MainosSatakunnan Sydänpiiri

Kankaanpääläisen Risto Rajalan ruohonleikkuu-urakka johti ambulanssikyytiin – mutta miksi usealla työikäisellä pitäisi olla hätänumeron lisäksi Riston numero?

Jos Risto Rajalan ja Terhi Saari-Hannibalin viesti satakuntalaisille pitäisi tiivistää kolmeen sanaan, se kuuluisi näin: Älä jää yksin.

Kankaanpääläinen Risto Rajala on sukunsa sairauskertomusten ja omakohtaisten kokemustensa vuoksi ollut jo pitkään mukana vertaistukitoiminnassa.


19.5.2021 6:00

Tilastokeskuksen mukaan työikäiset kuolevat verenkiertoelinten sairauksiin harvemmin kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Silti edelleen viidesosa työikäisten suomalaisten kuolemista johtuu sydän- ja verisuonitaudeista.

Myönteinen suunta on neuvonnan, kohentuneiden elintapojen ja hyvän hoidon ansiota.

– Sydänsairaan akuuttihoito on Suomessa erinomaista, mutta jatkohoidossa meillä on vielä paljon parannettavaa. Potilailla on usein diagnoosin tai sairaalahoidon jälkeen paljon kysymyksiä tilanteestaan, kertoo sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal Satakunnan Sydänpiirin Kiertävästä Sydänneuvolasta.

Sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal työskentelee Satakunnan Sydänpiirin Kiertävässä Sydänneuvolassa. Hänellä on kokemusta myös sairaanhoitajan tehtävistä yksityiseltä lääkäriasemalta sekä saksalaisesta sydänsairaalasta.

Ovatko ajatukseni ja tunteeni normaaleja? Uskallanko harrastaa liikuntaa kuten ennen?

Pelkotilat ja kysymykset saattavat herätä vasta viikkoja tai kuukausia myöhemmin. Sairauden kanssa voi elää pitkälti normaalin loppuelämän. Sairaus tuo kuitenkin yleensä mukanaan paljon uusia asioita, jotka voivat vaikuttaa paitsi sairastuneeseen myös läheisiin.

Aihe on perin tuttu myös kankaanpääläiselle aluepalopäällikkö Risto Rajalalle.

Kun Risto oli vasta viisivuotias, hänen isänsä menehtyi sydänkohtaukseen. Kuolinsyytodistukseen kirjattiin sydänläppätulehdus.

Risto arvelee, että sydänsairaus oli osasyynä myös hänen kahden veljensä poismenossa. Tarkkoja kuolinsyitä hän ei tiedä.

Risto liittyi sydänyhdistyksen toimintaan jo pari vuotta ennen omia, vakavia oireitaan.

Katso Riston henkilökohtainen tarina videolta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt ja erilaiset rytmihäiriöt.

Sepelvaltimotauti ei aina ilmene etukäteen rintakipuina. Tavallisin sydämen hapenpuutteen oire on poikkeuksellisen voimakas kivuntunne, joka 90 %:lla kohtauksen saaneista säteilee kehon vasemman puolen raajoihin ja hartioihin.

Jokaisen sairaus on yksilöllinen ja esimerkiksi muut perussairaudet kuten diabetes voivat vaikuttaa kipuaistimukseen.

Valtaosa verenkiertoelinten sairauksiin kuolleista, yli 70 prosenttia, on miehiä. Vaimon ja tyttären ansiosta Risto lähti lääkäriin samana iltana.

Risto Rajalalle soutelu ja polttopuiden teko mökillä ovat tärkeitä henkireikiä. Hän kannustaa pitämään työn ja palautumisen tasapainossa.

Pärjäämisen kulttuuri sekä suoritus- ja kilpailukeskeisyys saattavat olla avun hankkimisen esteinä. Sairauteen voi liittyä myös häpeää. Sairaalaan lähdetään omalla autolla eikä ambulanssilla.

– Sydänsairas liittyy yhdistystoimintaan, mutta kieltää jäsenetuihin kuuluvan lehden postittamisen kotiin, jotta naapuri ei saa tietää, Risto kertoo toisen esimerkin.

