Ranskan Thierry Burkhardin kaltaisia sotilasjohtajia nähdään harvoin Suomessa. Kenraali johtaa Ranskan asevoimia, ja Ranska taas on Euroopan voimatekijä ja myös ainoa ydinasemahti Euroopan unionissa.
Ensimmäisellä Suomen-vierailullaan kenraali toteaa, että Venäjän epäonnistuminen Ukrainassa näkyy erityisesti Suomen liittymisessä Natoon.
”Suomen mukaantulo Natoon kuvastaa hyvin Venäjän hyökkäyksen strategista epäonnistumista”, Burkhard sanoo.
Kaksipäiväisellä Suomen-vierailullaan Burkhard tapasi presidentti Sauli Niinistön, puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.), Puolustusvoimien komentaja Timo Kivisen sekä tutustui Puolustusvoimien, Maanpuolustuskorkeakoulun ja rajaviranomaisten toimintaan.
Vierailua sävyttivät keskustelut Ranskan ja Suomen kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, uhkakuvista sekä Natosta.
Suomen Nato-jäsenyys on ranskalaiskomentajan mukaan pelkästään myönteinen asia puolustusliitolle.
”Sen ymmärtää, kun katsoo karttaa”, kenraali sanoo. Samalla hän muistuttaa, että hänellä on mandaatti puhua vain sotilaalliselta kannalta.
Hänen mukaansa Suomi tuo puolustusliittoon lisäarvoa, sillä Suomella on oma armeija ja suomalaisilla maanpuolustustahtoa.
”Suomalaisiin voi myös luottaa”, Burkhard toteaa.
Erityisen vaikutuksen ranskalaiskomentajaan tuntuu tehneen vierailu Uudenmaan jääkäripataljoonaan. Visiitin jälkeen Burkhard poikkeuksellisesti soittaa Helsingin Sanomien toimitukseen kehuakseen Santahaminassa näkemäänsä.
”Näin nelisen kuukautta harjoitelleen kymmenhenkisen taisteluosaston, joka eteni talo talolta ja tulitti samaan aikaan. Kyse on perusharjoituksesta, joka ei ole mitenkään yksinkertainen”, Burkhard kuvailee alkuun.
”Vielä isomman vaikutuksen teki, kun tapasin suomalaisia, jotka hyväksyivät kyselemättä asevelvollisuuden ja jotka olivat valmiita antamaan vuoden elämästään maalleen.”
Suomalainen asevelvollisuus on tehnyt vaikutuksen.
”Heidän silmistään näki, että he ovat ylpeitä suomalaisuudestaan ja maansa puolustamisesta. Moni myös puhui ranskaa tai englantia, mikä tarkoittaa sitä, että myös suomalaistaustaiset nuoret ulkomailta ovat päättäneet tulla Suomea palvelemaan”, Burkhard arvioi.
Sitä Burkhard ei mainitse, mutta asevelvollisuus on ideana Ranskan vallankumouksen peruja. Yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin Ranskassa kuitenkin vuosituhannen vaihteessa.
Aiemmin Burkhard on jo ihaillut suomalais-ranskalaista yhteistyötä rauhanturvaajaosastossa Libanonissa. Yksikkö luotiin, kun Ranska vetosi EU:n solidaarisuuslausekkeeseen vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen.
Burkhardille yksikkö on yksi esimerkki Suomen ja Ranskan aseveljeydestä.
”Suomi oli ensimmäinen, joka tuli apuun”, Burkhard muistuttaa.
”Tarkistin yksikön viime vuonna ja näin, miten he todella työskentelivät yhdessä.”
Nuorena upseerina Burkhard palveli legendaarisessa muukalaislegioonassa, ja HS:n haastattelussakin kenraalin univormun oikeaa rintamusta koristaa muista arvomerkeistä erottuva legioonan laskuvarjojoukkojen merkki.
Edelleen hänellä on tapana lähteä varhaisille aamulenkeille varhaisten sotilasvuosien tapaan. ”En tiedä, juontaako tapa legioona-ajoilta”, Burkhard väittää.
”Kuntoilu on tärkeää. Tärkeää on sekin, ettei keksi syytä sille, miksi ei kuntoile.”
Burkhardin mukaan ajatus legioonalaisuudesta tiivistyy siinä, että osasto koostuu pitkälti ulkomaalaisista.
”Jokaisella on ollut elämää takanaan, osa on ottanut siipeensä, ja legioona avaa toisen mahdollisuuden. Muukalaislegioonassa oppii luottamaan ihmisiin.”
Thierry Burkhard on johtanut Ranskan asevoimia vuodesta 2021. Muukalaislegioonalaisten merkki on kenraalilla oikeassa rintamuksessa.
