Peking
Suomen ja EU:n kannalta nousi esiin pari kiinnostavaa kohtaa, kun Kiina varhain perjantaina esitteli, mistä poliittisista lähtökohdista sota Ukrainassa pitäisi sen mielestä ratkaista.
Paperi seuraili aika tarkasti Kiinan aiempia kantoja Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan, joten mitään suuria yllätyksiä siinä ei ollut. Kiinnostavinta Suomelle paperissa oli tämä:
”Yhden maan turvallisuutta ei saa edistää toisen maan turvallisuuden kustannuksella. Alueen turvallisuutta ei pidä [yrittää] saavuttaa vahvistamalla tai laajentamalla sotilaallisia yhteenliittymiä.”
Tämän voi siis tulkita vastustavan Naton laajenemista eli siis koskevan Suomeakin. Se on ollut Kiinan kanta aiemminkin, vaikka se ei ole asiasta pitänyt Suomen tai Ruotsin suuntaan isosti meteliä.
Kiina on aiemminkin ymmärtänyt Venäjän huolta siitä, että Nato ja Yhdysvallat olisivat saaneet liikaa valtaa Venäjän lähiseuduilla. Kiina onkin usein syyttänyt näiden tahojen olevan tätä kautta vähintään osasyyllinen Ukrainan konfliktiin.
Naton toimintaa Kiina on kutsunut aiemmin kylmän sodan mentaliteetin ylläpitämiseksi, ja tämä kohta onkin saanut Kiinan ehdotuksessa otsikon ”Kylmän sodan mentaliteetista luopuminen”.
Toinen erityisen kiinnostava kohta Kiinan lausumissa Suomen kannalta koskee pakotteita:
”Yksipuoliset pakotteet tai maksimaalinen painostus eivät voi ratkaista tilannetta; ne vain luovat uusia ongelmia. Kiina vastustaa yksipuolisia pakotteita, joille ei ole YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää. Näitä toteuttavien maiden pitää lopettaa yksipuolisten pakotteiden ja ’kauaksi yltävien oikeudellisten määräysten’ käyttö muita maita kohtaan.”
Kiina siis vastustaa Yhdysvaltain tai EU:n määräämiä pakotteita Venäjää kohtaan, ellei niillä ole YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää.
Paperissa myös sanotaan, ettei maailmantaloutta saisi käyttää aseena tai edistämään poliittisia päämääriä.
Näillä kohdilla voidaan myös katsoa Kiinan viittaavan Yhdysvaltain tapaan uhkailla muita maita – erityisesti Kiinaa – olemaan rikkomatta sen asettamia Venäjä-pakotteita vastaan. Yhdysvallat on ollut hanakka asettamaan myös Kiinalle ja kiinalaisyrityksille pakotteita eri syistä ennen Ukrainan sotaa.
Kiina korostaa neuvottelujen tärkeyttä ja nopeaa ratkaisua kriisiin ja lupaa olla tässä rakentavassa roolissa.
Kiina myös ilmoittaa paperissaan, että kaikkien maiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta pitää kunnioittaa. Näin se on tosin sanonut koko sodan ajan, mutta ei silti ole tuominnut Venäjän hyökkäystä suvereeniin Ukrainan valtioon, eikä edes puhunut hyökkäyksestä.
Vuosi sitten juuri ennen sotaa Kiina ja Venäjä ilmoittivat ”rajattomasta ystävyydestä”. Venäjää ja Kiinaa pidetään tätä nykyä läheisinä kumppaneina.
Kiina on silti sanonut jatkuvasti olevansa puolueeton, eikä tukevansa kumpaakaan osapuolta.
Paperista voi lukea enemmän Venäjälle suunnattuja viestejä ainakin näistä kohdista:
”Ydinaseita ei pidä käyttää ja ydinsotia ei pidä käydä. Ydinaseilla uhkailua pitää vastustaa.”
Kiina vaatii siviilien tehokasta suojelua ja näille perustettavia pelastuskäytäviä. Kansainvälisiä sääntöjä sodasta pitäisi noudattaa, eikä käydä siviilien kimppuun. Sotavankien perusoikeuksia pitäisi kunnioittaa. Mustallemerelle solmittua viljanvientisopimusta pitäisi kunnioittaa.
Kiinan englanniksi julkaiseman esityksen voit lukea tästä linkistä.