Näistä syistä Yhdysvalloissa käydään nyt äärimmäisen tärkeät vaalit – Mika Aaltola kertoo, miksi lopputulos voi vaikuttaa merkittävällä tavalla Euroopassa asti

Kahtia jakautuneempi kuin koskaan. Maailman johtava maa, Yhdysvallat, äänestää tärkeissä välivaaleissa 8. marraskuuta.

Yhdysvaltojen tärkeissä välivaaleissa on kyse laajemmasta muutoksesta ja tulevaisuuden kuvasta kuin vain uusien edustajien valinnasta. Mitä tekee entinen presidentti Donald Trump? Entä miten demokraatteja johtava istuva presidentti Joe Biden reagoi ja millainen on hänen loppukautensa, jos republikaanit ottavat vallan jopa koko kongressissa?

5.11. 9:00

Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen syntyi uusi sana: vaalikieltäjä.

Nyt vuonna 2022 edessä ovat kongressin välivaalit, joissa valitaan satoja edustajia niin edustajainhuoneeseen, senaattiin kuin osavaltioiden virkoihin. Republikaanit ovat ottamassa edustajainhuoneessa vallan kaikilla mittareilla laskettuna, senaatin tilanne on täpärämpi, ennusteet näyttävät.

Tärkeät välivaalit käydään 8. marraskuuta. Ne määrittelevät Yhdysvaltojen tulevaisuuden suuntaa.

435:stä edustajainhuoneen edustajasta noin 120 olisi marraskuun alun arvion mukaan niin kutsuttuja vaalikieltäjiä, siis henkilöitä, jotka eivät kannata vaalilakien uudistamista liittovaltiossa ja heitä, jotka eivät edelleenkään tunnusta vuoden 2020 vaalien tulosta. Joe Biden valittiin Yhdysvaltojen kansan enemmistöllä presidentiksi ohi Donald Trumpin.

Vaalituloksen hyväksymistä säätävää lakia ollaan kongressissa tällä hetkellä selkiyttämässä. Vanha laki on vuodelta 1887. Se ei tällä hetkellä ole tarpeeksi yksiselitteinen esimerkiksi tilanteessa, jossa vastapuoli perusteetta puolueineen kieltäisi vaalituloksen.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén kirjoitti lokakuun puolessavälissä, että välivaaleissa on kyse jopa kohtalonhetkestä Yhdysvaltojen demokratialle. Demokratialle, joka historiankirjoissa on yhtäjaksoisesti laskettuna maailman pisin.

Instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että vaaliaika Yhdysvalloissa on aina kriittistä. Mahdollisen kiistelyn kohteena olevaa lopputulosta vuoden 2024 presidentinvaaleille ei voida vielä muuta kuin arvuutella, jos kongressissa tapahtuu vallan uusijako, tai vaikka ei tapahtuisikaan.

Aaltolan mukaan on mahdollista, että demokratian peruspilarit laitetaan kyseenalaiseen valoon nyt ja kahden vuoden päästä. Aaltola kuitenkin uskoo, että demokratia Yhdysvalloissa elää vahvasti, vaikka maa on jakautuneempi kuin koskaan.

”Kaikki on korjattavissa”

Vuoden 2020 vaaleissa demokratia ja vaalitulos kyseenalaistettiin mitä räikeimmällä tavalla hävinneestä puolueesta, republikaaneista. Hävinnyt Trump ei hyväksynyt demokraattista tulosta ja hän vaikutti ainakin taustalla kongressin poikkeuksellisessa hyökkäyksessä loppiaisena vuonna 2021. Hyökkäyksen tavoitteena oli pysäyttää ja hidastaa vaalituloksen hyväksymistä ja Bidenin nousua valtaan.

Aaltola loiventaa ajatusta siitä, että kansanvaltainen instituutio olisi pirstaloitumassa kokonaan. Aaltola muistuttaa, että Yhdysvaltojen demokratian tie on ollut monissa jaksoissaan hyvin räikeä siitä lähtien, kun maa syntyi vallankumouksesta.

1960-luvulla presidentti John F. Kennedyn ja häntä seuranneen suosituimman presidenttiehdokkaan Robert Kennedyn sekä kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin murhat ovat vielä kaukana nykyhetkestä.

”Ei se ole millään lailla hajoamassa. Kaikki on korjattavissa”, Aaltola toteaa.

Hän kuitenkin painottaa, että viimeisen kaksi vuosikymmentä Yhdysvallat on ollut hyvin jakautunut suuri kansa. Railoja revittiin auki entisestään Trumpin aikana.

”Trendit toki vaihtelevat ja vaaleissa nähdään, mihin kansalaiset kiinnittävät huomiota. Viime presidentinvaaleissa oli korkein äänestysprosentti sataan vuoteen, ja välivaalien äänestysaktiivisuus näyttää olevan hyvässä vauhdissa. Nyt vaaleissa nähdään, erottuvatko kannat. Käytännössä on niin, että jos erottuu, on saanut puolet kansasta vihaamaan itseään”, Aaltola kommentoi.

