Viime viikkoina Ukrainan liittolaiset ovat julkistaneet runsaasti uusia asetoimituksia Ukrainaan. Niillä varaudutaan sodan pitkittymiseen ja pyritään estämään Venäjän mahdollinen uusi hyökkäysaalto.
Ukraina on ilmoittanut tarvitsevansa tehokkaita taistelupanssarivaunuja vallatakseen takaisin Venäjän miehittämiä alueita.
Keskiviikkona pato murtui, kun Saksa ilmoitti vihdoin toimittavansa Leopard 2 A6 -taistelupanssarivaunuja ja antavansa myös muille maille vientiluvan.
Haasteina uusien taistelupanssarivaunujen saapuessa on huollon järjestäminen ja käyttäjien kouluttaminen. Esimerkiksi eri Euroopan maissa käytössä olevat Leopard-vaunut edustavat montaa mallia, versiota ja aikakautta.
Tähän asti Ukrainalla on ollut käytössään lähinnä neuvostovalmisteisia T-72-panssarivaunuja.
Kokosimme tärkeimmät tiedossa olevat aseelliset tukipaketit.
Leopard 2
Ukrainan
Saksa kertoi keskiviikkona toimittavansa Ukrainaan neljätoista Leopard 2 A6 -taistelupanssarivaunua.
Saksan hallituksen tiedottajan mukaan tavoitteena on koota Ukrainalle nopeasti kaksi panssarivaunupataljoonaa. Yhdessä pataljoonassa on organisaatiosta riippuen 30–50 vaunua.
Tämän jälkeen Norja kertoi lähettävänsä Ukrainaan Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja, mutta ei vahvistanut lähetettävien vaunujen määrää.
Espanja kertoi olevansa valmis toimittamaan Ukrainalle Leopardeja koordinoidusti muiden liittolaisten kanssa. Vaunujen valmistelu voisi viedä muutaman kuukauden.
Myös puolustusministeri Mikko Savola (kesk) kertoi, että Suomi valmistelee osallistumista Leopard-hankkeeseen. Vielä ei ole varmaa, osallistuuko Suomi lähettämällä panssarivaunuja vai antamalla esimerkiksi koulutusapua.
Suomi ilmoitti viime viikolla 12. ja tähän asti suurimmasta aseapupaketistaan, jonka myötä Suomen aseapu nousee noin 600 miljoonaan dollariin. Suomi ei ole kertonut puolustustarvikkeiden sisältöä turvallisuussyihin vedoten.
Puola on aiemmin pyytänyt Saksalta vientilupaa 14 Leopardille.
Leopard-vaunuja käytetään Suomen lisäksi monessa muussa Euroopan maassa. Mediatietojen mukaan 12 maata olisi luvannut Ukrainalle yhteensä 100 Leopardia Ukrainan avustuskokouksessa Saksan Ramsteinissa viime viikolla.
Leopard 2-vaunuja pidetään yhtenä maailman parhaista taistelupanssarivaunuista. Läntisistä malleista sen kanssa kilpailevat lähinnä yhdysvaltalainen Abrams ja brittien Challenger.
Vaunun pääase on 120 mm sileäputkinen panssarivaunukanuuna Rheinmetall L55. Vaunussa on kanuunan lisäksi kaksi konekivääriä ja sitä suojaa monikerroksinen panssarointi.
Asetta pidetään äärimmäisen tarkkana. Sillä pystyy ampumaan noin 3–4 kilometrin etäisyydelle.
Leopard 2 -vaunujen ylläpito on helpompaa ja ne käyttävät vähemmän polttoainetta kuin monet muut länsimaiset vaihtoehdot.
1 500 hevosvoiman dieselmoottorilla kulkevien Leopard-vaunujen tehtävä on vihollisen panssarivaunujen tuhoaminen ja panssarijääkäreiden taistelun tukeminen suora-ammuntatulella. Sen huippunopeus tiellä on noin 70 kilometriä tunnissa.
Leopard 2A6-taistelupanssarivaunu Oberlausitzin harjoitusalueella Saksassa.
M1 Abrams
Yhdysvallat kertoi keskiviikkona lähettävänsä Ukrainan tueksi 31 M1 Abrams -taistelupanssarivaunua.
Kyseessä on 1980-luvulla käyttöön otettu yhdysvaltalaisvalmisteinen taistelupanssarivaunu, jota pidetään Leopardien ohella yhtenä kehittyneimmistä. Vaunussa on päätykin lisäksi kolme konekivääriä. M1 Abramsista on olemassa kolme mallia, joissa on erilainen pääase ja panssarointi.
1 500 hevosvoiman vaunu kulkee noin 67,2 kilometriä tunnissa.
M1 Abrams -panssarivaunujen toimittaminen Ukrainaan kestää kuukausia.
Yhdysvaltalainen M1 Abrams -taistelupanssarivaunu harjoituksissa Bulgariassa vuonna 2019.
Challenger 2
BBC:n mukaan Britannia olisi antamassa Ukrainalle 14 Challenger 2 -vaunua. 120 millimetrin tykillä varustettu Challenger 2 on Britannian puolustusvoimien pääasiassa käyttämä taisteluvaunu ja yksi raskaimmin panssaroiduista taistelupanssarivaunuista. Kyseessä on runsaat 20 vuotta vanha taistelupanssarivaunu, jota Britannia on käyttänyt operaatioissaan Bosniassa, Kosovossa ja Irakissa.
Challenger 2-taistelupanssarivaunu Irakissa vuonna 2003.
Stryker ja Bradley -taisteluajoneuvot
Viime viikolla Yhdysvallat ilmoitti lähettävänsä Ukrainaan 90 Stryker-ajoneuvoa, BBC kertoo.
105 millimetrin tykillä varustetut Strykerit ovat panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja. Huippunopeus on lähes 100 kilometriä tunnissa. Strykereilla on pääaseinaan raskaat konekiväärit ja automaattiset kranaatinheittimet. Yhdysvallat on käyttänyt niitä muun muassa Irakissa ja Afganistanissa, The Washington Post kertoo.
Stryker-ajoneuvoja Virossa viime maaliskuussa.
Strykerien lisäksi Yhdysvallat ilmoitti lähettävänsä 59 jalkaväen panssaroitua Bradley-taisteluajoneuvoa. Yhdysvaltain joukot ovat käyttäneet niitä Irakissa. Ne ovat Strykereita raskaampia ja hitaampia, mutta pärjäävät Strykereita paremmin esimerkiksi mutaisessa maastossa.
Bradley-taisteluajoneuvo tammikuussa 2023.
Marder ja AMX-10 RC -rynnäkköpanssarivaunut
Saksa ilmoitti hiljattain toimittavansa Ukrainaan Marder-rynnäkköpanssarivaunuja, joita Ukraina on kauan sanonut tarvitsevansa puolustautuakseen Venäjän hyökkäyksiltä.
Marderit on varustettu 20 millimetrin konetykillä, MG3-konekiväärillä ja panssarintorjuntaohjuksilla.
Ranska puolestaan on ilmoittanut lähettävänsä kevyitä, panssaroituja AMX-10 RC-taisteluajoneuvoja. Niitä voidaan käyttää tiedusteluun ja nopeisiin iskuihin.
Saksan entinen puolustusministeri Christine Lambrecht esiintyi tiedotustilaisuudessa 12. tammikuuta 2023 taustallaan Marder-rynnäkköpanssarivaunua. Saksa ilmoitti lähettävänsä niitä 40 Ukrainaan.
AMX-10 RC-rynnäkköpanssarivaunu kesäkuussa 2022 Ranskassa.
Ilmapuolustusjärjestelmät: Patriot, Nasam, Starstreak, Iris-T ja S-300
Viime vuoden lopulla Yhdysvallat, Saksa ja Hollanti ilmoittivat lähettävänsä Patriot-ilmapuolustusjärjestelmiä, heittimiä ja ohjuksia Ukrainaan. Niitä tarvitaan torjumaan ohjusiskuja, joita Venäjä on tehnyt Ukrainan infrastruktuuri- ja siviilikohteisiin.
Kehittyneen Patriot-järjestelmän kantama on käytetyn ohjuksen tyypistä riippuen jopa 100 kilometriä.
Yhdysvallat toimitti syksyllä Ukrainaan myös Nasams-ilmatorjuntajärjestelmiä. Ensimmäiset Nasams-järjestelmät saapuivat Ukrainaan marraskuussa. Samoihin aikoihin Ukraina sai Saksalta vastaavanlaisia Iris-T-ohjuksia, joiden kantama on 20 kilometriä.
Venäjän hyökkäyksen alkamisesta lähtien Ukraina on käyttänyt Neuvostoliitossa kehitettyjä S-300 ilmatorjuntaohjuksia. Niitä on pyritty täydentämään vastaavilla järjestelmillä, joita on varastoitu muissa entisen Neuvostoliiton maissa, kuten Slovakiassa.
Kevyempiä Stinger- ja Starstreak-ilmatorjuntaohjuksia Ukraina sai länsimailta heti sodan alussa. Molempien kantama on noin viisi kilometriä.
Pitkän kantaman ohjukset: Himars
Yhdysvaltalaisen Himars-raketinheitinjärjestelmän uskotaan olleen keskeisessä roolissa, kun Ukraina on työntänyt Venäjän joukkoja pois vallatuilta alueilta.
Himarsien kantama riippuu siinä käytetyistä ammuksista. Länsiliittolaisten ei uskota antaneen Ukrainalle pisimmän mahdollisen kantaman ammuksia. Ukrainassa käytössä olevilla raketeilla kantama on noin 80 kilometriä.
Himarsien tarkkuus on huomattavasti suurempi kuin vastaavien venäläisten käyttämien ohjusten.
Viron puolustusministeri Hanno Pevkur Tapan sotilastukikohdassa Virossa tammikuussa 2023 taustallaan HIMARS-raketinheitinjärjestelmä.
Haupitsit
M777-haupitseja Ukrainalle ovat toimittaneet esimerkiksi Australia, Kanada ja Yhdysvallat. Sen kantama on 40 kilometriä.
Ruotsi ilmoitti viime viikolla lähettävänsä Ukrainaan Archer-haupitseja ja Tanska ranskalaisvalmisteisia Ceasar-haupitseja.
Panssarintorjuntaohjukset: Nlaw ja Brimstone
Viime viikolla Britannia ilmoitti lähettävänsä Ukrainaan 600 Brimstone-panssarintorjuntaohjusta.
Ukrainaan on toimitettu myös tuhansia Nlaw-panssarintorjuntaohjuksia, jotka on suunniteltu tuhoamaan panssarivaunuja yhdellä iskulla. Niiden uskotaan olleen erityisen tärkeitä sodan alkuvaiheessa, kun Venäjä pyrki etenemään Kiovaan.
Lennokit
Ukrainalla oli jo ennen sotaa Turkista hankittuja Bayraktar TB2 -lennokkeja. Sodan kuluessa niitä on hankittu lisää. Ukrainalaisten uskotaan tuhonneen niillä tehokkaasti venäläiskohteita kuten helikoptereita ja ohjusjärjestelmiä.