”Tämä tekee myös Ruotsista turvallisemman”, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg maanantaina lehdistötilaisuudessa Brysselissä.
Monet ruotsalaismediat nostivat esiin Stoltenbergin sanat uutisoidessaan Suomen Nato-jäsenyydestä. Suomesta tulee Naton täysjäsen tänään tiistaina, vain muutama päivä sen jälkeen, kun Turkin parlamentti äänesti Suomen ratifioinnin puolesta torstaiyönä.
Ruotsissa Suomen historiallinen päivä alleviivaa väkisin sitä, ettei kyse ole myös Ruotsin historiallisesta päivästä. Käsi kädessä alkanut Nato-matka on johtanut Suomen jäsenyyteen, ja jättänyt Ruotsin odottamaan yksi, että Unkari ja Turkki ratifioivat myös sen hakemuksen.
Tilanne on Ruotsille ”turvallisuuspoliittinen painajainen”, kuvaili ruotsalaislehti Dagens Industri pääkirjoituksessaan maaliskuussa.
Suurin uhka on, että toisin kun Suomi, Ruotsi jää vaille Naton turvatakuita, kirjoitti Ruotsin yleisradio SVT analyysissään pian sen jälkeen, kun Turkin ratifiointi selvisi. Lisäksi SVT listasi muita huolen aiheita: Suomen ja Ruotsin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä voi olla vaikea ylläpitää pitkässä juoksussa, Ruotsi on aiempaa alttiimpi Venäjän vaikuttamisoperaatioille ja päätyy aiempaa haavoittuvampaan asemaan, jos Itämerellä syttyy konflikti.
”Suomi voi auttaa Ruotsia sisältä päin
Maanantaina Dagens Nyheter julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oltiin huolissaan siitä, että Suomen Natoon pääsy saa hakuprosessin ja Ruotsin jäsenyyden viivyttämisen näyttäytymään oikeutettuna. Osalle maista voi tulla kuva, ettei Ruotsi täytä jäsenehtoja, kun Turkki ja Unkari kerran suhtautuvat Suomeen suopeasti, tekstin kirjoittanut Ola Schön pohtii.
Ruotsissa korostettiin kuitenkin myös Suomen jäsenyyden tuomia etuja. Asiantuntija: Suomi voi auttaa Ruotsia sisältä päin, otsikoi Svenska Dagbladet Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevän maanantaisen juttunsa.
”[Suomessa vallitsee] laaja käsitys siitä, että Ruotsin saaminen Natoon on kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeää”, sanoo juttuun haastateltu Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.
Svenska Dagbladet nosti esiin myös sen, että Suomen todennäköinen seuraava pääministeri ”Petteri Orpu” eli kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut Ruotsin jäsenyyden olevan korkealla seuraavan hallituksen tärkeysjärjestyksessä.
”Tällaisena päivänä keskustelun ei pitäisi juuttua liiaksi Ruotsiin, on Suomen päivä”, kuitattiin toisessa Svenska Dagbladetin kommentissa.
””Ei ole ihme, että Ruotsi jätettiin jälkeen.”
Kommentti käsitteli sitä, kuinka Suomi oli Venäjän naapurina varautunut jo vuosikaudet Venäjän uhkaan.
”Suomi oli valmis”, kirjoittaja arvioi. Itämeren länsipuolella yhteisymmärrys Natoon hakemisesta sen sijaan syntyi hitaammin.
”Ei ole ihme, että Ruotsi jätettiin jälkeen.”
”Ruotsi ei ollut valmis.”
Ruotsille Suomen Nato-jäsenyys on kansallinen kysymys, mutta myös monien muiden maiden mediat uutisoivat historiallisesta liitoksesta. Viron yleisradio ERR korosti, että Viro oli ensimmäisiä Suomen ratifioineita maita. Virolainen Postimees puolestaan käsitteli sitä, miten Suomen jäsenyys voisi parantaa Viron ja Baltian turvallisuutta – ja miten synergiasta saataisiin irti suurin mahdollinen hyöty.
Useissa kansainvälisissä uutisissa mainitaan Suomen ja Venäjän välinen pitkä raja.
”Ensinnäkin, Suomen Nato-jäsenyys kaksinkertaistaa sotilasliiton rajan Venäjän kanssa, jonka kanssa Suomi jakaa 1 300 kilometrin rajan”, britannialainen The Guardian uutisoi.
”Suomi, maa, jolla on 1 340 kilometrin raja Venäjän kanssa ja yksi Länsi-Euroopan tehokkaimmista tykistöistä”, kirjoitti puolestaan Britannian yleisradio BBC.
Maailmalla on oltu kiinnostuneita myös siitä, miten Venäjä on vastannut uutisiin Suomen jäsenyydestä. Uutistoimisto Reuters uutisoi Venäjän ilmoittaneen vahvistavansa sotajoukkojaan lännessä ja luoteessa Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi.
”Suomen Nato-prosessi oli poikkeuksellisen nopea.
Espanjalainen sanomalehti ABC uutisoi Imatrasta, jossa rajalle kohoava aita ja nopea liittyminen Natoon ovat lehden mukaan korostaneet erimielisyyksiä naapurien välillä. Vaikka imatralaiset odottavat Nato-jäsenyyttä, kriittiset äänet pelkäävät, että siitä maksetaan vielä kova hinta, ABC kertoo.
Suomessa tuskailtiin kuukausien ajan sitä, kuinka Turkki ja Unkari viivyttivät Nato-tietä. Useissa kansainvälisissä medioissa korostetaan nyt, että Suomen Nato-prosessi oli lopulta poikkeuksellisen nopea.
”Suomen lipun nouseminen Ranskan ja Viron lippujen väliin seremoniassa, joka on suunniteltu pidettäväksi kello 13:30 GMT, saattaa päätökseen organisaation lähihistorian nopeimman liittymisprosessin”, kirjoitti uutistoimisto AP.