Sodasta Ukrainassa on kirjoitettu määrättömästi, ja niin on kirjoitettu myös sodassa käytetyistä panssarivaunuista, lentokoneista ja ohjuksista.
Ei ole puuttunut kuin sotajuna, ja nyt ei enää sitäkään. Venäjä on nimittäin rakentanut sotaa Ukrainassa varten ainakin kolme panssarijunaa. Ne on nimetty Venäjän suurten jokien mukaan: Volga, Amur ja Jenisei.
Onko Venäjältä jäänyt huomaamatta, että 1900-luku on päättynyt? Mitä tekoa panssarijunalla voi vielä 2020-luvulla olla sotatantereilla?
Tuskin kovinkaan paljon. Sen voi päätellä siitäkin, että junia on ilmeisesti vain kolme.
Sitäkin enemmän Venäjä näyttää kuitenkin laskevan niiden propaganda-arvon varaan. Venäjän puolustusministeriö on julkaissut Jeniseistä, Volgasta ja Amurista useita videoita. Ainakin lännessä ne ovat herättäneet pikemminkin hilpeyttä kuin kauhua: raiteiden vankina juna on Ukrainan ohjuksille helppo maali, olkoon vaikka mitä panssaria.
Venäläinen ensimmäisen maailmansodan aikainen panssarijuna.
Venäjällä etäisyydet ovat valtavia ja tiet surkeita, joten juna on tehokas liikkumismuoto myös sodassa.
Venäjä kehitti panssarijunasta tehokkaan sodankäynnin muodon jo sata vuotta sitten. Puna-armeijan komentaja Lev Trotski asui vuosina 1918–20 peräti kaksi ja puoli vuotta panssarijunassa, joka puksutti rintamalta toiselle.
Raskaasti aseistettu panssarijuna oli nopea ja tehokas ase. Junan suurin hyöty oli siinä, että se saattoi siirtää paitsi aseita myös kyvykkäitä upseereita ja strategista osaamista rääsyläisarmeijalle. Trotskin juna oli liikkuva komentokeskus. Siellä oli lennätin, ja se julkaisi jopa omaa sanomalehteään.
Myös toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto käytti panssarijunaa tehokkaasti. Neuvostoliitolla oli satoja panssarijunia, joita se käytti natsi-Saksaa vastaan.
Ukrainankin oloissa juna on käyttökelpoinen väline, sillä maa on Venäjän tavoin suuri ja alava.
Pelkästään rintaman pituus on yli tuhat kilometriä, joten myös Ukraina käyttää rautateitä hyödykseen. Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestöllä on Ukrainassa evakuointijunia, jotka sukkuloivat haavoittuneita rintamalta Kiovaan asti.
Apuhoitaja Andrii Korablin mittasi joulukuussa 2022 potilaan verenpainetta Lääkärit ilman rajoja -järjestön evakuointijunassa, joka hakee hoidon tarpeessa olevia ihmisiä Pokrovskista Kaakkois-Ukrainasta.
Venäjän surkuhupaisat propagandavideot antavat junien käyttötarkoituksesta väärän kuvan. Junassa on kyllä ilmatorjuntakanuunoita ja raskaita konekivääreitä, mutta junaa ei ole tarkoitettukaan taisteluaseeksi. Aseistuksen on tarkoitus suojella junaa äkillisiltä hyökkäyksiltä.
Panssarijunia käytetään siihen mihin junia yleensäkin: siirtämään ihmisiä, viestejä ja tavaraa paikasta toiseen. Varsinainen päätarkoitus on toimia liikkuvana viestikeskuksena rintamalla – kuten jo Trotskin aikaan.
Venäjän puolustusministeriön keskiviikkona julkaiseman videon saatteessa kerrottiin, että junaa voidaan käyttää myös ”väestön evakuoimiseen” – mitä se Venäjän laittoman hyökkäyksen kontekstissa sitten tarkoittaakaan.
Toiseksi juna on kuin panssaroitu työkalupakki, joka voidaan lähettää korjaamaan ratavaurioita. Zaporižžjan alueella junaa on venäläismedian mukaan käytetty myös miinanraivauksessa.
Eräs lehtijuttu väittää, että junan avulla olisi korjattu kolme siltaa ja rautatietä noin 130 kilometrin matkalla.
Tähän perustui junien käyttökelpoisuus jo Venäjän sisällissodassa sata vuotta sitten. Vaikka valkoisten oli helppo räjäyttää kiskoja panssarijunien tieltä, kiskot oli melkein yhtä helppo korjata. Junissa matkustanut iskurityöläisosasto sai raiteet korjattua jopa muutamassa tunnissa. Ainoastaan leveän joen rautatiesiltojen tuhoaminen keskeytti panssarijunien matkan.
”Panssarijunia käytetään siihen mihin junia yleensäkin: siirtämään ihmisiä, viestejä ja tavaraa.
nyt ohjukset ja lennokit tekevät junien laajamittaisen käyttämisen mahdottomaksi, joten Venäjä ei voi esimerkiksi siirtää säännöllistä huoltoa raiteille. Kolmen panssarijunan käyttö lienee siis varsin rajattua.
