MainosUPM Seikun saha

UPM Seikun saha 150 vuotta: Ysiluokkalaiset hoksasivat kivan konstin retkikassan kartuttamiseen – yhteistyö poiki myös tehdasvierailun

Ajatustenvaihto kotikaupungin ihmisten kanssa kannattaa. Se huomattiin Porissa niin Kaarisillan yhtenäiskoulussa kuin modernilla kuusisahalla Aittaluodossa.

Seikun sahan johtaja Timo Lehtinen ja Kaarisillan yhtenäiskoulun 9A:n luokanohjaaja Petri Suni ovat tyytyväisiä, että pandemia näyttää hellittävän ja koulujen vierailutoiminta satakuntalaisten tehtaiden porttien sisäpuolelle on taas mahdollista.


21.3. 15:58

Masaliisat, pikkupitsat ja popparit olivat tehneet hyvin kauppansa Kaarisillan yhtenäiskoulun myyjäisissä. Retkinuotiolla makkaranpaiston merkeissä 9A-luokkalaiset tulivat ideoineeksi muitakin tapoja kerätä rahaa kevään luokkaretkeä varten.

Luokanohjaaja Petri Suni opettaa nuorille Kaarisillassa teknistä käsityötä. Lisäksi hän ohjaa puutyökursseja Porin kansalaisopistossa.

”Puutyökurssilla on tehty muiden muassa linnunpönttöjä. Ja niinpä oppilaiden kanssa tuumasimme, että mekin voisimme valmistaa niitä myyntiin.”

Yksi oppilaista otti asiakseen selvittää, mihin hintaan pönttöihin tarvittavaa sahatavara olisi kaupan. Koko luokan yhteinen missio tavoitti lopulta UPM Seikun sahanjohtaja Timo Lehtisen.

Käsityö kehittää avaruudellista hahmottamista, tuntoaistia, motorisia taitoja, luovuutta ja suunnitteluosaamista. Tunneilla opitaan pitkäjänteistä ja innovatiivista työskentelyä. Oppiaine vahvistaa itsetuntoa ja tuottaa mielihyvää.

Yhteistyö tiheni

UPM Seikun sahalla on meneillään juhlavuosi. Nimensä se on saanut Porin Aittaluodossa sijainneesta Seikun saaresta, jolle saha perustettiin vuonna 1872.

Tuolloin, 150 vuotta sitten, Seikku sai ylpeillä maakunnan suurimmalla kolmiraamisella höyrysahalla, joka oli senaikaisia vesikäyttöisiä sahoja huomattavasti tehokkaampi.

Sittemmin sahaa on modernisoitu useaan otteeseen. Viimeksi vuonna 2019, jolloin kuivaamoon investoitiin uudenaikainen uuni korvaamaan kymmenen käytöstä poistettavaa.

UPM Seikun sahan tuotteista 85 % lähtee vientiin muiden muassa Viroon, Ranskaan, Kiinaan ja Japaniin. Paikallinen yhteistyö on tärkeää, sillä Seikku työllistää suoraan 75 työntekijää ja välillisesti useita satakuntalaisia.

Tiedustelu lautatavarasta tuli Timo Lehtiselle oivaan saumaan, sillä hänen työpöydällään oli juuri juhlavuoden askelmerkkien suunnittelu. Lehtinen lupasi sahatavaran veloituksetta hyvään tarkoitukseen.

Vaikka valtaosa sahatavaran ostajista istuu muualla Euroopassa sekä Kiinassa ja Japanissa saakka, on paikallinen yhteistyö tärkeää.

”Tontillemme ajetaan 65 tukkirekkaa vuorokaudessa. Työllistämme 75 satakuntalaista tuotannossa ja kunnossapidossa.”

Seikun vaikutukset ulottuvat myös länsisuomalaisiin metsänomistajiin, metsäkoneyrittäjiin, kone- ja kuljetusyrittäjiin, energiantuotantoon ja lukuisiin muihin urakoitsijoihin.

Kaarisillan yhtenäiskoulun teknisen käsityön valinnaisaineen ryhmä kävi UPM Seikun sahalla tutustumassa tuotantoon aina tukkilajittelusta sahalinjalle, rimoitukseen, kuivaamoon ja tasaamoon.

