Suomen historiallinen Nato-hakemusmatka saa päätöksensä tiistaina 4. huhtikuuta, kun sotilasliiton ovet avautuvat lopullisesti ja Suomesta tulee täysjäsen.
Presidentti Sauli Niinistö matkustaa Brysseliin ja osallistuu Naton päämajassa järjestettävään viralliseen liittymisseremoniaan.
Väistyvän hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tallettaa Pohjois-Atlantin sopimuksen liittymiskirjan Yhdysvaltain hallitukselle Brysselissä ennen Naton kaksipäiväisen ulkoministerikokouksen alkua, presidentinkanslia kertoi maanantaina.
Kun Suomesta on tullut Naton jäsen, Haavisto tallettaa myös Ruotsin jäsenyyden hyväksymiskirjan, ulkoministeriö kertoi.
Tämä menettely on hyväksytty Nato-lain käsittelyn yhteydessä.
Suomen jäsenyyden hyväksyminen vie lopulta yhteensä 273 päivää eli noin yhdeksän kuukautta lukien siitä, kun Nato-maat allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat viime heinäkuun alussa.
Kun liittymisasiakirjat on tallennettu, Suomen jäsenyyttä kunnioitetaan lipunnostolla Naton päämajalla ja eri esikunnissa
Naton päämajalla seremonia järjestetään tiistaina 16.35 Suomen aikaa.
Tilaisuuteen osallistuu Niinistön ja Haaviston lisäksi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Niinistö ja Naton pääsihteeri pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden kello 16, ennen lipunnostoseremonian alkua.
Suomesta tulee Naton 31. jäsenmaa.
”Siitä tulee hyvä päivä Suomen turvallisuudelle, pohjoismaiselle turvallisuudelle ja Natolle kokonaisuudessaan. Myös Ruotsi on seurauksena turvallisempi”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa maanantai-iltapäivänä.
Päivään liittyy symboliikkaa, sillä kyse on myös Naton syntymäpäivästä, hän muistutti.
Sotilasliitto perustettiin 4. huhtikuuta 1949.
Stoltenberg sanoi myös, että Suomen liittyminen todistaa, että Naton ovet ovat avoimet.
”Se osoittaa, että jokaisella maalla on oikeus valita oma tiensä. Ei ole Moskovan päätös, kenestä tulee Naton jäsen tai ei, vaan [se on] hakijamaiden ja Naton päätös.”
”Ja se osoitetaan hyvin selvästi täällä Naton päämajalla huomenna, kun Suomen lippu nostetaan ja jäsenyysprosessi saatetaan loppuun.”
Stoltenberg sanoi kysyttäessä, että Suomi tuo Natolle muun muassa hyvin koulututut ja varustetut sotavoimat, jolla myös on laaja reservi. Hän mainitsi myös Suomen tulevat F-35-hävittäjät.
Stoltenberg kiitti myös sitä, ettei Suomi ole kylmän sodan jälkeen ajanut alas puolustustaan toisin kuin monet muut maat.
Häneltä kysyttiin, onko hän pettynyt siihen, ettei Ruotsi liity nyt samaan aikaan.
Stoltenberg ei ottanut tähän kantaa vaan sanoi olevansa vakuuttunut, että myös Ruotsista tulee jäsen.
Hän korosti, että Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi on ollut nopea muihin Naton laajenemisiin verrattuna.
Nyt tavoitteena on taata, että Ruotsi saadaan jäseneksi lähitulevaisuudessa.
”Silloin tämä pysyy hyvin nopeana liittymisprosessina.”
Suomen jäsenyyden loppuun saattaminen vaatii, että Turkki tallettaa Suomen ratifioidun liittymispöytäkirjan Yhdysvaltojen ulkoministeriöön.
Tämän jälkeen Naton pitää kutsua Suomi liittymään.
Lopuksi Suomen vielä pitää allekirjoittaa liittymisasiakirja ja tallettaa se Yhdysvaltojen ulkoministeriöön.
Tämä aiotaan tehdä nyt Yhdysvaltojen kanssa Brysselissä niin, ettei Suomen tai Turkin virkamiesten tarvitsisi matkata Washingtoniin.
Kun Suomesta on tullut täysjäsen, avautuvat ovet kaikkeen liittokunnan toimintaan. Pekka Haavisto osallistuukin ulkoministerikokoukseen nyt siten, että Suomi on jo täysjäsen.
Jo tarkkailijajäsenenä Suomi on kuitenkin ollut mukana lähes kaikessa Naton toiminnassa lukuun ottamatta ydinasepolitiikkaa käsittelevän suunnitteluryhmän työtä.
Suomella on ollut myös läsnäolo- ja puheoikeus Naton kokouksissa. Nyt Suomi saa osallistua myös päätöksentekoon.
Uutista päivitetty kauttaaltaan kello 15.55.