Numero
13
”Muukalaislegioonan 13. puoliprikaati perustettiin toisessa maailmansodassa, ja tulikasteensa se sai Norjassa. Alun perin heidät oli tarkoitus lähettää Suomeen. Sanon luvun 13, koska olen saanut komentaa tätä prikaatia, mutta olen samalla ylpeä kaikista muukalaislegioonalaisista.”
Ranskan asevoimien komentajana Burkhard on toiminut pian kaksi vuotta. Hän on yksi harvoista, joka on keskustellut vuoden sisään sekä Venäjän että Ukrainan asevoimien komentajien kanssa.
Venäjän Valeri Gerasimoviin Burkhard oli yhteydessä ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä. Viimeinen kenraalien välinen puhelu käytiin viime kesänä.
”Gerasimovin kanssa oli aika hankalaa. Puhuin hänen kanssaan ennen sotaa, jolloin hän kertoi, että joukkoja sijoiteltiin, mutta hyökkäystä ei tulisi. Voit kuvitella, miten sen vaikutti luottamukseen”, Burkhard sanoo.
Ukrainan asevoimien komentajan Valeri Zalužnyin kanssa Burkhard kertoo keskustelleensa usein. Viime viikolla he myös tapasivat.
”Zalužnyi on avarakatseinen ja kova ammattilainen, hänestä aistii aitoa karismaa”, Burkhard kehuu. Hänen mukaansa Zalužnyin vaikutus Ukrainan joukkoihin on huomattava, sillä armeija ei voi olla mahtava ilman mahtavaa johtajaa, joka näkee heikkoudet mutta myös sen, mihin pyrkii.
Venäjän hyökättyä Burkhard joutui julkisuudessa myöntämään, että Ranskan tiedustelu oli epäonnistunut, kun taas Yhdysvallat ennakoi Putinin toimet oikein.
Burkhardin mielestä suomalaiset ymmärtävät Venäjää tasapainoisesti historian vuoksi.
”Suomi toi ensimmäisten joukossa esiin Venäjän laajentumishalun ja sen, että Venäjä on aggressiivinen”, Burkhard sanoo.
”Kukaan ei epäile sitä, etteivätkö Suomi ja suomalaiset tuntisi Venäjää ja venäläistä mielenlaatua. Yhtä lailla voi sanoa, että ranskalaiset tuntevat italialaiset tai belgialaiset teitä paremmin.”
Kun Burkhardilta kysyy Ranskan roolista Ukraina-tuessa, kenraali siteeraa alkuun presidentti Emmanuel Macronia. ”Haluan toistaa sen, mitä Ranskan presidentti on todennut. Ukraina ei voi hävitä, eikä se saa hävitä”, Burkhard sanoo.
Kenraalin mukaan Ranska tukee kaikin mahdollisin keinoin Ukrainaa antaen tarvikkeita, lähettämällä ammuksia ja kouluttamalla joukkoja sekä päällystöä. Erityisesti hän nostaa esiin Puolassa EU:n johdolla koulutettavat ukrainalaisjoukot sekä kaupunkisodankäynnin merkityksen, jota varten ranskalaisilla on oma koulutuskeskuksensa.
Burkhardin mukaan sota Ukrainassa ei tule tänä vuonna loppumaan.
”Venäjällä on pitkän tähtäimen strategia. He ovat valmistelleet sitä pitkään, ja he kehittelevät sitä edelleen. Ja se strategia on se, että he haluavat pakottaa Ukrainan valtansa alle.”
Ranska on muuttanut viime vuosina turvallisuusajatteluun. Terrorismiuhan rinnalle ja osin sen ohikin ovat nousseet perinteisemmät viholliskuvat. Myös Nato on uusinut strategiaansa.
”Naton suurin sotilasuhka on Venäjä”, Burkhard arvioi Helsingin-vierailullaan.
”Venäjä ei ole puolustusliiton ainoa uhka, mutta suurin ja eksistentiaalisesti keskeisin. Samaan aikaan pitää muistaa, että terrorismia on kaikkialla: Afrikassa ja Lähi-idässä, ja näihin uhkiin pitää myös vastata. Venäjä ei kuitenkaan ole enää vain uhka vaan täyttä totta.”
Kuka?
Thierry Burkhard
Kenraali, Ranskan asevoimien komentaja vuodesta 2021.
Syntynyt vuonna 1964.
Valmistui Saint-Cyrin sotakorkeakoulusta ja palveli uransa alussa pitkään Ranskan eliittijoukoissa eli Muukalaislegioonan laskuvarjojoukoissa.
Ollut komennuksilla muun muassa Afganistanissa, Balkanilla, Djiboutissa, Gabonissa, Irakissa, Norsunluurannikolla, Ranskan Guyanassa sekä Tšadissa.
Toimi 2010-luvulla Ranskan armeijan tiedottajana.