Mitä dippainssi oikein tekee? Lue, mitä tutkinto mahdollisti Soilille, Samille ja Tepolle - Mainos - Satakunnan Kansa
MainosTampereen yliopisto, Pori

Mitä dippainssi oikein tekee? Lue, mitä tutkinto mahdollisti Soilille, Samille ja Tepolle

Diplomi-insinöörin tutkinto voi viitoittaa tien monenlaisille työurille. Kolme Tampereen yliopiston Porin yksiköstä valmistunutta kertoo, miten hyödyntävät tutkinnon oppeja työssään.

Yksi tutkintonimike, kolme eri uraa. Sami Stenvall, Teppo Hjelt ja Soili Ketomäki kannustavat omilla esimerkeillään diplomi-insinöörin uralle.


9.3.2020 6:00 | Päivitetty 11.3.2020 8:37

Soili Ketomäki, johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööri, pääaineena tuotantotalous

Rankkaan leikkiin ryhdyt, kommentoi työnantaja Soili Ketomäelle, joka lähti suorittamaan DI-tutkintoa työn ohessa. ”Yliopisto tuki hienosti tavoitetta ja opiskelijoita kannustettiin etsimään itselle hyvät tavat oppia. Opiskelun tunnelma oli tavoitteellinen. Kaikki keskittyivät siihen, miksi opiskelemassa oltiin.”

Rakentamisessa ajatellaan usein teknistä lopputulosta: rakennusta. Soili Ketomäki oivalsi opinnoissaan, että tekniikkaa pitää inhimillistää.

– Rakennus on aina osa jotakin kokonaisuutta ja vastaa johonkin laajempaan tarpeeseen. Olenkin ylpeästi inhimillinen rakentajia auttava diplomi-insinööri, Tampereen yliopiston Porin yksiköstä valmistunut Soili Ketomäki naurahtaa.

Hän on aiemmalta koulutukseltaan rakennustekniikan insinööri. Kehittäminen kiinnosti ja Ketomäki pääsi kasvattamaan liiketoimintaymmärrystään johtamisen ja tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan.

– Mikään tekninen ei ole arvo sinänsä, jos sitä ei osata myydä. Opinnot kasvattivat ymmärrystä, miten tekniikalla voidaan tehdä liiketoimintaa.

”Ymmärsin olevani inhimillisessä palveluammatissa”

Ketomäki työskentelee rakennusalan konsulttiyrityksessä ja vastaa projektipäällikkönä asiakkaan teollisuusprojektien onnistumisesta.

– Varmistan omalla osaamisellani, että eri alojen asiantuntijat onnistuvat ja projekti pysyy aikataulussa. Koulutuksen avulla opin ratkaisukeskeisesti yhdistelemään tietoa ja priorisoimaan asioita.

Yksi asia jäi erityisesti mieleen mentorointiohjelmasta.

– Projektityössä tärkeintä ovat aika, raha ja ihmiset. Projektipäällikön työ voi kuulostaa kylmältä, mutta käytännössä se vaatii ihmisten ohjailun ja kannustamisen osaamista.

Sami Stenvall, johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööri, pääaineena tuotantotalous

Sami Stenvall oppi opintojen aikana ohjelmoimaan, ja innostui taidosta entisestään. ”Ohjelmoin meille tuotannonohjaukseen meidän tarpeitamme palvelevan ohjelman”, Rauman Konepaja Oy:n tuleva toimitusjohtaja Stenvall sanoo.

– Hetkeäkään en ole katunut. Eihän se mitään lomailua ollut, mutta vaihtelu virkisti. Opiskelu katkaisi mukavasti myös pitkää työputkea, vaikka opiskelujen ohessa työskentelinkin.

Ammattitutkinnon hankkimisen jälkeen töitä vimmatusti paiskinut Sami Stenvall innostui opiskelusta aikuisiällä. Ensin kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi valmistunut eurajokelainen hakeutui opiskelemaan heti lisää.

– Korkeakoulututkinnon puuttuminen oli jäänyt harmittamaan. Mahdollisuuden tultua opiskelu vei lopulta mennessään, diplomi-insinööriksi Tampereen yliopiston Porin yksiköstä 2018 valmistunut Stenvall sanoo.

Diplomi-insinöörin työpäivä raumalaisessa konepajassa voi sisältää niin myyntiä, rekrytointia, tuotannonohjausta kuin toiminnan kehittämistäkin.

– Tutkinto-ohjelman talousopit ovat jatkuvassa hyötykäytössä. Asiakasyritysten edustajat ovat usein insinöörejä, joten yhteinen kieli helpottaa kummasti kommunikointia liiketoiminnassa.

”Osaan nyt soveltaa tieteellistä ajattelua työssäni”

– Kouluntäyteiset neljä vuotta antoi laaja-alaisen kuvan johtamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen.

– Tieteellinen ajattelutapa vahvistui. Asiat perustuvat toteen näytettyihin faktoihin eikä mutu-tuntumaan. Innostuin strategisesta johtamisesta ja siihen aion syventyä lisää.

Nyt yrityksen vetovastuu on siirtymässä Stenvallille.

– Koulutus todellakin kehitti osaamistani ja antoi varmuutta liikkeenjohdolliseen vastuunottoon.

Teppo Hjelt, johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööri, pääaineena ohjelmistotuotanto

Porilainen Teppo Hjelt olisi opiskeluaikana voinut helposti osallistua lähiopetukseen. Hänelle itsenäinen opiskelu sopi kuitenkin paremmin. ”Tykkäsin opiskella paljon etänä. Sain itse määrätä ajan ja tahdin. Porin yksikössä oli monitieteinen yhteisö ja apua sai aina helposti.”

– Elinikäinen oppiminen on klisee, mutta asiallinen fraasi omalle opiskeluinnolle. Aivoille on hyvä antaa tekemistä ja haastaa itseään, perustelee porilainen Teppo Hjelt.

Hjelt heittäytyi päätoimiseksi opiskelijaksi ovien avauduttua Tampereen yliopiston Porin yksikköön. Ohjelmointi oli kiinnostanut työuransa pääasiassa oppilaitosympäristössä tehnyttä ”kirjastosetää”. Valmistumisen jälkeen Hjelt astui uusiin haasteisiin Satakunnan ammattikorkeakouluun ja aloitti kirjaston informaatikkona. Uudessa työssä tuoreen koulutuksen opit nousivat arvoonsa.

– Koin ensinnäkin luottamusta, että voin oppia elämässä vielä vaikka mitä! Opastan nykyisessä työssäni henkilökuntaa ja opinnäytetyön tekijöitä tiedonhaussa. Ymmärrän opiskelijoiden tiedonhakuhaasteita paremmin, kun itse olen juuri käynyt läpi oman opiskeluprosessin.

”Opin tekoälystä ja miten se on apuna kirjastojen tiedonhaussa”

Hjeltillä oli opintojen sivuaineena data-analyysi. Hän huomasi, että on vaikea löytää alaa, mihin big data tai tekoäly ei tänä päivänä liittyisi.

– Monissa kirjastoissa käytettävissä tiedonhakujärjestelmissä alkaa olla tekoälyä takana. Onkin hyvä ymmärtää, miten tekoäly vaikuttaa haettujen tulosten järjestykseen.

Opintojen aikana koko ohjelmistokehityksen kirjo tuli tutuksi.

– Koulutuksen myötä oppi, mitä päivittäin käyttämiemme käyttöliittymien taustalla on.

Kiinnostuitko johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelmasta?

Tutustu maisteriohjelmaan ja hae opiskelemaan.