Ukraina ei pysty torjumaan järeitä H-22-ohjuksia, niiden käyttö kertoo myös Venäjän sodan­­käynnin tilasta

Ukraina sanoo, ettei se pysty torjumaan neuvostoaikaisia yliääniohjuksia. Venäjä käyttää niitä länsiarvioiden vuoksi siksi, että tarkemmat aseet ovat vähissä, kirjoittaa Pekka Mykkänen.

15.1. 21:11

On epäselvää, mitä täsmälleen ottaen tapahtui, mutta seuraukset ovat jälleen kerran karmeat.

Tuhovoimaltaan valtava ohjus osui kerrostaloon ukrainalaisessa Dnipron kaupungissa lauantaina. Sunnuntai-iltapäivään mennessä iskussa laskettiin kuolleen 23 ihmistä, minkä lisäksi ainakin 72 oli loukkaantunut ja yli 40 oli kadoksissa.

Ukrainan mukaan kyseessä oli 5 800 kiloa painava ja 11,6 metriä pitkä H-22-yliääniohjus. Se on alun perin kehitetty lentotukialusten ja muiden sotalaivojen tuhoamiseen sekä ydinaseiden kuljettamiseen, mutta nyt se osui siviilien koteihin kaukana rintamalta ja mereltä.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Oleksi Arestovytš antoi lauantaina lausunnon, jonka mukaan Ukrainan ilmapuolustus olisi osunut ohjukseen, mutta ohjus ei tuhoutunut ilmassa vaan vasta kerrostaloon osuessaan. Tämä aiheutti riemua Venäjän-mielisissä sosiaalisen median kommentaattoreissa.

Ukrainan ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Mykola Oleštšukin kertoi puolestaan Ukrainska Pravda -lehden mukaan, ettei Ukraina ole onnistunut osumaan yhteenkään venäläiseen H-22-yliääniohjukseen koko sodan aikana.

Hänen mukaansa Venäjä olisi ampunut peräti 210 kappaletta H-22-yliääniohjuksia Ukrainaan sitten viime helmikuussa aloitetun suurhyökkäyksen.

Monia muita ohjuksia, lennokkeja ja ilma-aluksia Ukraina sen sijaan on usein kertonut ampuneensa alas varsin hyvällä onnistumisprosentilla.

Naista evakuoitiin iskun kohteeksi joutuneesta kerrostalosta Dniprossa sunnuntaina.

Ukrainan sodankäyntiin liittyviä tilastoja on toisinaan epäilty, mutta H-22-ohjusten käyttämisestä on esiintynyt länsimaidenkin tekemiä arvioita jo viime vuoden keväästä lähtien. Ajatushautomo Global Securityn mukaan Venäjä on ampunut kyseisiä ohjuksia Ukrainaan todennäköisesti kymmeniä huhtikuusta alkaen.

Ilmavoimien komentajan Oleštšukin mukaan Ukraina tarvitsee H-22-ohjuksien varalle suojakseen amerikkalaisia Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä. Yhdysvallat ilmoitti joulun alla, että se aikoo lahjoittaa Ukrainalle ensimmäisen kerran Patriot-järjestelmän.

Vaikka Patriot-järjestelmää pidetään paljon tehokkaampana kuin Ukrainan olemassa olevaa ilmapuolustuskalustoa, asiantuntijat Yhdysvalloissa ja Suomessa ovat varoittaneet, ettei siitä ole välttämättä käänteentekeväksi suojaksi Venäjän ohjusiskuja vastaan.

Patriotia pidetään hyvänä esimerkiksi yksittäisen suurkaupungin suojelemiseen, mutta sitä ei voi liikutella ketterästi pitkin rintamaa. Sen operoimiseen tarvitaan lähemmäs sata ihmistä ja sen ohjukset maksavat noin neljä miljoonaa dollaria kappaleelta. Sen takia sitä ei kannata käyttää esimerkiksi Venäjän käyttämien halpojen iranilaisten itsemurhalennokkien tuhoamiseen.

”Jos joku luulee, että se [Patriot] on järjestelmä, joka levittäytyy Ukrainan ja Venäjän 500-mailisen rajan pituudelle, hän ei vain tunne tämän järjestelmän toimintaa”, totesi Yhdysvaltain armeijan Euroopan-joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti evp. Mark Hertling CNN-kanavalle joulukuussa.

Hertling tuntee aseet paremmin kuin maantieteen. Ukrainalla ja Venäjällä on yhteistä rajaa lähes 2 300 kilometriä eli noin 1 430 mailia.

Yhdysvallat alkaa kouluttaa ukrainalaisia Patriot-järjestelmän käyttöön mahdollisesti ensi viikolla Oklahoman osavaltiossa. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan 90–100 ukrainalaista osallistuu koulutukseen, jonka arvioidaan kestävän ”useita kuukausia”. Amerikkalaissotilaita koulutetaan Patriotin käyttöön yleensä noin vuoden ajan.

Yhdysvaltain sotilaat Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän vierellä sotaharjoituksessa Liettuan Siauliaissa vuonna 2017.

Ukrainan ilmapuolustuskyvyn lisäksi H-22-ohjusten käyttö on nostanut tarkasteluun kysymyksiä Venäjän omista sotilaallisista kyvyistä ja tavoitteista sekä sodankäynnin moraalista.

Ukrainan mukaan Dniproon lauantaina osuneen iskun alla Venäjä oli laukaissut viisi H-22-ohjusta viidestä eri Tupolev Tu-22M3 -yliäänipommikoneesta Kurskin tienoilta sekä Asovanmeren lähettyviltä. Kerrostaloon ohjuksista osui yksi. H-22 on opittu viime kuukausina tuntemaan erittäin epätarkkana aseena, joten sen todellinen kohde voi jäädä mysteeriksi.

Brittitiedustelu on arvellut, että Venäjä joutuu käyttämään epätarkkoja ja vanhentuneita aseita siksi, että modernimpien ohjusten varastot ovat tyhjentyneet merkittävästi Ukrainan kiivaiden pommitusten aikana.

Global Security -ajatushautomo kertoo kesällä esitetystä ukrainalaisarviosta, jonka mukaan yli puolet Venäjän käyttämistä ohjuksista olisi vanhentunutta Neuvostoliiton aikaista kalustoa.

H-22-ohjusten kantama on joitakin satoja kilometrejä ja niiden arvioidaan kulkevan enimmillään 4,6-kertaisella äänennopeudella eli runsaan 5 600 kilometrin tuntinopeutta.

H-22:ssa on perinteisessä sodankäynnissä käytettynä noin tuhat kiloa painava taistelukärki. Ohjus pystyy myös kuljettamaan räjähdysvoimaltaan noin 350–1 000 kilotonnin ydinkärjen. Yhdysvaltain Hiroshimaan elokuussa 1945 pudottama Little Boy -atomipommi oli voimaltaan noin 15 kilotonnia.

H-22-ohjuksen sirpaleita Zaporižžjan alueella viime elokuussa.

1960-luvulla ensi kertaa testatun H-22:n valmistaminen lopetettiin 1990-luvun lopulla, jolloin Venäjä alkoi kehittää ja valmistaa ohjuksesta jalostuneempaa H-32-mallia.

H-22:n tuhovoimasta voi saada mielikuvatasolla viitettä esimerkiksi siitä, että ohjusta on kutsuttu lempinimellä ”lentotukialusten tappaja”, mikä viittaa sen alkuperäiseen käyttökohteeseen. Venäläiset kutsuvat ohjusta liikanimellä Burja eli Myrsky.

Viime kesäkuussa Venäjä iski Ukrainan mukaan kahdella H-22-ohjuksella Krementšukin kaupunkiin keskisessä Ukrainassa. Toinen ohjuksista osui ostoskeskuksen kulmaan ja surmasi ainakin 20 ihmistä ja haavoitti kymmeniä.

Isku synnytti noin 10 000 neliömetrin alueelle levinneen tulipalon. Alue vastaa kymmenien suurten omakotitalojen pinta-alaa. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että isku olisi suunnattu täsmällisesti ostoskeskukseen ja kyseessä oli yksi rajuimmista "terrori-iskuista Euroopan historiassa”.

Venäjän puolustusministeriö puolestaan väitti, että se iski länsiaseita säilyttäneeseen tehdasalueen varastoon, josta tulipalo olisi levinnyt ”käytöstä poistettuun ostoskeskukseen”. Ukrainan mukaan ostoskeskuksessa oli iltapäivällä tehdyn iskun hetkellä yli tuhat ihmistä.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n selvityksen mukaan ensimmäinen ohjus osui ostoskeskukseen ja toinen noin 600 metrin päässä sijainneen tehdasrakennuksen kulmaan.

HS:n toimittaja Sami Sillanpää ja valokuvaaja Kalle Koponen vierailivat viime syksynä Dniprossa omakotitaloalueella, jonne Venäjä oli Ukrainan epäilyjen mukaan iskenyt H-22-ohjuksella. Ohjus oli tuhonnut yhden omakotitalon ja siinä asuneen nelihenkisen perheen kokonaan.

Paikalle jäi Sillanpään arvion mukaan ainakin kymmenen metriä leveä ja yhtä syvä kuoppa. Ohjus saattoi harhautua alkuperäisestä kohteestaan, mutta joka tapauksessa se osui alueelle, joka sijaitsi noin sata kilometriä varsinaiselta sotarintamalta.

”Sotaa ei varsinaisesti käydä täällä, tämä ei ole sotilaallinen kohde, eli isku täyttää kaikki sotarikoksen merkit”, Sillanpää sanoo oheisella videolla, joka näyttää iskun aiheuttaman hävityksen.

Tuolloin ei ollut vielä vahvistettu, oliko kyseessä juuri H-22-ohjus. Talossa asuneelle ukrainalaisperheelle tiedolla ei ollut merkitystä.

Ukrainalainen Vjatšeslav Patlanj etsi viime lokakuussa muistoja perheestään kotitalonsa raunioista Dniprossa. Venäjän ampuma ohjus tuhosi hänen kotitalonsa ja surmasi hänen vaimonsa, kaksi lastaan ja anoppinsa. Patlanj oli iskun aikana rintamalla sotimassa venäläisiä hyökkääjiä vastaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut