Seuraa Sannaa ja Taijaa: opiskele superinssiksi SAMKissa – kestävän kehityksen osaajilta eivät työt lopu - Mainos - Satakunnan Kansa
MainosSAMK

Seuraa Sannaa ja Taijaa: opiskele superinssiksi SAMKissa – kestävän kehityksen osaajilta eivät työt lopu

Kestävän kehityksen superinsinöörit ovat tulevaisuudessa kysyttyjä lähes joka alalla. SAMKista valmistuneet Taija ja Sanna kertovat, miksi he lähtivät insinöörialalle ja millaisena työelämä näyttäytyi.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ilmastokuormaa, joka syntyy tuotteen, toiminnan tai palvelun takia. Lähes kaikelle toiminnalle on laskettavissa hiilijalanjälki, ja tätä taitoa tarvitaan vastaisuudessa entistä enemmän, energia- ja ympäristötekniikan insinööri Taija Seppälä ja LVI-tekniikan insinööri Sanna Lindgren kertovat. Taustalla näkyy Porin Karhukortteli, jonka As Oy Kultaherralle Sanna laskee hiilijalanjälkeä.


27.2. 6:00

Ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitseviä ratkaisuja tarvitaan ja hiilineutraalius on ajan sana. Yritykset palkkaavat alan osaajia kiihtyvämmällä tahdilla. Kiinnostaisiko ala juuri sinua? SAMKista valmistuneiden energia- ja ympäristötekniikan insinööri Taija Seppälän ja LVI-tekniikan insinööri Sanna Lindgrenin vastauksista saat evästystä.

Halusitko aina insinööriksi?

Taija: Lukioaikana tulevaisuudensuunnitelmat olivat vielä hakusessa. Kirjoitin hyvin insinöörimäiset aineet, kuten pitkän matikan, fysiikan, kemian ja biologian. Koska ympäristöasiat ja kierrätys ovat kiinnostaneet aina, lamppu syttyi SAMKin energia- ja ympäristötekniikan kohdalla.

Sanna: Aiemmassa lähihoitajan ammatissani törmäsin sisäilmaongelmiin. Äitiyslomalla satuin huomaamaan, että matematiikan arvosanalla pääsi SAMKiin sisälle. Päätin, että siinä on minun saumani.

Hiilimolekyylit tulevat opiskelijoille tutuiksi: SAMK tarjoaa tulevaisuuden insinööriosaamista kestävän kehityksen periaatteella. Valitse omasi energia- ja ympäristötekniikan, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä konetekniikan koulutusohjelmista.

Miksi suosittelet polkua muille?

Sanna: Opinnot antavat varmuuden, että asioihin voi teknisillä ratkaisuilla oikeasti vaikuttaa. Energian säästöt kertautuvat koko rakennuksen elinkaaren ajan. Se, miten ja mistä materiaaleista rakennetaan, merkitsee valtavasti. SAMKin kestävään rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaan perehtyneet insinöörit ovat juuri tällaisia osaajia. Suuntautumisvaihtoehdosta riippuen voi osan opinnoista voi halutessaan suorittaa työmaaharjoitteluna kolmannen vuoden keväällä. Suosittelen.

Taija: Alan opiskelu helpottaa monia nuoria vaivaavaa ilmastoahdistusta. Tieto helpottaa tuskaa: jokainen pääsee ongelmanratkaisulla itse vaikuttamaan tulevaisuuteen. Opiskelussa on myös hienoa, että voi valita painotuksia oman kiinnostuksen mukaan.

Moni haluaa tehdä työtä, jolla on merkitys. Teknologialla muutamme maailmaa.

Riittääkö tulevaisuudessa töitä?

Sanna ja Taija muistuttavat, että monet tekniikan alat keskittyvät entistä enemmän energiatehokkuuteen, hiilijalanjälkiajatteluun ja kestävään kehitykseen. Kestävästä kehityksestä on omat tavoitteensa eri organisaatioilla, Suomella ja EU:lla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvää osaamista voi kerryttää monella eri koulutusalalla puhtaasta energiasta kestävään teollisuuteen ja ilmastotekoihin. Esimerkiksi rakennusalalla ympäristöministeriö vaatii jo vuonna 2025 hiilijalanjälkilaskentaa julkisiin suuriin rakennuksiin.

Taija on ollut pienestä asti kiinnostunut kierrätyksestä. Opinnot SAMKissa tarjosivat monipuoliset mahdollisuudet perehtyä muun muassa uusiutuviin energialähteisiin kuten aurinkoenergiaan.

Pystytkö oikeasti vaikuttamaan?

Sanna: Jo ensimmäinen opiskeluvuosi avasi silmät. LVI-tekniikan osaajana voi vaikuttaa hirvittävästi ympäristöasioihin. Rakennusmateriaalit kannattaa valita niin, että rakennuksen elinkaari on mahdollisimman pitkä. Tuntuu hyvältä, kun saa yhdistää omat arvot ja innostuksen.

