Pomarkkulaisen metsäpalstan vanhaisäntä ja eläkepäivistään nauttiva kirvesmies Teuvo Liljeqvist oikaisee metsäasiantuntijoiden kanssa monta puukauppaan liittyvää väärinkäsitystä - Mainos - Satakunnan Kansa
MainosMetsä Group

Pomarkkulaisen metsäpalstan vanhaisäntä ja eläkepäivistään nauttiva kirvesmies Teuvo Liljeqvist oikaisee metsäasiantuntijoiden kanssa monta puukauppaan liittyvää väärinkäsitystä

Puukauppaan ja uudistushakkuisiin liittyy paitsi tieteellisiä faktoja ja lakeja myös vahvoja arvokysymyksiä mielipiteineen. Metsä Groupin Juha Korkiamäki ja Antti Karttunen neuvovat asiakkaitaan aina parhaan asiantuntemuksensa mukaan, mutta metsänomistaja toki päättää, mitä omaisuudellaan tekee.

Teuvo Liljeqvistin takana siintää eri kasvuvaiheissa olevia metsikkökuvioita kuten siemenpuuhakkuuvaiheessa oleva kangas ja entiselle viljelysmaalle istutettu kuusikko, joka toimii myös suojatiheikkönä alueen eläimille kuten hirville ja peuroille.­


11.11.2020 6:00

– Olen nähnyt puun matkan aina kannolta Etelä-Amerikkaan asti, Teuvo Liljeqvist tiivistää tukkitietämyksensä yhteen lauseeseen.

Teuvo Liljeqvist teki neljäkymmentä vuotta kestäneen työuransa merillä. Hän toimi rahti- ja matkustajalaivoilla kirvesmiehenä ja kansikorjausmiehenä sekä huolehti esimerkiksi alusten vedenotosta satamissa.

– Muistan, kun kerrankin Haminasta Bremeniin kulkevaan laivaan lastattiin parasta laatua olevaa, oksatonta tyvitukkia mäntyviilun valmistusta varten.

Nykyään Liljeqvist viettää ansaittuja eläkepäiviä ja metsätilalla on jo tehty sukupolvenvaihdos. Hän kuitenkin mielellään auttaa poikaansa metsätöissä. Liljeqvist kiittää luottomiestään, metsäasiantuntija Juha Korkiamäkeä, jolta he ovat vuosien varrella saaneet hyvää palvelua.

– Juhan kanssa on niin helppoa asioida. Tunnetaan toisemme. Kaikki on mennyt kuten on ollut tarkoituskin. Ja rahat ovat tulleet ajallaan.

Juha Korkiamäki on toiminut Metsä Groupin palveluksessa jo 32 vuotta. Hänen vastuualueellaan ovat itäisessä Porissa ja Noormarkussa sekä Pomarkussa sijaitsevat metsät. Korkiamäki on innokas sienestäjä, mutta teatteriharrastus on sittemmin vienyt voiton metsästyksestä.­

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse

Jos puukaupassa olisi uskominen vain netin keskustelupalstojen kaikkitietäviin, ainoa tapa saada rahallista korvausta olisi tehdä kaikki puut itse klapeiksi ja myydä ne tuoreina mahdollisimman lähelle ilman varastointi- ja kuljetuskustannuksia.

Kaikilla metsänomistajilla ei ole aikaa, työkaluja tai halua harrastaa metsänhoito- ja korjuutöitä itse. Myös etämetsänomistaminen on lisääntynyt, eli metsänomistaja saattaa asua aivan toisaalla kuin missä hänen metsäpalstansa sijaitsevat.

Metsä Groupin metsäasiantuntija Antti Karttunen oli jo vähällä kallistua liiketalouden alalle, mutta valitsi kuitenkin metsätalousinsinöörin opinnot eikä ole katunut. – Katsoin ulos ikkunasta ja ajattelin, että olen aina tykännyt liikkua metsässä. Että jos sitä voisi työkseenkin tehdä. Karttunen huolehtii läntisen Porin ja Luvian metsänomistajista.­

Tämän tietää myös Liljeqvist, joka elelee itse Turengissa. Ulvilassa asuvan pojan palstat sijaitsevat puolestaan Pomarkussa.

Vanhalla kirvesmiehellä riittää taitoa ja tarmoa niin moottorisahan, istutusputken kuin maatilakuormaimenkin käyttöön, mutta tekemistä piisaa silti, vaikka osa palveluista ostetaankin metsäyhtiöltä.

– Etenkin ensimmäistä kertaa puukauppa harkitsevat kokevat, että puukaupasta pitäisi tietää paljon itse. Mutta oikeastaan riittää, että asiakas tietää kiinteistötunnuksen ja kertoo ääneen ajatuksiaan omistamansa metsän suhteen, kertoo Korkiamäen kollega Antti Karttunen.

Metsäkoneenkuljettaja Leena Tamminen nauttii työstään moton hytissä, josta löytyy muuten myös pienenpieni uuni ja jääkaappi. – Saa olla keskellä luontoa, näkee käden jäljen ja tutustuu uusiin paikkoihin. Bongasipa Tamminen viime talvena kuormaa tehdessään kaksi suttakin.­

Monta tapaa uudistaa metsää

Metsien käytöstä riittää mielipiteitä. Uudistushakkuut herättävät usein suuressa yleisössä tunteita. Uudistushakkuu ei ole ainoa tapa uudistaa metsää, mutta useimmiten se on taloudellisesti järkevin.

–Me lähdemme siitä, mikä on metsänomistajan ajatus ja toive. Aina kyllä neuvotaan, mitä meidän mielestämme kannattaisi tehdä, Korkiamäki kertoo.

Liljeqvistien metsäpalstalla Pomarkun Ruokejärvellä on parhaillaan menossa siemenpuuhakkuu. Se tarkoittaa, että työn alla olevalle metsikkökuviolle jätetään pystyyn isohkoja siementäviä mäntyjä. Lopuista tehdään sahoille tukkeja ja paperitehtaille kuitupuuta.

– Se on edelleen metsän näköinen, vanhaisäntä Liljeqvist ilahtuu, sillä onhan hänellä metsäkuvion välittömässä läheisyydessä mörköpirtiksi kutsumansa saunamökki.

Pomarkun Ruokejärven metsikkökuvion pöllit on merkitty eri värein ajokoneenkuljettajaa varten. Valtaosa puutavaralajeista jalostetaan Satakunnassa. Metsä Group rakentaa parhaillaan Raumalle maailman moderneinta sahaa. – Mäntytukin hankintamäärä tulee kasvamaan. Uskon, että kyllä me puuta saadaan. Asiakaskuntamme on laaja ja hankinta-alueillamme on hyvin hoidettuja metsiä, Korkiamäki kertoo.­

Metsän uudistaminen tutuksi

Metsikkökuvio on kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa.

Hankintakaupassa metsänomistaja kaataa puut ja kuljettaa tienvarteen.

Pystykaupassa puunostaja huolehtii puiden kaatamisesta ja kuljettamisesta metsästä tehtaalle.

Uudistushakkuu eli päätehakkuu on ajankohtainen, kun metsän uudistamisesta on metsänomistajalle enemmän hyötyä kuin kasvattamisesta.

Siemenpuuhakkuussa metsikkökuviolle jätetään mäntyjä, joiden siemenistä uuden metsän on tarkoitus syntyä luontaisesti.

Kasvatushakkuussa tehdään tilaa kasvaville puille poistamalla osa puustosta.

Ensiharvennus parantaa jäljelle jäävälle puuston kasvuolosuhteita järeiksi tukkipuiksi.

• Metsän uudistamisvelvoitteesta määrätään metsälaissa.

Seuraavalle sukupolvelle

Siemenpuuhakkuun jälkeen Liljeqvistien metsikkökuvion maaperä muokataan kaivinkoneella, jotta männynsiemenet saisivat parhaan mahdollisen alun.

– Tästä tulee aika helposti esiin kivennäismaata, joihin siementen on hyvä tarttua, Korkiamäki raapaisee kengän kärjellä yöpakkasen puraisemaa kunttaa.

Metsän uudistamisvelvoite on määrätty metsälaissa. Uudistamisvelvoite täyttyy, kun luontaisesti kasvanut tai viljelty taimikko yltää puolen metrin pituuteen ja muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa sitä.

Puun myyntitulo on metsätalouden pääomatuloa, josta metsänomistaja maksaa veroa. Puukaupasta on hyvä muistaa laittaa sivuun valtiolle tilitettävien verojen lisäksi uuden metsän kasvattamiseen tarvittava pesämuna.

– Me metsän toimihenkilöt olemme kouluttautuneet myös metsäverotusasioissa, joten neuvomme asiakasta tarvittaessa, Korkiamäki muistuttaa.

Noin viiden vuoden kuluttua, kun uudet taimet ovat vielä pieniä ja taipuisia, kuviolle jätetyt siemenpuut poistetaan.

Männyntaimikko tarvitsee kasvaakseen vähän samanlaista varhaishoitoa kuin porkkanamaakin: perkausta ja harvennusta.

– Tämä metsänpohja on melko rehevä. Kun metsää hoidetaan hyvin, niin noin seitsemänkymmenen vuoden päästä se on korjuukypsää, Korkiamäki arvioi.

Metsät ovat valtion, yhtiöiden ja yksityishenkilöiden omaisuutta. Talousmetsiä hoidetaan kuten muutakin varallisuutta. Lisäksi metsät ovat osa suomalaista kansallismaisemaa ja monimuotoista hyöty- ja virkistyskäyttöä. Metsien uudistamisvelvoitteesta määrätään metsälaissa. Eläkeläinen Teuvo Liljeqvist suhtautuu metsänhoitoon vakavasti. – Jos sitä ei viitsi hoitaa, ei sitä kannata omistaakaan.­

Liljeqvist viittoilee pirttinsä tuvan päätyseinää kohti ja muistelee hetkeä, jolloin istutti poikansa kanssa siinä edelleen seisovan, nyt jo tukkikokoiseksi kasvaneen pihamännyn.

– Silloin poika ja taimi olivat saman pituisia.

Vanhaisäntä Liljeqvist ei nytkään ole kasvattamassa puita vain itseään ja seuraavaa päivää ajatellen. Riihikuiva raha ei ole metsän ainoa arvo.

– Minulla on kaksi pojanpoikaa. Tämä on kaikki seuraavalle sukupolvelle mitä tehdään.

Tutustu myös tuoreen isän ja yhteismetsän osakkaan odotuksiin:

Metsä Groupin puunhankinta ja metsäpalvelut

• palvelee metsäomistajia ja puuta käyttävää teollisuutta

• ostaa puuta ja myy metsäpalveluja koko maassa, ympäri vuoden

• Metsä Goupin emoyritys on 100 000 suomalaisen metsänomistajan omistama Metsäliitto Osuuskunta

• Metsä Groupin muuta liiketoiminta-alueet ovat Metsä Fibre, Metsä Wood, Metsä Board ja Metsä Tissue

• Metsä Goupilla on toimintaa 30 maassa ja henkilöstöä 9300

Pyydä tarjous >>

Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi >>

Tuoreimmat