Ruotsi haluaa ottaa etäisyyttä kahteen kurdi­ryhmään, jotka Turkki näkee ongelmallisiksi – täys­käännöksen syy varsin selvä

”Ylitsekäyvänä arvona on Ruotsin jäsenyys Natossa”, ulkoministeri Billström perustelee.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström viime keskiviikkona Helsingissä.

5.11. 21:51

Puolustusliitto Naton jäseneksi pyrkivä Ruotsi muuttaa suhtautumistaan kahteen merkittävään kurdiorganisaatioon, kertoo Ruotsin radio.

”Me [Ruotsin hallituksessa] olemme sitä mieltä, että ne ovat kyseenalaisia ja ongelmallisia tavalla, joka vahingoittaa suhdettamme Turkkiin”, ulkoministeri Tobias Billström sanoi Ekot-ohjelman lauantaihaastattelussa.

Kyseiset kurdiryhmät tunnetaan lyhenteillä YPG ja PYD.

YPG on Syyrian kurdien taistelujärjestö ja PYD sen poliittinen haara. Turkki pitää kumpaakin näistä terroristijärjestöinä samaan tapaan kuin Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta.

PKK on kurdijärjestöistä tunnetuin. Aiemmin PKK kävi aseellista taistelua Turkissa, ja myös monet läntiset valtiot ja Euroopan unioni ovat luokitelleet sen terroristijärjestöksi.

Aftonbladet: ”Täyskäännös”

Syyrian kurditoimijat YPG ja PYD ovat kuitenkin olleet Natolle ja Yhdysvalloille tärkeitä liittolaisia taistelussa ääri-islamilaista Isisiä vastaan.

”Aiemmat [Ruotsin] hallitukset ovat tukeneet YPG:tä ja PYD:tä”, kirjoittaa Dagens Nyheter. Toinen ruotsalaislehti, Aftonbladet, puhuu suoranaisesta ”täyskäännöksestä”.

Ruotsissa oli syyskuussa valtiopäivävaalit, joiden seurauksena hallitus vaihtui. Tuore oikeistohallitus on siis arvioinut kurdijärjestöjä uusin silmin.

”Meidän arviomme mukaan on olemassa ongelma ja järjestöjen välinen kytkentä”, Billström sanoi radiohaastattelussa. Kytkennällä hän tarkoitti YPG:n ja PYD:n olevan likeisissä väleissä PKK:n kanssa.

”Niinpä me haluamme ottaa turvavälin”, Billström jatkoi.

Nato-jäsenyys ajaa yli

Ruotsin kannanmuutos liittyy Nato-hakemukseen, minkä Billström myönsi jokseenkin suoraan: ”Ylitsekäyvänä arvona on Ruotsin jäsenyys Natossa.”

Ruotsi hakee Natoon yhdessä Suomen kanssa, ja maat haluavat liittyä samanaikaisesti.

Natossa on 30 jäsenmaata, joista kaksi ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Toinen on Unkari, mutta Turkkia arvioidaan suuremmaksi kompastuskiveksi.

Turkki on syyttänyt Suomea ja erityisesti Ruotsia terroristien hyysäämisestä, minkä maat ovat kiistäneet.

Diplomaattista solmua on viime keväästä lähtien yritetty avata monen osapuolen voimin.

Myös Ruotsin uusi hallitus yrittää hartiavoimin löytää Nato-ratkaisua.

Pääministeri Ulf Kristerssonin on määrä matkustaa ensi tiistaina Turkkiin tapaamaan presidentti Recep Tayyip Erdoğania. Billströmin lauantaiset kannanotot voikin tulkita tuon matkan petaamiseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut