MainosRakastajat-teatteri

Intohimoinen Rakastajat on kasvanut valtakunnan maineeseen ”Onko vaginoissa vielä tilaa?” – uimahallihuudahdus kiteyttää katsojasuhteen

Pähkähullu päätös, joka oli pakko toteuttaa. Lauseeseen kiteytyy 30-vuotiaan Rakastajat-teatterin synty. Taiteellinen trio – Angelika, Kai ja Henri – vakuuttaa teatterin jatkavan intohimolla ja ilman kahleita, vaikka siirtyykin vapaalta kentältä valtiontuen piiriin.

Jeeee! Rakastajat-teatteri ei ole enää lainsuojaton, vaan yksi viidestä porilaisesta valtionosuutta saavasta taidetoimijasta. Muut ovat Porin Teatteri, Porin taidemuseo, Satakunnan Museo ja Pori Sinfonietta.


24.3. 15:37

Rakastajat-teatteri Porin Kehräämössä on edelleen uniikki, helposti lähestyttävä yhteisö, vaikka onkin kasvanut jo isoksi.

”Haluamme säilyttää saman lämmön ja läheisyyden, mutta toki työpaikalla pitää olla omat sääntönsä. Pyöritämme kuitenkin miljoonaluokan liikevaihtoa ja maksamme puolella miljoonalla palkkoja, palkkalistoilla on vuosittain yli sata ihmistä”, Angelika muistuttaa.

Mutta nyt nostamme Angelika Meuselin, Kai Tannerin ja Henri Välikankaan parrasvaloihin ja puristamme heiltä muistikuvia lavalta ja kulisseista.

Hannu ja Kerttu, 1996. Kai Tanner, Miia Lindström ja Angelika Meusel.

Kippis! eli elämä, seksi, kuolema ja muita pikkujuttuja, 2015. Angelika Meusel ja Karen Egan.

Järisee, järisee

Kai on ollut Turkankin ohjattavana, mutta se ei ollut mitään Leea Klemolaan verrattuna.

”Leea ei päästänyt helpolla. Hänen ohjauksessaan opin valtavasti. Esimerkiksi yhtä 1,5 sivun kohtausta käytiin läpi seitsemän tuntia. Leea teki todeksi myös sen, että prosessi jatkuu ensi-illan jälkeenkin. Sellaista järisyttävää heittäytymistä en ole ennen enkä jälkeen kokenut”, Kai pohtii.

Kai Tannerin eniten ihon alle mennyt rooli oli näytelmässä Musta, mustempi, romani. Se pohjautuu hänen omakohtaisiin kokemuksiinsa siitä, miten romanijuuret vaikuttavat identiteettiin.

Kaikki teatteri on yhteiskunnallista

”Yhteiskunnassa kulloinkin pinnalla olevat impulssit siirtyvät luontevasti lavalle”, Angelika kertoo.

Rakastajat on kertonut karkotetuista, paperittomista ja Euroopan romaneista ja ottanut kantaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, tehnyt vankiteatteria ja työskennellyt päihdetaustaisten nuorten kanssa, tehnyt hyväntekeväisyyttä…

Hyvät aiheet ovat koskettavia, ajattomia ja joskus hyvinkin henkilökohtaisia. Henri vetää Vooosh!ia taidetestaajille Kehräämössä ja lisäksi satakuntalaisissa kouluissa.

”80-luvulta oleva teksti kertoo koulukiusaamisesta ja taustalla leijailee myös ydinsodan mahdollisuus. Eli mikään ei ole muuttunut”, Henri pohdiskelee.

Alaston kaupunki, 2021. Teemu Niemelä, Henri Välikangas ja Maarit Niemelä.

Musta, mustempi, romani, 2019. Outi Vuoriranta, Yasmin Ahsanullah, Kai Tanner ja Henrik Hammarberg.

Floppi ja toinenkin

Ennen valtiontuen piiriin pääsemistä Rakastajien omarahoitusosuus oli 70 prosenttia. Massia piti haalia pienistä puroista. Ei siis ihme, että ajatus yhdestä isosta puserruksesta houkutteli.

”Uskoimme, että Kirjurinluodon kesäteatterin pyörittämisestä saisimme rahaa koko vuoden toimintaan. Hieno ajatus, mutta kaikki meni pieleen. Väkeä kävi vähän, katsomo romahti – konkreettisesti – ja me jouduimme polvillemme. Emmekä edes siitä oppineet, vaan lähdimme tekemään kesäteatteria vielä Muumimaailmaan. Sekin oli tyhmä teko”, Kai listaa.

Kun työ on yhtä flow-tilaa

”Aina löytyy uusi intohimo. Jokainen uusi ohjaaja tai käsikirjoittaja opettaa jotakin uutta eikä tässä ammatissa tule koskaan valmiiksi. Onneksi”, Kai pohtii.

Henri opiskeli Dublinissa ja palasi kasvattajateatteriinsa. Nykyään hänen vastuullaan on Studio Hilkka. Hän tuntee olonsa etuoikeutetuksi.

”Juuri yhdellä ammattiin liittyvällä kurssilla mietin, moniko voi työaikana päästä niin mahtavaan flow-tilaan, tripille oman itsen syvyyksiin ja hyvään oloon.”

Henri Välikangas tuli sivarina Rakastajiin 11 vuotta sitten. Alku oli varsinaista ankanmarssia: hän mursi edellisenä iltana isovarpaansa, muttei malttanut jäädä saikulle. ”Könkkäsin ensimmäiset kuukaudet, mutta pääsin lipunmyyjäksi, ohjaajan assariksi, kuiskaajaksi ja kertojaksi Annukka ja aaveet -näytelmään.”

Tunteiden käsittelyyn apuja

”Lavalla voi purkaa myös omia, henkilökohtaisia tuntoja. Esimerkiksi nyt Ukrainan sota on jatkuvasti mielessä. Omaa pahaa oloani helpottaa, kun pääsen huutamaan täysillä punk-kohtauksessa”, Angelika kertoo.

Hän muistaa lämmöllä 23 vuotta pyörinyttä Lainsuojattomat-festivaalia.

”Koko Suomen vapaa kenttä on kokoontunut Poriin. Vuosien aikana olen kokenut uskomattomia hetkiä ja tutustunut upeisiin ihmisiin.”

Nyt, kun Rakastajat ei ole enää vapaata kenttää, laikkareille jätetään ensi kesänä jäähyväiset.

Nykyään Rakastajien nimissä on helppo lähestyä ketä vain.”Kaikki tuntevat meidät, on helppo pyytää ja saada apua. Meitä arvostetaan ja saamme hyvää palautetta”, Angelika kertoo.

Rakastajat ei tyypittele

Viettelyksen asuntovaunu, 2017. Kai Tanner ja Angelika Meusel.

Rakastajat-teatteri ei pelkää pyöräyttää ihmisyyden pohjamutia, vaan tarttuu myös vaikeisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Roolijaossa ei tyypitellä, vaan castingissa rikotaan rajoja mennen tullen. Angelika antaa esimerkin.

”Viettelysten asuntovaunussa olin transmies ja Kai romaninainen.”

Henri on kiitollinen, että on päässyt Alastoman kaupungin myötä tutustumaan eläviin porirocklegendoihin ja esittämään heitä lavalla.

Porilaisyleisö ottanut omakseen

Porissa on kolmikon kertoman mukaan ihanan kannustava yleisö, joka on ottanut rakastajat lämmöllä vastaan. Kai muistaa hauskan kohtaamisen.

”Olin uimahallissa. Viereistä kuntorataa kauhoi nainen uimalakissaan ja huikkasi minut nähdessään: Onko vaginoissa vielä tilaa?”

Hän tarkoitti tietysti illan Vaginamonologeja-esitystä.

Tiesitkö? Teatteri sai nimensä sen ensiesityksestä, Harold Pinterin Rakastaja-näytelmästä.

Vitsi, mitkä kissanpäivät, 2022. Miko Kivinen, Niina Hosiasluoma, Sami Rosnell, Angelika Meusel.

Rappio, 1993. Kai Tanner ja Angelika Meusel.

Dieselillä virtaa Kehräämöön

Kehräämön ensimmäiset klubi-illat ovat ikimuistoiset. Pihalla oli bajamajat, dieselaggregaatti jyrnytti lämpöä salin nurkassa ja katsojat istuivat jazzien puisilla penkeillä. Ruoat tehtiin Hilkassa ja roudattiin Puuvillaan.

”Hulluutta, sulaa hulluutta”, Kaitsu muistelee.

Tiesitkö? Rakastajat suunnittelee omat ruokalistansa, jotka ovat saaneet kiitosta kautta vuosien. Kaikki rakastavat rakastajien legendaarista punaista pestoa ja Tiinan lihapullia.

”Ei kukaan lähde mukaan”

Angelika Meusel toi opiskelukaupungistaan Dublinista tuliaisena idean 24 hour plays -tapahtumasta.

Rakastaja, 1991. Ensimmäisen näytelmän juliste.

”Olin intoa piukassa ja ehdotin sitä Kaitsulle. Hän sanoi, että tosi hyvä, muttei kukaan lähde mukaan. No, soitin muutamat julkkikset läpi ja kaikki suostuivat heti.”

Kaitsua hymyilyttää. Niin siinä juuri kävi.

”Angelika on vahva verkostoituja, joka menee pelotta suoraan päin ja ylitse. Itse menee pitkin nurkkia”, Kai luonnehtii.

Valtionosuuden piiriin pääseminen helpottaa arjen pyörittämistä. Teatteri voi keskittyä oman työnsä tekemiseen, kun kaikki aika ei kulu hankerumbassa ja hakemusviidakossa.

”Tämän eteen on tehty töitä 30 vuotta. Hyvältä tuntuu”, Angelika, Kai ja Henri iloitsevat.

Fakta

Kolme wow-faktaa

  • Rakastajat-teatterissa käy enemmän katsojia kuin esimerkiksi Kemin, Kokkolan ja Savonlinnan kaupunginteatterissa.

  • Muhkeimmat aplodit sai kantaesitys Kohtalona murha. Suosionosoitukset annettiin poikkeuksellisesti seisten.

  • Lainsuojattomat-teatterifestivaali pokkasi arvostetun 22 000 euron arvoisen Suomi-palkinnon ja Teatterikeskuksen vuoden teatteriteko -palkinnon vuonna 2019.

rakastajat.fi