Vaunujen seinät ovat venäläismedian mukaan 20-millistä eli kaksi senttimetriä paksua teräslevyä. Moderniin panssarivaunuun verrattuna seinä on suhteellisen ohut, mutta konekiväärisotilaiden suojana on lisäksi erityinen panssarikilpi.
Kahta veturia ei tarvita junan painon vuoksi vaan siksi, että toisen vaurioituessa juna ei heti jämähdä paikalleen. Molempia vetureita on vaikea tuhota. Veturit sijaitsevat junan keskellä tai vähintään panssaroidun suojavaunun takana.
Venäläisen Brjansk-lehden mukaan junan kokoonpano on edestä lukien yleensä tällainen:
1. Panssaroitu suojavaunu
2. Ensimmäinen veturi
3. Vaunu, jossa on kaksi ZU-23-2-ilmatorjuntakanuunaa
4. Työkalu- ja varaosavaunu
5. Matkustajavaunu
6. Vaunu miinanraivaajalle tai radioyhteyksille
7. Vaunu, jossa on kaksi ZU-23-2-ilmatorjuntakanuunaa
8. Upseerien vaunu
9. Toinen veturi
10. Panssaroitu suojavaunu
Oma ilmiönsä on Venäjän presidentin Vladimir Putinin panssarijuna, joka tuskin liikkuu Ukrainan rintamaa lähelläkään. Aseistuskaan ei ole yhtä raskas, vaikka Putinin junan mukana varmasti matkustaa myös sotilaita.
Presidentti Vladimir Putin käyttää panssarijunaa innokkaasti matkoillaan rantahuvilalleen Valdain pikkukaupungissa.
Venäläisen oppositiomedian mukaan Putin näyttää lopettaneen lentämisen lähes kokonaan ja liikkuu enimmäkseen panssarijunallaan ainakin ”mökkimatkoillaan”.
Putin junailee eritoten Pietarin ja Moskovan välissä sijaitsevaan Valdain pikkukaupunkiin. Siellä Putinilla on datša eli rantahuvila, joka muistuttaa pikemminkin linnoitusta. Valdain rautatieasemasta on vaivihkaa varusteltu vielä vahvempi linnoitus.
Oppositiomedian mukaan junalle on rakennettu ympäri Venäjää omien asemalinnoitusten verkosto. Juna toki liikkuu ainakin pääasiassa samoilla raiteilla kuin muutkin junat.
”Juna on kuin panssaroitu työkalupakki.
Uutisen Putinin junasta julkaisi ensimmäisenä entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin perustama Dossier Center. Sen jälkeen junasta ovat kirjoittaneet muun muassa Meduza ja Projekt.
Juna on ilmeisesti rakennettu vuosina 2014–15. Putin on alkanut käyttää junaa tiiviisti loppuvuodesta 2021. Silloin Putin ilmeisesti teki päätöksen hyökkäyksestä Ukrainaan, vaikka tiedossa ei ole, liittykö junailu juuri siihen.
Aktivistit ovat seuranneet junan liikkeitä, mikä ei ole aivan helppoa. Putinin junaa ei erota tavallisesta junasta. Se on maalattu venäläisen junayhtiön väreihin.
Myös Putinin junaa puskee kaksi tai joskus kolmekin veturia. Panssaroinnin ja kahden veturin lisäksi Putinin junan tunnistaa vain koteloista, jotka kätkevät junan tietoliikenteen vaatimat antennit.
Varmin Putinin junan merkki on se, että muu junaliikenne ohjataan Putinin panssarijunan tieltä. Juna voi lähteä liikkeelle hyvin nopeasti, ja silloin muu liikenne saa väistyä.
Putinin panssarijunan olemassaolo ei sinänsä ole salaisuus. Presidentinhallinto on julkaissut kuviakin junan sisältä. Junaa käyttävät ilmeisesti vain Putin ja Venäjän pääministeri, joka tällä hetkellä on Mihail Mišustin.
Presidentti Vladimir Putin kuvattiin neuvottelemassa ministereiden kanssa junavaunussa vuonna 2012. Ei ole tietoa, onko kyseinen kuva otettu Putinin omassa panssarijunassa.
Putinin lisääntyneelle junankäytölle tärkein syy saattaa olla se, että presidentin liikkeitä on hankala seurata junassa. Lentokoneita voi kuka tahansa nykyään tarkkailla matkapuhelinsovelluksesta, mutta junilla tällaista järjestelmää ei ole. Siksi Venäjä yrittää estää junan liikkeiden jäljittämisen.
Valokuvaaja Mihail Korotkov on venäläinen junabongari, joka on seurannut junan liikkeitä vuosia ja ottanut osan tässäkin jutussa käytettävistä kuvista. Sanomalehti The Washington Postin haastattelussa Korotkov kertoo joutuneensa pakenemaan Venäjältä. Hän arvelee syyksi juuri Putinin junasta ottamansa kuvat.
Korotkovin Youtube-kanavalle ilmestyi tarkkoja litterointeja hänen yksityisistä keskusteluistaan. Kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä, Korotkovin asunnon alapuolella räjähti. Korotkov on varma, että asialla on Venäjän turvallisuuspalvelu FSB.