Taija: Juu, kestävän kehityksen lainalaisuuden pitää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja kaavoituksessa. Esimerkiksi rakennussuunnalla on merkitystä, jotta saadaan katon aurinkopaneeleista täysi hyöty irti.

Kumpikin liputtaa materiaalien ja tuotteiden pitkän elinkaaren ja jatkokäytön puolesta.

Taija: Tein kaikki harjoittelut Porin kierrätyskeskuksessa, mikä todella avasi silmät. On viisasta hyödyntää jo olemassa olevaa. Itse olen hyvin kierrätyshenkinen, tämä paita ja takkikin ovat kirppislöytöjä.

Ahaa: Taija teki lopputyönsä satakuntalaiselle kalusteyritykselle. Hän tutki, miten hiilijalanjälkilaskelmat toimivat myynnin tukena.

Ohoh: Sannan opinnäytetyö valittiin Suomen parhaaksi insinöörityöksi vuonna 2020. Työssään Sanna laski porilaisen pientalon elinkaaren hiilijalanjäljen.

Saako harjoittelusta palkkaa?

Sanna: Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan puolella työllistyy hyvin. Minulle oli tärkeää, että ensimmäisestä vuodesta lähtien olen saanut kesätöistä ja harjoitteluista palkkaa.

Taija: On iso plussa, että saa tehdä työharjoittelut palkallisena. Työkokemus helpottaa työnsaantia, ja parhaassa tapauksessa tätä kautta aukeaa vakituinen työpaikka.

Vuodenvaihteessa valmistunut Sanna on erikoistunut vähähiiliseen rakentamiseen. Kiikarissa ovat jatko-opinnot ja DI-tutkinto, jonka pystyy suorittamaan pitkälti etänä.

Millaisissa töissä olette nyt?

Taija: Olen mukana päivittämässä Satakunnan ilmasto- ja energiastrategiaa. Kokoamme toimenpide-ehdotuksia, jotka vievät kohti hiilineutraalia maakuntaa.

Täsmäehdotus: Kaupungin autoja voisi lainata asukkaille virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin.

Sanna: Lasken rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkiä. Pilottikohteita ovat hoivayksikkö, kerrostalo ja toimintakeskus.

Täsmätuote: Teemme oppaan energiatehokkaaseen asumiseen. Laskemme esimerkiksi, paljonko lämpimän veden vähentäminen säästää.

Täsmäinssejä teollisuuteen

Teknologia-osaamisalueen johtaja Marika Seppälä korostaa SAMKin vahvuuksia, käytännönläheisyyttä ja tiiviitä elinkeinoelämäyhteyksiä.

– Meillä SAMKissa voi opiskella tekniikan alaa konetekniikassa, energia- ja ympäristötekniikassa, rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa, sähkö- ja automaatiotekniikassa, tuotantotaloudessa ja logistiikassa. Lisäksi valittavana on tietojenkäsittelyä ja tekoälyä. Näillä kaikilla aloilla on mahdollista vaikuttaa kestävämpään tulevaisuuteen.

Satakuntalainen teollisuus tarvitsee osaavaa korkeakoulutettua työvoimaa. SAMK on rakentanut Prosessitekniikan polun yhteistyössä Aalto-yliopiston ja teollisuuslaitosten kanssa. Se valmistaa opiskelijan insinöörin tehtäviin, mutta antaa valmiudet jatkaa suoraan Aalto-yliopiston Sustainable Metals Processing -ohjelmaan.

Taija ja Sanna kannustavat valitsemaan insinööriopinnot. SAMKin uusi, upea kampus on mukava bonus.

Satakunnan teollisuus näyttää valoisalta.

– Metallinjalostus on yksi Satakunnan teollisuuden tärkeimmistä toimialoista, joka tarvitsee lisää valmistuksen ja tuotekehityksen ammattilaisia. Myös viime aikojen mittavat investoinnit tuovat hienoja työmahdollisuuksia tulevaisuuden osaajille. Erityisesti kestävä kehitys ja kiertotalous tarjoavat upeita urapolkuja. Moni haluaa tehdä työtä, jolla on merkitys. Teknologialla muutamme maailmaa, Marika kannustaa.

Kiva, että kiinnostuit!

Hae SAMKiin – yhteishaku 17.–31.3.2021

Tutustu tarkemmin SAMKin tarjoamiin koulutuksiin.

Lue myös:

Kiinnostaako kansainvälisyys, ura ulkomailla ja kiehtovat kotimaan kohteet? Hyppää pinkkiin haalariin ja opiskele matkailun restonomiksi SAMKissa

Susa-Serina Hakamäki päätti seurata unelmaansa ja opiskelee nyt sairaanhoitajaksi Samkin monimuotototeutuksessa - ”Tämä on paljon rikkaampaa kuin päiväopiskelu”

Emmi Lehtimäki yhdisti onnistuneesti pikkulapsiarjen, työn pankissa ja jatko-opiskelun Samkissa – nyt hän kertoo, miten kaikki onnistui ja mitä jäi käteen