Venesjärveläiset isä ja poika Lähteenmäki odottavat sertifioidulta metsältään kolmea asiaa – mutta mitä hyötyä FSC:stä on pikkukuoville ja jäätelönystävälle? - Mainos - Satakunnan Kansa
MainosMetsä Group

Venesjärveläiset isä ja poika Lähteenmäki odottavat sertifioidulta metsältään kolmea asiaa – mutta mitä hyötyä FSC:stä on pikkukuoville ja jäätelönystävälle?

Erkki ja Tapio Lähteenmäki kiinnostuivat sertifioinnista lehtijutun perusteella. Marraskuussa he tekivät katselmuksen mahdolliseen suojavyöhykkeeseen Metsä Groupin metsäasiantuntijoiden kanssa.

Erkki Lähteenmäki edustaa maa- ja metsätilalla jo kolmatta sukupolvea. Tapio Lähteenmäki muistelee olleensa oman isänsä mukana istuttamassa takana olevia kuusia. – Se oli vielä sitä aikaa kun kuokan kanssa istutettiin avojuurisia taimia, Tapio kertoo. Nykyään kuusentaimet istutetaan multapaakun kanssa niin kutsutulla pottiputkella.


9.12.2020 6:00 | Päivitetty 30.11.2020 12:35

– Näitä puita meidän piti tänne tulla muutenkin tekemään, mutta Liisa otti osan valmiiksi alas, nuorempi Lähteenmäki päivittelee marraskuisen myrskyn tekemiä tuulenkaatoja.

Poika Erkki Lähteenmäki ja isä Tapio Lähteenmäki ovat tulleet metsänhoitotöihin Kernimäki-nimiselle palstalleen, joka sijaitsee Siikaisten Leppijärvellä.

– Tämä on semmoinen talven harrastus, jolla nollataan tietokonetta, isä Lähteenmäki veistelee.

Erkki Lähteenmäki on ammatiltaan sähköasentaja. Metsänhoito on hänelle talvinen harrastus ja hyvä vastapaino leipätyölle. Sähkötöitä tehdään usein kohti seiniä ja kattoja, mutta metsässä työskennellään maata päin. Marraskuussa Lähteenmäki karsi Liisa-myrskyn jälkeensä jättämiä tuulenkaatoja.

Molemmat ovat ammatiltaan sähköasentajia, mutta jo pikkunaskaleista lähtien he ovat tottuneet monenmoiseen puusavottaan.

Mukaansa he ovat tänään saaneet Metsä Groupin Pohjois-Satakunnan iskujoukon eli oman metsäasiantuntijansa Antti Hamppulan sekä hänen kollegansa Niklas Peltoniemen.

Hankintakaupasta on jo sovittu aiemmin, ja tällä kertaa onkin tarkoitus kartoittaa yhdessä FSC-sertifioinnin vaatimukset täyttävää luontokohdetta. Nelikko suuntaa saappaansa metsän halki kohti pienvesistön rantaa.

Liittyminen vapaaehtoista

Suomessa on kansainvälisistä metsäsertifikaateista käytössä kaksi sertifiointijärjestelmää: FSC ja PEFC. Molempien tavoitteena on edistää kestävää metsänhoitoa kolmesta näkökulmasta eli ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti.

Kahden yleisesti käytössä olevan sertifikaattijärjestelmän voi nähdä myönteisesti niin, että yhdessä ne ylläpitävät metsien hoidon korkeaa laatua.

– Liittyminen on vapaaehtoista ja eroaminenkin mahdollista. Metsä Groupin omistajajäsenet voivat ilmoittautua mukaan PEFC- ja FSC-sertifiointiin ilmaiseksi, Hamppula muistuttaa.

Sertifioidun metsän puuraaka-aineesta valmistettu puutarhakaluste, jäätelöpurkki tai paperipussi ovat vastuullisia valintoja.

FSC-luontokohdepalvelu

  • Metsä Group tarjoaa arvokkaita luontokohteita FSC-ryhmään kuuluville omistajajäsenille, joiden tilalta niitä ei muuten löydy

  • palvelu on maksuton, ja se on tarjolla Metsä Groupin omistajajäsenille, joilla on 20-50 ha metsää

  • metsänomistaja ei joudu suojelemaan talousmetsää, vaan suojelu kohdentuu arvokkaimpiin luontokohteisiin

  • tavoitteena on luoda suurempia kokonaisuuksia toisiinsa kytkeytyneistä suojelualueista

Lisätietoa>>

FSC-sertifikaatin perusteena on, että metsänomistaja sitoutuu jättämään viisi prosenttia metsäpinta-alastaan suojeluun.

Suojellun pinta-alan lisäksi sertifioitavalta alueelta tulee löytyä erityiskäsittelykohteita siten, että ne kattavat yhdessä suojellun pinta-alan kanssa vähintään kymmenen prosenttia metsämaan pinta-alasta.

– Peitteiseksi jätettävältä erityiskäsittelyalueelta voidaan poimia yläharvennuksena puuta muiden muassa sahatavaraksi ja polttopuuvärkiksi. Metsäasiantuntija Antti Hamppula palvelee Honkajoen ja Siikaisten metsänomistajia.

Erityiskäsittelykohde voidaan esimerkiksi kasvattaa peitteisenä, mikä tarkoittaa sitä, että se pidetään puustoisena, mutta siellä voidaan tehdä poiminta- ja harvennushakkuita.

Lisäksi tärkeät luontokohteet, kuten esimerkiksi runsaslahopuustoiset kangasmetsät jätetään aina metsätalouskäytön ulkopuolelle.

– Kun tämä kuvio tästä puronvarren tuntumasta rajataan suojelukohteeksi niin vaaditut viisi prosenttia tulee täyteen. Arvioisin, että noin parinkymmenen metrin kaistale koko vesistön mitalta, Hamppula viittoilee.

Vesistöt ovat arvokkaita elinympäristöjä, jotka rajataan hakkuilta suojavyöhykkeillä. – Sertifikaateissa on paljon omaksuttavaa, mutta Metsä Group on täyden palvelun talo, josta kaikki tarvittava tieto löytyy. Metsäasiantuntija Niklas Peltoniemi palvelee Kankaanpään ja Karvian metsänomistajia.

Suojavyöhykkeellä monta tehtävää

Pohjaskeitaan alueelta laskevan vesistön rantaan suunniteltavalla suojavyöhykkeellä on monta tehtävää. Se säätelee eliöyhteisön valoja ja varjoja. Puusto ja muu kasvillisuus sitovat maa-aineksen paikoilleen ja pidättävät hakkuualueiden ravinteita valumasta vesistöön.

Monimuotoiselle alueelle jää isoja kuusia, joiden latvoista luritella haikeita huilusooloja. Ja nuorempaa tiheikköä, jonka suojaan painua makuulle. Majavan kaatamat koivut huomaa helposti. Kauriiden bongaaminen vaatii hieman kevyempää askelta.

Lähteenmäet tietävät kertoa karhunkin käyneen läheisellä maatilalla repimässä rehupaaleja ja villisikojen pitäneen pitojaan perunamaalla.

Mustansaarenkeitaan–Rynkiinkeitaan luonnonsuojelualue on sekin aivan lähellä. Vierekkäisten keidassoiden muodostama ryhmä tunnetaan erityisesti linnustostaan. Siellä pesivät kesäisin muiden muassa kaakkuri, pikkukuovi, liro ja…

– Katsokaa, tuolla on joutsenia. Se on sama pariskunta, joka on täällä joka vuosi, Tapio näyttää.

Metsälain mukaan metsänhoidossa on säilytettävä muiden muassa elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne ja lahot puut sekä otettava huomioon maaston vaihtelevuus. Metsäsertifikaattien kriteerit ovat kestävän kehityksen näkökulmasta metsälakiakin tiukemmat. Majavan kaatama koivu toimii kasvualustana esimerkiksi sammalille ja kovakuoriaisille, jotka puolestaan ovat monien metsän asukkaiden ravintoa.

Kaikki voittavat

Lähteenmäet kiinnostuivat FSC-sertifioinnista lehtijutun perusteella.

– Ajattelemme niin, että sertifioidun metsän puulla on parempi menekki ja hinta, Tapio kertoo.

Luontoarvoillakin on Lähteenmäille merkitystä. He harrastavat esimerkiksi marjastusta, minkä metsänhoidolta ennättävät.

– Kyllä tässä ylisukupolvisuutta haetaan, Tapio summaa.

Jos metsätilalta ei ole osoitettavissa suojeltaviksi soveltuvia kohteita, metsänomistaja voi käyttää Metsä Groupin uutta FSC-luontokohdepalvelua.

– Luontokohdepalvelussa metsänomistajat saavat tarvittavat suojeluhehtaarit joko osittain tai kokonaan tarkoitukseen varatuilta Metsä Groupin mailta, joissa on enemmän luontoarvoja ja aidosti arvokkaita luontokohteita, Hamppula kertoo.

Valveutunut kuluttaja bongaa FSC-sertifikaatin puumerkin monien kulutushyödykkeiden kuten vaippojen, lelujen, leivinpaperien, kosmetiikan ja vaikkapa maitotuotteiden pakkauksista.

Niin pikkukuovi kuin metsänomistajakin selvästi hyötyvät metsien sertifioinnista, mutta miten asia koskettaa tavallisen kuluttajan elämää?

Sertifioidun metsän puuraaka-aineesta valmistettu puutarhakaluste, jäätelöpurkki tai paperipussi ovat vastuullisia valintoja.

– Tämähän se on paras hetki. Tapio Lähteenmäki taittaa palan korvapuustia cockerspanieli Nellillekin. Tapio hankki metsätilan poikansa Erkin kanssa omilta vanhemmiltaan Raililta ja Sakarilta. Erkki on ollut mukana papan ja isän mukana risuja keräämässä aina siitä lähtien, kun oppi kävelemään.

Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut

  • palvelee metsäomistajia ja puuta käyttävää teollisuutta

  • ostaa puuta ja myy metsäpalveluja koko maassa, ympäri vuoden

  • Metsä Groupin emoyritys on 100 000 suomalaisen metsänomistajan omistama Metsäliitto Osuuskunta

  • Metsä Groupin liiketoiminta-alueet ovat Metsä Forest, Metsä Fibre, Metsä Wood, Metsä Board ja Metsä Tissue

  • Metsä Groupilla on toimintaa 30 maassa ja henkilöstöä 9300

Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi >>

Pyydä tarjous >>

Lue lisää: Pomarkkulaisen metsäpalstan vanhaisäntä ja eläkepäivistään nauttiva kirvesmies Teuvo Liljeqvist oikaisee metsäasiantuntijoiden kanssa monta puukauppaan liittyvää väärinkäsitystä