Yhteenotto puolueiden välillä

Demokraatit eivät kiistäneet Trumpin vuoden 2016 vaalien niukkaa voittoa. Vuonna 2020 hävinnyt osapuoli ei taas soittanut ja osoittanut häviötään voittajalle, mikä tarkoitti sitä, että apua ei niin sanotusti ollut tarjolla presidenttikaudelle.

”Siitä jäi elämään varjo vaalien ja niiden tulosten tunnustamisen ylle, mutta mikään ei ole peruuttamatonta”, Aaltola toteaa.

Ilmoittaako Trump ehdokkuudestaan presidentinvaaleihin välivaalien jälkeen, jos ja todennäköisesti kun tulos on republikaanipuolueelle suotuisa?

”Se voi tapahtua, ei olisi ennenkuulumatonta ollenkaan. Trump on hyvin kansaa jakava henkilö, ja he usein menestyvät. Kysymys on, saako hän tarpeeksi tukea puolueeltaan, sillä vihaajia on myös republikaanien rivissä paljon.”

Trump villitsi kannattajiaan viikolla toteamalla Iowassa, että hän ”hyvin, hyvin, hyvin todennäköisesti” lähtee ehdokaskilpaan mukaan.

Samaan aikaan, kun välivaalit ovat ovella ja määrittämässä Yhdysvaltojen seuraavan kahden vuoden mahdollisuuksia sopia isoista asioista, Joe Bidenin kannatus mataa. Näin toki on historiallisesti lähes aina, ja samalla opposition kannatus nousee, kun välivaalien aika on.

”Tällainen tilanne on nähty monta kertaa. Vallanjako vaihtuu ja sitten otetaan yhteen. On muistettava, että välivaaleissa käydään lukematon määrä eri vaaleja. Tulosten kiistäminen olisi toki ikävin asia, mutta en näe, että näin lähtökohtaisesti osavaltioissa on.”

Mitä välivaalien tulos merkitsee muille?

Spekulaatioissa on pohdittu, mitä republikaanien vallan ottaminen edustajainhuoneessa, jopa koko kongressissa, voisi tarkoittaa Yhdysvaltojen Ukraina-avulle. Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodan alettua miljardeilla dollareilla usealla paketilla niin aseellisesti kuin humanitaarisesti.

Aaltolan mukaan vaikutus ei todennäköisesti ole suuri. Isoimmista paketeista on jo päätetty nykyisellä kaudella. Toisaalta kummassakin puolueessa elää vahvana näkemys siitä, että tuki Ukrainalle on välttämätön, ja kuva Kiinaan on pidettävä yhdenmukaisena. Kiinan suhde Venäjään on polttopisteessä. Yhteistyö näet kahden maan välillä jatkuu tiiviinä, vaikka Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suoranaista tukea Kiina ei Venäjän toimille ole kuitenkaan antanut. Tilanne on joka tapauksessa hyvin herkkä, myös Taiwanin tapahtumien takia.

”Presidentti pystyy valtaoikeuksillaan käyttämään isoja keinoja ajaakseen tiettyä asiaa, kuten Trump muuria etelärajalle. Lisäksi republikaanit ovat olleet vahvasti kompromissien puolella Ukrainan tuesta. Puolustusbudjetti on ylipäätään iso asia puolueelle. Ukrainan tuelle on noin 70 prosentin tuki myös kansassa viimeistenkin tutkimuksien perusteella”, Aaltola muistuttaa.

Peruskysymys kuitenkin Yhdysvalloissa kansalaisten keskuudessa on talous, ja sen myötä se, mikä vaikutus tuella on omaan arkeen rahallisesti. Aaltola sanoo, että niin republikaaneilla kuin demokraateilla on kysymyksiä siitä, miksi Eurooppa ei tee nykyistä enemmän tukiessaan Ukrainaa.

”Siitä voi olla kehkeytymässä iso riita. Miksi eurooppalaiset eivät maksa yhtä paljon kuin Yhdysvallat?”

Tematiikka liittyy myös Trumpin kauden Nato-avauksiin. Trump vaati puolustusliiton mailta nykyistä enemmän rahaa yhteiseen budjettiin. Asia on hyvin ajankohtainen juuri nyt Suomessa, kun maamme Nato-jäsenyys lopulta hyväksytään.

”Jos presidentinvaalit menisivät esimerkiksi Trumpille, Eurooppa saa varautua olemaan paljon nykyistä karumpien kysymysten edessä”, Aaltola summaa.

Yhdysvaltojen tärkeissä välivaaleissa on kyse laajemmasta muutoksesta ja tulevaisuuden kuvasta kuin vain uusien edustajien valinnasta. Mitä tekee entinen presidentti Donald Trump? Entä miten demokraatteja johtava istuva presidentti Joe Biden reagoi ja millainen on hänen loppukautensa, jos republikaanit ottavat vallan jopa koko kongressissa?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut