MainosTampereen yliopisto, Pori

Millaista on yhteiskuntatieteiden maisterin työ? Tellu, Niina ja Jenni ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, joilla on yhteinen mielenkiinnon kohde

Yksi on heikompien puolella, toinen ehkäisee päihdeongelmia ja kolmas johtaa vastaanottokeskusta. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden Porin tutkinto-ohjelmista astuu työelämään humaaneja tekijöitä yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Kolmen maisterin kiinnostuksen ytimessä on ihminen. Tellu Rosenqvist, Niina Mitikka ja Jenni Laurila tekevät töitä, jotta ihmisillä olisi hyvät edellytykset elämään lähtökohdista tai vaikeuksista huolimatta.


11.3.2020 6:00 | Päivitetty 19.3.2020 14:36

Tellu Rosenqvist, yhteiskuntatieteiden maisteri YTM, yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma

”Vuorovaikutus- ja kirjoittamisen taidot kasvoivat opintojen aikana”, kiittää Tellu yliopistoaikaa.

– Työssäni olen mukana muun muassa kehittämässä Satakuntaan ehkäisevän päihdetyön rakenteita ja juurruttamassa maakuntaan ehkäisevän puuttumisen toimintamalleja, sanoo Tellu Rosenqvist.

Ei helppo eikä liioin pieni työsarka. Sisällöllisesti se sopii sosiologiasta kiinnostuneelle yhteiskuntatieteilijälle kuitenkin mainiosti. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi aikuisiällä opiskellut Tellu on aikaisemmalta ammatiltaan sairaanhoitaja. Perheen kasvettua opiskelu alkoi jälleen oman mielen virkistykseksi kiinnostaa.

– Se on ollut mun oma juttu. Helppoa se ei aina ollut. Kävin samaan aikaan töissä ja remontoimme vielä taloakin.

”Suurin intohimoni on olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.”

Opiskelun räätälöintimahdollisuudet helpottivat työssäkäyvän äidin opiskeluintoa.

– Tein paljon verkkokursseja ja kaihdoin kirjatenttejä. Suoritin kursseja mieluummin kirjoittamalla esseitä. Opiskelun sai muokata itselleen sopivaksi.

Tellua mietitytti matkan varrella, mihin hän työllistyisi. Onni potkaisi, kun häntä pyydettiin vielä opiskeluaikana tutkimusavustajaksi yliopistolle.

– Olin aiemmin ollut työharjoittelussa yliopistolla hankkeessa ja päässyt tekemään kenttätyötä. Nyt toimin projektisuunnittelijana Porin kaupungilla Selvin päin Satakunnassa -hankkeessa.

Tärkein oppi on ollut verkostomainen tapa työskennellä, sillä ”jokainen kontakti on eduksi työelämässä.”

– Sosiologian näkökulmasta oli myös kiinnostavaa peilata, mihin yhteiskunta on menossa ja mistä tulossa.

Yliopistolla kyllä haastettiin! Siellä todellakin oppi ajattelemaan.

Niina Mitikka, yhteiskuntatieteiden maisteri YTM, työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma

”Esimiestyöskentelyä tarkasteli teorian näkökulmasta uusin silmin”, toteaa rauhanturvatehtävissäkin palvellut Niina Mitikka yliopisto-opinnoista.

Niina Mitikka johtaa SPR Satakunnan piirin Porin vastaanottokeskusta. Työ on sanalla sanoen monipuolinen. Yhtenä hetkenä hän varmistaa kiinteistön kunnossapitoa, toisena selvittää turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia maahanmuuttoviraston kanssa. Pian työpöydällä onkin vastaanottokeskuksen taloussuunnittelu. Tärkeä osa työtä on yhteisön työhyvinvoinnista huolehtiminen – joka päivä. Hän näkee henkilöstön hyvinvoinnin kokonaisuutena.

– Johtajana olen ensisijaisesti mahdollistaja, jotta muut voivat tehdä omaa työtään hyvin, Mitikka sanoo.

”Löysin kiinnostuksen työhyvinvoinnin johtamiseen.”

