Berliini
Joku kävi maalaamassa moskeijan kupoliin hakaristin. Kaivinkone sytytettiin palamaan. Aidan yli heitettiin sianpäitä.
Se oli naapuruston tervetulotoivotus moskeijalle, johon valmistui myös kupoli ja minareetti.
Siitä on jo 17 vuotta; silloin moskeija oli vasta rakennusvaiheessa. Nyt kupoli ja minareetti ovat sulautuneet Pankowin kaupunginosan maisemaan Kentucky Fried Chickenin ja huoltoasemien syleilyssä, Berliinin koilliskolkalla.
Pankowin Ahmadiyya-yhteisön moskeija on tiettävästi ensimmäinen koko entisen Itä-Saksan alueella ja yhä ainoa, jossa on minareetti ja kupoli.
Äärioikeiston kannattajia on alueella edelleen paljon, sanoo imaami Scharjil Ahmad Khalid. Mutta nyt moskeijaa ei enää häiritä. Kukaan ei enää levitä naapurustossa väitteitä, että moskeijasta käsin aiotaan ampua alas Tegelin lentokentälle matkaavia koneita – lentokenttäkin on jo suljettu.
Khalid kertoo, että rauha vihaisen naapuruston kanssa saavutettiin avaamalla moskeijan ovet.
Vihaiskujen jälkeen paaston eli ramadanin päätteeksi järjestettyyn id-juhlaan kutsuttiin vieraaksi lähiseudulta kaikki halukkaat. Parituhatta ihmistä tuli. Sen jälkeen moskeija on saanut olla rauhassa.
Scharjil Ahmad Khalid, Ebham Malhi, Rizwan Rasheed ja Riszwan Ahmad kokoontuivat tulen ääreen rukousten jälkeen moskeijan pihalla Berliinissä tiistaina.
Auringon laskua ei pilvisenä päivänä huomaa, mutta kellon ollessa 20.20 rukouslaulu kertoo, että nyt saisi syödä ja juoda.
Olemme Pankowin moskeijan iftarissa eli paaston murtamisessa. On tiistai 18. huhtikuuta.
Paaston murtaminen ei tarkoita ylensyöntiä. Tilaisuuteen tulleet ovat hillitysti hiljaa kuin suomalaiset saunassa.
Moskeijan pihalla on kaksi telttaa, toinen miehille, toinen naisille. Miehiä on paikalla selvästi enemmän. Osa on vastikään Afganistanista tai Irakista tulleita turvapaikanhakijoita. Monet ovat syntyperäisiä saksalaisia, tähän yhteisöön syntyneitä.
Tämä moskeija kuuluu islamin sisäiseen vähemmistöryhmään, Pakistanissa 1800-luvun lopulla perustettuun Ahmadiyya-liikkeeseen.
Se eroaa kaikista muista islamin suuntauksista siten, että sen jäsenet uskovat Messiaan jo saapuneen maan päälle, Khalid kertoo. Messias oli uskontohaaran perustaja Mirza Ghulam Ahmad, joka kuoli vuonna 1908.
Ahmadiyya-muslimit lukevat silti samaa Koraania kuin muutkin muslimit ja viettävät ramadania samalla tavalla.
Auringon laskiessa iftariin osallistuvat laittavat suuhunsa ensin taatelin. Niin profeetta Muhammedkin aikoinaan mursi paaston.
Sen jälkeen syödään alkuruoka. Teltassa on tarjolla jokaiselle kikhernetäytteinen miedosti tulinen piiras eli samosa. Juomana on makeaa ruusuvettä.
Rizwan Ahmad nautti auringon laskettua taatelin, samosan ja lasillisen ruusuvettä.
Moskeijan vapaaehtoistyöntekijät valmistavat iftar-ruuat joka ilta paaston aikana kymmenille osallistujille.
Muslimit peseytyvät ennen rukousta.
Alkupalojen jälkeen muslimit kulkevat sisään moskeijaan rukoilemaan. Miehet alakertaan, naiset kupolin alle yläkertaan, eri portaikosta kuin miehet. Naiset kuulevat imaamin puheen kaiuttimesta.
Moskeijan eteisestä mennään pesuhuoneeseen. Monilla kengät vaihtuvat flipfloppeihin, joihin pestyt jalat pannaan. Varsinaisen salin edessä on kenkähylly. Salin kokolattiamatto on upottavan pehmeä, ja siihen on kirjailtu ruudut merkiksi rukouspaikoista.
Saamme liikkua muuten vapaasti moskeijassa, mutta mieskuvaaja ei saa tulla naisten puolelle. Khalidin mukaan täällä on totuttu vieraisiin.