Tietoa on saatavilla runsaasti heille, jotka osaavat sitä hakea. Faktatieto lääkityksestä tai ruokavaliosta ei kuitenkaan tuo helpotusta vaikkapa sydäntoipilaan mielen mahdolliseen apeuteen.

– Tukipalvelujen tarve ja tieto tuen saatavuudesta eivät aina kohtaa. Osa saa tukea perheeltä tai hakeutuu sydänyhdistysten toimintaan. Mutta vertaistukea on tarjolla myös verkon välityksellä, Terhi kertoo.

– Saan työssäni voimaa siitä, että näen ihmisiä. Terhi Saari-Hannibal toivoo, että verkossa ja puhelimitse annettavan tuen lisäksi Kiertävässä Sydänneuvolassa päästään mahdollisimman pian tapaamaan tukea tarvitsevia kasvokkain.

Kiertävä Sydänneuvola -hanke käynnistyi alkuvuonna vahvistamaan sydänjärjestön jo 50-luvulla käynnistynyttä toimintaa.

Tavoitteena on muun muassa lisätä sairastuneiden ja heidän läheistensä tietoutta vertaistuesta ja ohjata heitä avun äärelle erilaisissa arkielämään ja sairauden omahoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Sydänneuvola tekee yhteistyötä Satasairaalan sydänyksikön ja alueen sydänhoitajien kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat sydänyhdistykset ja muut yhteisöt kuten kyläyhdistykset Satakunnassa.

Älä jää yksin!

Kiertävässä Sydänneuvolassa alkaa uusi, maksuton Sydänverkkopuntari-tukiryhmä sydänsairastuneille ma 24.5.

Ryhmää ohjaavat sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal ja fysioterapeutti Johanna Toivola. Ilmoittaudu heti mukaan: terhi.saari-hannibal@sydan.fi

Terhillä on ammatillinen unelma. Hän toivoo, että hankkeen jälkeen Kiertävän Sydänneuvolan toiminta vakiintuu, jää elämään.

Riston elämä on vuosien saatossa tasaantunut monilta osin pallolaajennusta edeltävään aikaan.

Hän on kouluttautunut vertaistukihenkilöksi ja allekirjoittanut sopimuksen, jossa lupaa toimia sydänvertaisena muille pallolaajennuksen kokeneille tai sepelvaltimotautia sairastaville. Riston tapaan kaikki vertaistukijat ovat salassapitovelvollisia.

Risto Rajalalle auttaminen on verissä. Hän on toiminut lapsesta lähtien vapaapalokuntatoiminnassa. Leipätyötään hän tekee niin ikään Satapelastuksen aluepalopäällikön tehtävissä.

Myös Ristolla on haave.

– Toivon saavani vähintään tuplaten enemmän vertaistukea kaipaavien puheluja kuin aikaisemmin.

Fakta

Kiertävä Sydänneuvola

Älä jää yksin, vaan hyödynnä sinulle sopivin tapa saada tukea:

  • soita Kiertävän Sydänneuvolan sairaanhoitajalle 044 2430 779 arkisin klo 9–15

  • Riston ja muiden vertaistukijoiden yhteystiedot löydät: sydan.fi/vertaistukihaku tai kysymällä Satakunnan Sydänpiiristä puh. 02 641 1406

  • osallistu verkossa: Sydänverkkopuntari

  • seuraa tapahtumakalenterista, milloin Kiertävä Sydänneuvola jalkautuu paikkakuntasi terveysasemalle tai kylätalolle

  • ennaltaehkäisevää neuvontaa ja toimintaa on tarjolla myös nuorille esimerkiksi luentojen ja elintapaohjauksen muodossa

Kiertävän Sydänneuvolan toimintaa rahoittaa EU:n maaseuturahasto ja Leader Karhuseutu. Toimintaa järjestetään Porin maaseutualueella sekä Ulvilassa, Nakkilassa, Harjavallassa, Kokemäellä ja Luvialla.

Lähde: Tilastokeskus: Kuolemansyyt 2019