Kun sahan ja koulun yhteistyön hihat oli kääritty, myös teknisen käsityön valinnaisaineeksi ottaneet kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan tehdasalueen porttien sisäpuolelle – juuri toisen asteen opiskelupaikkojen valintojen kynnyksellä.

Oppilaan kysymys ”Millä koulutuksella tänne pääsee töihin?” sai vastauksen suoraan sahanjohtajalta.

”Puuteollisuuden, sähkö- ja automaatioalan, metsäalan sekä kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnot luovat hyvän perustan tuotannon töihin. Toimihenkilöillämme on esimerkiksi ylioppilas- ja insinööritutkinnot.”

Seikku palkkaa myös vuosittain noin parikymmentä täysi-ikäistä ja noin kymmenen nuorta kesätyöntekijää.

Tutustu Satakunnan teolliseen historiaan Rosenlew-museossa. Perusnäyttely esittelee historiaa ja tuotantoa vuosilta 1853–1987. Museossa on myös vaihtuvia teemanäyttelyitä sekä pakohuonepeli.

Kesäkoteja linnuille

Maaliskuun alussa Kaarisillan yhtenäiskoulun teknisen käsityön verstaan ovella kävi hyörinä. Koulun pihaan oli saapunut sovittu peräkärryllinen 22 x 100 x 3000 mm:n ja 22 x 150 x 3000 mm:n mittaista kuusilautaa – yhteensä 240 metriä linnunpönttömateriaalia.

Oppilaat Tuomas Javanainen ja Sakari Harjunpää osallistuivat lahjoituksena saatujen kuusilautojen kantamiseen peräkärrystä koulun teknisen työn tiloihin. 9A-luokan haaveissa on päästä myyjäisillä ja linnunpöntöillä kerätyillä varoilla luokkaretkelle.

”Tästä kelpaa kyllä rakentaa”, Lehtinen mittaili lahjoitusta katseellaan koulun pihalla.

Tavoitteena oli valmistaa kaikkiaan 120 linnunpönttöä, joista riittäisi ainakin viisi valmista myytävää tuotetta kullekin 9A-luokan oppilaalle.

Suni ja oppilaat pitivät kiirettä pienessä puutuotetehtaassaan tietoisina siitä, että maaliskuu on paras aika ripustaa pönttöjä varhaisille pesäntekijöille kuten tiaisille ja kottaraisille.

Iltapuhteinaan he katkoivat lautoja määrämittoihin, porasivat eri lintulajeille sopivan kokoisia lentoaukkoja, asensivat pohjat ja seinät sekä uv-valoa kestävät kiinnitysnarut. Lopuksi pöntöt saivat suojikseen vedenpitävät katot.

Linnut eivät lennä mittanauha kainalossa, mutta turhan isoa kulkuaukkoa ei pikkulinnuille valmistettavaan pönttöön kannata porata, jotta pedot pysyvät ulkopuolella, tietää luokkaretken rahoitustalkoisiin osallistunut Mimosa Vesalainen.

”Työskentely sujui tehokkaasti ja huolellisesti”, eräs oppilaista kehaisi.

Nyt pöntöt ovat valmiit, ja valtaosa jo myytykin. Ehkä luokkaretkibussissa kuullaan upean urakan päätteeksi Spotifysta eetu-nimisen artistin biisi Lupaus tulevaisuuden meille, jossa lauletaan: ”Niin metsä vastaa, kun sinne huutaa, ei olla muovii vaan puuta.”

Tiesitkö? UPM on uranuurtaja vastuullisen metsänhoidon kehittämisessä. Yhtiön käynnistämä monimuotoisuusohjelma oli alan ensimmäinen. Tutustu uuteen metsävastuullisuusohjelmaan >>

Katso musiikkivideo, Lupaus tulevaisuuden meille:

INFO

UPM Seikku

  • perustettu Seikun saarelle v. 1872

  • perustaja Fredrik Wilhelm Rosenlew

  • osaksi UPM-Kymmene-konsernia v. 1996

  • kuusisahatavaran asiantuntija

  • raaka-aine pääasiassa länsisuomalaisista metsistä

  • vuodessa 400 000 kuutiota sahatavaraa

  • 85 % vientiin mm. Viro, Ranska, Kiina ja Japani

  • käyttökohteina rakentaminen ja puusepänteollisuus

  • työllistää 75 henkilöä tuotannossa ja kunnossapidossa

upmtimber.com