Berliinin Pankowin Ahmadiyya-moskeija on siitä harvinainen, että sillä on kaksi imaamia. Khalidin pääasiallisena työnä on yhteiskuntasuhteiden hoitaminen, ja toinen imaami keskittyy vain moskeijan teologiseen työhön.
Khalid tapaa toimittajia, poliitikkoja, virkamiehiä ja kansalaisjärjestöjä. Moskeijassa vierailee usein myös koululaisryhmiä, joiden oppaana hän toimii. Tavoitteena on lisätä islamin tuntemusta ja siten vähentää ristiriitoja.
”Koululaisten ensimmäinen kysymys on yleensä aina, miksi matto on vihreä. Yksityiskohdat kiinnostavat.”
Vaikka vihamieliset iskut moskeijaa kohtaan saatiin loppumaan avaamalla moskeijan ovet kaikille, eikä poliisin suojelua enää tarvita, työtä on yhä paljon. Saksassa on paljon ihmisiä, jotka eivät pidä muslimeista.
Monien selvitysten mukaan rasismi on lisääntynyt.
28-vuotias Scharjil Ahmad Khalid on toinen Pankowin Ahmadiyya-moskeijan imaameista. Hänen työnään on islamista ja moskeijasta kertominen ei-islamilaiselle ympäristölle.
Ahmadiyya-liikkeen perustajaa Mirza Ghulam Ahmadia pidetään liikkeessä messiaana, minkä vuoksi muut muslimit vainoavat tätä ryhmää monissa maissa.
Khalidin mukaan keskustelu on hyvä keino, mutta monia se ei kiinnosta. Kun hän järjesti tiedotustilaisuuden moskeijan aloittamasta kampanjasta rasismia vastaan ramadanin alkaessa, yhtään saksalaista toimittajaa ei tullut paikalle.
Uudenvuodenaaton jälkeen Berliinissä nousi kohu mellakoista, joihin osallistui paljon maahanmuuttajataustaisia, monet heistä muslimimaista.
Khalidin mukaan ketään ei sen sijaan kiinnosta se, että vuoden ensimmäisenä aamuna hänen yhteisönsä jäsenet menevät ensin moskeijaan rukoilemaan ja lähtevät sen jälkeen keräämään kaduilta rakettiroskia ja lasinsiruja. Kaikessa hiljaisuudessa.
Viime vuosikymmenen puolivälissä käynnistynyt Euroopan siirtolaiskriisi kiristi asenteita Saksassakin.
Viime vuonna ilmestyneen tutkimuksen mukaan 46,6 prosenttia entisen Itä-Saksan alueella asuvista saksalaisista oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan muslimien maahanmuutto Saksaan pitäisi kieltää. Läntisessä Saksassa väitteen kanssa on samaa mieltä 23,6 prosenttia väestöstä.
Vuonna 2014 entisen DDR:n alueen luku oli 40,2 ja lännen 34,6. Idässä asenteet ovat siis kiristyneet ja lännessä loiventuneet. Saksan maahanmuuttajataustaisista 95,1 prosenttia asuu lännessä tai Berliinissä.
Sianpäistä huolimatta Berliini on poikkeuksellisen edistynyt muslimien integroinnissa Saksassa, Khalid sanoo. Uskonnollisten yhteisöjen, viranomaisten ja poliitikkojen yhteistyötä on paljon.
Hän edustaa itsekin imaamityyppiä, jota virallinen Saksa pitää integraation kannalta toivottavana. Hän on saanut koulutuksensa Saksassa, ja hänen moskeijassaan saarnataan suurelta osin saksaksi.
Ahmadiyya-muslimit tekevät ahkerasti lähetystyötä. Avoimuustyö palvelee myös pyrkimystä saada uusia jäseniä seurakuntaan.
Rahoitusta moskeija ei ota vastaan ulkomailta tai muiltakaan ulkopuolisilta, vaan jäsenet maksavat toiminnan itse. Khalid kertoo, että imaamille maksetaan saksalaista vähimmäispalkkaa, joka on 13 euroa tunnilta.
Khalid on syntynyt Hessenin osavaltiossa vuonna 1994. Hänen isänsä tuli Saksaan vuonna 1989, sillä Ahmadiyya-muslimien vainoaminen kiihtyi Pakistanissa 1980-luvulla. Ahmadiyya-muslimeja vainoavat muiden muslimisuuntausten edustajat. Tietotekniikan professorina Lahoren yliopistossa työskennellyt isä teki Saksassa erilaisia hanttihommia.
