Sotahistorian asiantuntija yllättyi Hersonin nopeasta takaisin valtaamisesta, mutta mitä tapahtuu seuraavaksi? Tämä tilanteesta tiedetään nyt

Ukraina valtasi perjantaina Hersonin kaupungin takaisin itselleen. Kysyimme sotahistorian asiantuntijalta, mitä tilanteesta tiedetään nyt, ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Perjantaina uutisoitiin laajasti siitä, että Ukraina vaikuttaa saaneen Hersonin kaupungin takaisin itselleen. Sotahistorian asiantuntija kertoo, mitä valtaus merkitsee. Ukrainalainen sotilas kuvattiin Hersonin alueella 9. marraskuuta.

11.11. 18:23

Perjantaina uutisoitiin laajasti siitä, että Ukraina on saanut Hersonin kaupungin takaisin itselleen venäläisjoukoilta. Tieto Ukrainan asevoimien saapumisesta Hersonin kaupunkiin lähti leviämään sosiaalisessa mediassa, jossa kuvien ja videoiden perusteella ihmiset heiluttavat Ukrainan lippuja Hersonin kaupungin hallintorakennuksen edustalla.

Myöhemmin perjantaina Ukrainan sotilastiedustelu vahvisti tiedon siitä, että Ukrainan joukot ovat Hersonin kaupungissa.

Sotahistorian asiantuntija Emil Kastehelmi kertoo olleensa aluksi yllättynyt käänteestä. Kastehelmi on myös yksi ylläpitäjistä tilannekarttapalvelussa, joka tekee tarkkaa tietoa sotatilanteesta.

”Aluksi oletin, että Venäjä olisi pyrkinyt jonkinlaiseen viivytystaisteluun, koska sillä on ollut Dneprin pohjoispuolella asemia, joista Ukrainan on ollut vaikea päästä yli. Muutaman päivän sisälle tilanne on kuitenkin kehittynyt ja vaikuttaa siltä, että Venäjä on todennut, että sillä ei ole mahdollisuuksia pitää osastoja enää rannan pohjoispuolella ja on tehnyt nopean vetäytymisen”, Kastehelmi sanoo Aamulehdelle perjantaina.

Onko kyseessä ansa?

Kremlin mukaan venäläisjoukkojen vetäytyminen Dneprjoen länsirannalta ei kuitenkaan muuta Hersonin alueen asemaa. Venäjä julisti syyskuun lopulla Hersonin ja kolme muuta ukrainalaisaluetta osaksi Venäjää sen jälkeen, kun alueilla oli pidetty ”kansanäänestykset” niiden liittymisestä osaksi maata. Liittämiset ovat laittomia.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi perjantaina, että alueen asema on "vahvistettu" eikä siihen ole mahdollista tehdä muutoksia. Tämä on herättänyt keskustelua ja pelkoa siitä, voiko Venäjän vetäytyminen Hersonista olla jopa jonkin sortin ansa Ukrainalle.

Kastehelmi uskoo sanojen olevan propagandaa. ”Venäjä on tavallaan pakotettu antamaan tämä lausunto, sillä aluksi se liitti näitä alueita suureen ääneen itseensä, mutta hyvin nopeasti joutuikin jättämään kyseisen alueen hallinnollisen keskuksen hyvin pienillä taisteluilla Ukrainalle.”

”Jälleen kerran siis Venäjän sanat ja teot eivät täsmää, Venäjällä ei ole enää kykyä jatkaa operaatiota Dneprin pohjoispuolella.”

Kuka räjäytti sillan?

Perjantaina kerrottiin myös Hersonin kaupungin lähellä sijaitsevan Antonivkan sillan romahtamisesta. Silta on ainoa Dneprjoen ylittävä ajoväylä kaupungista. Seuraava Dneprjoen ylittävä tieyhteys on yli 70 kilometrin päässä.Toistaiseksi ei ole selvää, mikä aiheutti sillan romahtamisen.

Kastehelmi olettaa, että sillan räjäytyksen takana saattavat olla Venäjän joukot, jotka ovat räjäytelleet siltoja alueella aiemminkin. Siltojen räjäyttämisellä venäläiset pyrkivät tuhoamaan ukrainalaisten etenemisen edellytykset ennen omaa alueelta vetäytymistään. ”Isot sillat saattavat olla osa tätä kuviota. Tällä halutaan varmistaa se, että jos Ukraina pääseekin siltojen yli, se ei pysty hyödyntämään niitä jatko-operaatioissaan.”

Mitä seuraavaksi?

Kastehelmi arvioi, että Dneprjoki jää uudeksi rintamalinjaksi. Venäläisillä on linnoitettuja asemia joen etelärannalla, ja he ovat valmistautuneet pitämään itsellään lopun osan Hersonista. Ukrainalaisille eteneminen joen eteläpuolle ei olisi helppo operaatio.

”En usko, että näemme kovin mullistavia liikkeitä hetkeen tai ainakaan, että kumpikaan yrittäisi mennä joen yli toiselle puolelle.”

Paljon on puhuttu myös siitä mahdollisuudesta, että Venäjä räjäyttäisi vetäytymisensä myötä Kahovkan vesivoimalaitoksen padon. Kastehelmi arvioi, että padon räjäyttämisestä olisi Venäjälle enemmän haittaa kuin hyötyä.

”Räjäyttämällä padon Venäjä tuhoaisi myös omat asemansa, jotka se on valmistellut etelärannalle ja samalla vaikeuttais äärimmäisellä tavalla Krimin vesihuoltoa. Venäjällä on vahvoja syitä olla räjäyttämättä patoa ainakin nyt.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut