Ruotsin pääministeri totesi Nato-keskustelujen edistyneen Turkin kanssa – osaa vaatimuksista Ruotsin hallitus ei silti voi tai halua toteuttaa

Naton pääsihteerin mukaan Ukrainan asema mahdollisissa rauhanneuvotteluissa riippuu tilanteesta taistelukentällä.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson puhui Sälenin turvallisuuskonferenssissa sunnuntaina.

8.1. 21:54

Sunnuntaina alkaneessa Ruotsin perinteisessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa ei tarvinnut vetää keskustelunaiheita hatusta. Vuosi sitten pidetyn edellisen kokoontumisen jälkeen Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan ja Ruotsi haki yhdessä Suomen kanssa Naton jäsenyyttä.

Historiallinen sotilaallinen liittoutuminen on enää kiinni Turkin ja Unkarin ratifioinneista.

Konferenssin avannut Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi keskustelujen edistyneen, mutta myönsi Turkin esittäneen myös vaatimuksia, joita Ruotsin hallitus ei voi tai halua toteuttaa.

”Päätös on nyt Turkin käsissä”, hän sanoi.

Ruotsi on jo aiemmin todennut, että päätökset Turkin ”terroristeina” pitämien henkilöiden mahdollisesta luovuttamisesta kuuluvat lain mukaan viranomaisille ja tuomioistuimille – eivät poliitikoille.

”Ruotsin kansalaisia ei ylipäänsä koskaan luovuteta toisiin maihin”, Kristersson selvensi myöhemmin lehdistötilaisuudessa.

Sälenissä niin ikään puhunut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei nähnyt puolestaan syytä sille, että Suomi kiirehtisi Naton jäseneksi ennen Ruotsia.

”Suomi ja Ruotsi jo nyt paremmassa turvassa”

Kristersson kehui Ruotsin tuovan Natoon muun muassa vahvan puolustusteollisuuden ja talouden sekä ilma- ja merivoimat. Hän lupasi Ruotsin osallistuvan Gripen-hävittäjillään Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa sekä olevan valmis osallistumaan ilmavalvontaan myös Mustallamerellä ja Islannissa.

Lisäksi Ruotsi on valmis lähettämään maajoukkoja Naton vahvistettuihin monikansallisiin sotilasyksiköihin, erityisesti Baltiassa.

Haavisto ei kysyttäessä lähtenyt erittelemään Suomen mahdollista tulevaa osallistumista Nato-operaatioihin. Sen sijaan hän muistutti, että vaikka Suomi aikoo – Naton strategian mukaisesti –  pitää katseen kaikissa ilmansuunnissa, on Venäjän vastaisen pitkän rajan turvallisuudesta huolehtiminen kuitenkin kaikkein tärkein tehtävä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg muistutti kokoontumisessa siitä, että Suomen ja Ruotsin asema on nyt jo parempi kuin aiemmin, vaikka viimeisiä jäsenyyden ratifiointeja ei ole viety läpi.

Haavisto myös korosti, ettei Baltian puolustus saa olla Suomen ja Ruotsin vastuulla, vaan suurten Nato-maiden osallistuminen on tärkeää.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi ymmärtävänsä tietyn kärsimättömyyden viimeisten jäsenyysratifiointien odottelussa, mutta muistutti samalla Suomen ja Ruotsin aseman olevan jo nyt parempi kuin aiemmin.

”On mahdotonta ajatella, ettei Nato toimisi, jos Suomen tai Ruotsin turvallisuutta uhattaisiin”, Stoltenberg vakuutti.

Ukrainaan myös Archer-haupitseja?

Stoltenberg ei halunnut ryhtyä ennustamaan sitä, milloin rauha Ukrainassa koittaa, mutta kehotti varmistautumaan sodan jatkumiseen vielä pitkään. Hänen mukaansa tällä hetkellä tärkeintä on varmistaa, että lännen sotilaallinen apu jatkuu. Ukrainan asema mahdollisissa rauhanneuvotteluissa kun riippuu vahvuudesta taistelukentällä.

”Nyt on niin, että aseet ovat tie rauhaan”, Stoltenberg tiivisti.

Kristersson lupasi Ruotsin puolesta, että Ukrainalle on tulossa lisää uusia ja entistä vahvempia sotilasapupaketteja. Todennäköisesti tämä tarkoittaa myös itsenäisesti liikkuvien Archer-haupitsien antamista Ukrainalle.

”Archerit ovat suunnittelun keskiössä. Edellisen apupaketin osalta ne eivät olleet Ukrainan toivelistan kärjessä”, Kristersson kertoi.

Suomessa puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) kertoi lauantaina Suomen valmistelevan järjestyksessä 12:tta aseapupakettia Ukrainalle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut