimityöskentelytaitoja, aktiivista otetta työntekoon, vahvaa halua itsensä kehittämiseen sekä oma-aloitteisuutta, positiivisuutta ja päätöksentekokykyä.

”Opittavaa on joka päivä. On teknisiä uudistuksia tai sitten huomataan, että ahaa, tälläkin tavalla voi saada kuusitukin jumiin. Sinänsä sahaaminen on vähän kuin simulaattoripelin pelaamista”, Huhtala kertoo.

Lehesvuori muistaa toisenlaisenkin aikakauden, kun joka ikinen kuusitukki käännettiin valvomon vivuista erikseen. Noista päivistä jäi muistoksi leikattu tenniskyynärpää.

Automaatio, robotiikka ja konenäkö ovat helpottaneet työntekijöiden fyysistä rasitusta ja parantaneet tuotannon tehokkuutta.

”Yhteistyötä vaaditaan niin vuorojen kuin osastojen ja kunnossapidon välillä. Ennakoidaan ongelmia, ja tartutaan niihin. Myös työturvallisuuteen on panostettu erityisesti kymmenen viime vuoden aikana”, Lehesvuori muistuttaa.

Kaikilla UPM:n sahoilla on PEFC™- ja FSC® -puun alkuperäketjun hallintasertifikaatit, mikä tarkoittaa, että sahatavaran raaka-aine on peräisin yksinomaan kestävästi hoidetuista metsistä.

Elämä tasapainossa

”Työ on mielekästä ja tarjoaa haastetta. Huumorikin sallitaan. Porukassa on hyvä ikäjakauma ja meillä on aika pitkiä työuria”, Lehesvuori kuvailee työn parhaita puolia.

Molemmat ehtivät myös harrastaa mielensä mukaan. Työt eivät seuraa sahureita kotiin, elleivät he itse niin halua.

”Käyn kävelyllä Kirjurinluodossa. Ja paitsi että toimin Seikun tehdaspalokunnassa ja sahaosaston luottamushenkilönä, olen myös Porin sahatyöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Yhdistystoiminta on minulle toinen harrastus.”

Huhtala käy kuntosalilla, jonka kuukausimaksuun hän hyödyntää työnantajan tarjoaman liikunta- ja kulttuuriedun. Lisäksi hän harrastaa pianonsoittoa: ”Olin aina haaveillut omasta pianosta. Sitten vain hankin sen ja opettelen soittamaan tunnin verran joka päivä.”

Ikäluokat ovat Suomessa pienenemään päin. Mitä neuvoja kaksikko antaisi tulevaisuudesta unelmoiville nykynuorille?

”Täällä näkee teollisuusautomaation käytännössä, ja jos on kiinnostunut vaikkapa hydrauliikasta, niin ala on hyvä siltäkin kantilta. Ei ole tullut sellaista päivää, että olisi pitänyt hakea muualle.”, Lehesvuori kannustaa.

”Soita työharjoittelu- ja kesätyöpaikkaa hyviltä työnantajilta, sillä usein niistä aukeaa se vakituinenkin. Ja investoi itseesi ja osta koti nuorena. Tiedät, minkä takia heräät töihin ja saat asuntolainan lyhennettyä varhemmin. Voin ajatella jääväni täältä kyllä aikanani eläkkeelle”, Huhtala tiivistää.

Katso Seikun sahan 150-vuotinen tarina:

Info

UPM Seikun saha

  • perustettu Seikun saarelle v. 1872

  • perustaja Fredrik Wilhelm Rosenlew

  • osaksi UPM-Kymmene-konsernia v. 1996

  • kuusisahatavaran asiantuntija

  • raaka-aine pääasiassa länsisuomalaisista metsistä

  • vuodessa 400 000 kuutiota sahatavaraa

  • 85 % vientiin mm. Viro, Ranska, Kiina ja Japani

  • käyttökohteina rakentaminen ja puusepänteollisuus

  • työllistää 75 henkilöä tuotannossa ja kunnossapidossa

upmtimber.fi

Lue lisää:

Kun kuusitukki sahataan lankuiksi ja laudoiksi, puolet raaka-aineesta päätyy muuhun hyötykäyttöön, tiedätkö mihin?

Ysiluokkalaiset hoksasivat kivan konstin retkikassan kartuttamiseen – yhteistyö poiki myös tehdasvierailun