Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on valmis suunnitelma Moldovan muuttamiseksi Venäjän satelliittivaltioksi, paljastavat eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten lehtien käsiinsä saamat Kremlin salaiset asiakirjat. Asiasta uutisoivat muun muassa ruotsalaislehti Expressen, ukrainalainen verkkomedia Kyiv Independent ja tutkivan journalismin sivusto Vsquare, joilla oli kaikilla pääsy papereihin.
Venäjän aggressiivinen hybridisota Moldovassa on jo käynnissä, ja tavoitteena on päästä eroon maan EU-myönteisestä hallinnosta ja lähentää entistä neuvostotasavaltaa Venäjän kanssa. Asiakirjat paljastavat Kremlin vuonna 2021 laatiman kolmivaiheisen suunnitelma, jossa on tavoitteet vuosille 2022, 2025 ja 2030.
Kreml on laatinut samaan aikahorisonttiin sijoittuvan kolmivaiheisen suunnitelman Valko-Venäjän alistamisesta valtaansa, uutisoivat samat mediat helmikuussa.
Kremlin tavoitteet Moldovan ja Valko-Venäjän suhteen eroavat toisistaan. Moldovan Venäjä näkee ennemmin Venäjälle kallellaan olevana puskurimaana kuin osana Venäjän imperiumia, kuvailee Kremlin asiakirjat läpikäynyt korkea-arvoinen länsimainen tiedustelu-upseeri Expressenin mukaan.
Venäjä katsoo, että EU-hakijamaaksi viime kesänä Ukrainan rinnalla hyväksytty Moldova on lipumassa väärään suuntaan.
Hallituksen vastaisia mielenosoittajia Chișinăussa 12. maaliskuuta.
Ruotsalaislehti näytti paperit myös Moldovan tuoreelle pääministerille Dorin Receanille. Pääministeri totesi, että Venäjä on jo pitkään pyrkinyt varmistamaan, ettei Moldovalla olisi minkäänlaista itsemääräämisoikeutta ulkopolitiikassaan. Hänen mukaansa se on Venäjän tärkein strateginen tavoite Moldovan suhteen.
Hybridiuhat ovat suurin uhka Moldovalle, pääministeri toteaa. Moldovan hallinnosta korostetaan, että Venäjä on aloittanut vaikutusyrityksensä Moldovassa jo kauan ennen kuin se aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022.
Kreml jakaa suunnitelmansa kolmeen aihealueeseen. Poliittiseen ja sotilaalliseen strategiaan kuuluu aluksi muun muassa toppuutella Moldovan pyrkimyksiä vähentää Venäjän sotilaallista läsnäoloa Transnistriassa. Transnistria on Moldovalle kuuluva, Ukrainan rajalla sijaitseva separatistialue. Sitä hallitsee Venäjän-mielinen hallinto, jota kansainvälinen yhteisö ei tunnusta.
Venäjän tarkoituksena on myös laajentaa Venäjän-mielisten poliittisten projektien vaikuttavuutta, kasvattaa Venäjän-mielisyyttä Moldovan poliittisen ja taloudellisen eliitin keskuudessa, vähentää Romanian vaikutusvaltaa naapurimaassaan ja kasvattaa Nato-yhteistyön vastustamista Moldovan kansan ja päättäjien keskuudessa.
Tällä hetkellä Moldova ei ole Nato-maa, mutta maan rauhanturvaajat tekevät Naton kanssa yhteistyötä muun muassa Kosovossa. Lisäksi Moldovan presidentti Maia Sandu on sanonut, että mahdollisesta tarpeesta muuttaa sotilaalliset liittoumat kieltävää perustuslakia keskustellaan.
Poliittisten ja sotilaallisten keinojen lisäksi Venäjä pyrkii vaikuttamaan Moldovaan humanitaarisin keinoin sekä talouden ja kaupan avulla.
Humanitaarisiin suunnitelmiin kuuluu muun muassa luoda verkosto järjestöistä, jotka ajavat Moldovan ja Venäjän suhteiden kehittämistä, rahoittaa Venäjän-mielisiä järjestöjä sekä vahvistaa venäjän kielen ja venäläisten tiedotusvälineiden asemaa Moldovassa. Lopullisena suunnitelmana on esimerkiksi asettaa venäjä eri ryhmien väliseksi käyttökieleksi Moldovassa.
Moldovan hallitusta kannattavia vastamielenosoittajia ja mellakkapoliiseja Chișinăussa 12. maaliskuuta.
Talouden kannalta Venäjän ensimmäisiä tavoitteita oli ylläpitää Moldovan riippuvuussuhdetta venäläisestä maakaasusta. Myöhempiä tavoitteita olivat esimerkiksi venäläisten tavaroiden ja palveluiden viennin edistäminen, gagauzialaisten ja transnistrialaisten yritysten tukeminen sekä Moldovan osallistumisen lisääminen Euraasian talousunionissa.
Lisäksi Venäjä tukee Moskovan patriarkaattiin kuuluvaa Moldovan ortodoksista kirkkoa.
Moldovan valloittamisen sijaan Venäjällä on siis pyrkimyksenä kasvattaa Venäjän-mielisten voimien vaikutusvaltaa Moldovassa. Tämä on jo näkynyt esimerkiksi Venäjän-mielisen opposition järjestämissä EU-myönteisen hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa pääkaupunki Chișinăussa.
Monien mielenosoitusten takana on Șor-puolue, jota johtaa Venäjä-mielinen oligarkki Ilan Șor. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB näkee Șorin avainhenkilönä Kremlin pyrkimyksille horjuttaa Moldovaa, uutisoi The Washington Post -sanomalehti viime syksynä läpikäymiinsä asiakirjoihin vedoten.
HS haastatteli maaliskuun alkupuolella Butucenin ja Orhein asukkaita Moldovassa. He kertoivat, että hallituksen vastaisten mielenosoitusten järjestäjät haalivat maaseudulta osallistujia mielenosoituksiin, ja palkitsevat osallistumisesta 400 Moldovan leulla eli noin 20 eurolla.