Uuden opiskelu on vetänyt Mitikkaa puoleensa koko aikuisiän. Tällä sairaanhoitajalla, terveystieteiden sekä yhteiskuntatieteiden maisterilla on kokemusta myös päivystyksen osastonhoitajana työskentelystä. Tampereen yliopiston opiskeluaikana hän löysi innon organisaatiopsykologiaan.

– Tuli oivallus, että hei mä tiedän, mistä puhutaan! Opiskelu oli helpompaa, kun oli työkokemusta ja toisinpäin.

Mitikka tietää nyt, että työyhteisössä eletään jatkuvassa aaltoliikkeessä.

– Ikinä ei voi tuudittautua siihen, että asiat on jatkossa aina hyvin. Nuorempana esimiehenä ahdistui muutoksista helposti. Nyt muutoksen näkee mahdollisuutena.

Opinnot ja kokemus ovat vaikuttaneet siihen, miten muutokseen ja vastarintaan suhtautuu.

– Joustavalla organisaatiolla on muutoskykyä. Muutoksen kautta koko organisaatio pystyy uudistumaan. Se toki edellyttää, että esimiehellä on halu kehittää itseään ja työyhteisöä.

Jenni Laurila, yhteiskuntakuntatieteiden maisteri YTM, sosiaalityön maisteriohjelma

Yliopistosta sai hyvää kehittämistyöhön liittyvää oppia. ”Pystyn myös pitämään päihdekasvatusta, mikä on opintojen ansiota”, Jenni Laurila sanoo.

Jenni Laurila työskentelee Porin kaupungin psykososiaalisten palveluiden ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattorina.

– Ehkäisemme päihde- ja rahapelihaittoja. Teemme poikkihallinnollista työtä kunnan sisällä ja lisäksi työskentelemme muun muassa järjestöjen, seurakuntien ja poliisin kanssa. Meillä on otettu käyttöön THL:n Pakka-toimintamalli, mikä on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä. Sen avulla teemme yhteistyötä ravintoloiden ja kauppiaiden kanssa ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuuden rajoittamiseksi, Jenni Laurila kuvailee.

Yliopisto-opintoja edelsivät liikunnanohjauksen ja lähihoitajan tutkinnot. Laurila nautti päiväopinnoista yliopistokeskuksella.

– Yksikkö oli aivan ihana – lämminhenkinen ja yhteisöllinen, joita pidin todellisina voimavaroina.

Koulutus auttoi kohtaamaan ihmisen haasteellisissa elämäntilanteissa. Laurila kuvaa oppineensa tarkastelemaan ihmisten tarinoita yhteiskunnallisessa mittakaavassa.

– Koulutus laajensi ymmärrystä monien asioiden monimutkaisuudesta. Harvoin mikään on enää mustavalkoista. Nyt näkee eri näkökulmia asiaan kuin asiaan.

”Ymmärrän tutkimusta ja osaan soveltaa sitä käytännön työssä.”

Yliopisto valmisti tutkitun tiedon tarkasteluun ja yllytti haluun seurata sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Ymmärrän myös paremmin meidän palvelujärjestelmää, mikä on hyvin monimutkainen.

Sosiaalityön asiakkaista suuri osa on huono-osaisia. Esimerkiksi päihdeongelman kanssa kärsivän taustalla voi olla hyvin monimutkainen ongelmavyyhti. Yhteiskuntatieteet antoivatkin laajaa näkökulmaa yhteiskunnallisiin asioihin.

– Ongelmien problematiikkaa ei yleisesti ymmärretä. Näenkin, että ammattikuntamme tehtävä on myös kasvattaa tuota ymmärrystä. Stigman poistaminen vaatii töitä sosiaalityön ammattilaisilta ja palveluihin panostamista koko sote-kentällä. Kun ymmärrys kasvaa, nousee toivottavasti myös sosiaalityön ammattien arvostus.

INFO

Kiinnostuitko sosiaalityön maisteriohjelmasta?

Tutustu maisteriohjelmaan ja hae opiskelemaan

Kiinnostuitko yhteiskuntatieteistä?

Tutustu uuteen hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelmaan ja hae opiskelemaan!

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmaan haku seuraavaksi keväällä 2021!