Khalid paastosi ensimmäistä kertaa ylioppilaskeväänään. Koulujen pääsiäisloma sattui ramadanin kanssa sopivasti niin, että hän saattoi viettää paaston viimeiset 10 päivää askeesissa, yötä päivää moskeijassa. Silloin hän tunsi pääsevänsä hyvin lähelle Jumalaa, ja uravalinta oli selvä.
Myös Pankowin moskeijassa on mahdollisuus viettää paaston viimeiset 10 päivää ja yötä. Moskeijasalien takaosaan on viritetty valkoisesta kankaasta teltta, jossa on jokaiselle superpaastoajalle oma soppi. Niin miesten kuin naisten puolella on neljä ihmistä.
Askeesia varten rakennettu teltta on pieni rukouskammio moskeijassa.
Rukoukseen miesten puolella osallistuu myös pieniä poikia isiensä kanssa.
Khalidin mukaan ramadan on muslimeille kuin vaativa harjoitusleiri huippu-urheilijoille. Silloin treenataan hengellistä kuntoa loppuvuotta varten.
”On rakkaudenosoituksemme Jumalalle, että näytämme hänelle, että voimme luopua perustarpeesta eli syömisestä hänen vuokseen. Kuin todellinen romantikko.”
Khalidin mukaan tärkeintä on paaston moraalinen puoli. Hän siteeraa profeetta Muhammedia, jonka mukaan paastolla ei ole mitään arvoa, jos sen aikana valehtelee, riitelee tai loukkaa muita.
On yksilöllistä, miten keho tottuu paastoon. Jotkut kärsivät migreenistä tai muista oireista. Monet sanovat, että paastoamiseen tottuu ensimmäisen kerran jälkeen.
Azhra Ahmad sanoo valinneensa huivinkäytön nuorena muslimina, koska tuntee olevansa enemmän turvassa huivi päässään. Kuvausta varten hän valitsi peittävämmän ja paksumman huivin. Kuvassa myös Ahmadin siskonpoika Hizalel Ahmad sekä hänen tyttärensä Jahida Ahmad ja Afeefah-Kainaat Ahmad.
Naisten puolella yläkerrassa on vilkkaampaa kuin miesten puolella, sillä suurin osa lapsista on naisten kanssa.
Azhra Ahmad, 44, on tullut viisivuotiaana pakolaisena Pakistanista Länsi-Berliiniin. Myös hänen perheensä koki valtavirtamuslimien vainoa Pakistanissa.
Azhra Ahmad kouluttautui lääkärin vastaanottoapulaiseksi. Työssä hän ei ole käynyt ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen. Nyt jo aikuisia poikia hänellä on kolme, joista kaikki ovat opiskelemassa. Lisäksi perheeseen kuuluu kaksi pienempää tyttöä.
Ahmadiyya-muslimien mukaan miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. Naisten koulutusaste yhteisössä on Saksassa jopa parempi kuin miesten. Mutta uskonnon mukaan miehillä ja naisilla on eri tehtävät. Naiset keskittyvät kotiin ja perheeseen.
Huivia Ahmad sanoo käyttävänsä, koska se päässä tuntuu kaduilla miellyttävän turvalliselta.
Ahmad huomaa muslimeja vastaan kiristyneet tunnelmat arjessaan, esimerkiksi ruokakaupassa. Ihmiset luulevat usein, että hän ei osaa saksaa.
Rasismi ilmenee pienissä, usein epäsuorissa tilanteissa. Ahmad uskoo, että rasistisesti käyttäytyvät ihmiset ovat tyytymättömiä itseensä, vihaavat itseään, ja siksi myös muita.
Hän on puolustautunut äänekkäästi tilanteissa, joissa häntä on syrjitty, mutta joskus hän sanoo miettivänsä, olisiko parempi vain mennä hiljaa pois. Ahmadin mukaan Saksassa on asiat hyvin, ihmisillä on ruokaa ja katto päänsä päällä. Olisi syytä elää rauhassa ja kunnioittaa muita.
”Joskus en todellakaan ymmärrä ihmisiä, miksi he ovat niin epäkohteliaita toisilleen.”
Vuosittain vietettävä ramadan on nyt taas päättymässä. Lauantaina Berliinin Ahmadiyya-muslimit viettävät koko päivän moskeijassa rukoillen, syöden ja yhdessäolosta ja auringosta nauttien. Ehkä pelataan lentopalloa.
Tiistaina on jälleen vuorossa kaikille lähiseudun asukkaille avoin id-juhla.