Parin­tuhannen euron lennokilla voi tuhota miljoonien arvosta Venäjän kalustoa – Tältä näyttää ”macgyverien” pajalla

Lennokkeja käytetään Ukrainassa tiedustelutehtävissä ja pienissä iskuissa. Suomalaisetkin ovat avustaneet lennokkijoukkoja.

1.11. 21:12

Jos televisiosta tuttu ihmemies MacGyver olisi värväytynyt taistelemaan Ukrainan riveissä, hänen työpajansa näyttäisi varmaankin samankaltaiselta kuin tämä ukrainalainen tiedustelu- ja pommilennokkien verstas.

Yhdessä huoneessa on lukuisia itse rakennettuja 3d-printtereitä, joilla tulostetaan muovista muun muassa lennokkeihin asennettavien kranaattien pyrstöjä, elektroniikalle tarvittavia muovikoteloita sekä räjähteiden kiinnitys- ja pudotuslaitteita. Yhdellä pöydällä on muovipussillinen valmiita kranaattien pyrstöjä valmiina lähetettäväksi rintamalle.

Pyrstöjen siivekkeet on viritetty istukasta ja kahdesta pelikortista, joista toinen kuvaa sadan dollarin seteliä. Pelikortteja käytetään niiden keveyden vuoksi: lennokkien toiminnassa jokainen gramma merkitsee. Pelikorttien avulla kranaatinpyrstöjä pystytään myös valmistamaan nopeammin, kun 3d-tulostettava istukkaosa on pienempi.

Lennokeilla pudotettavan kranaatin pyrstö koostuu istukasta ja pelikorteista.

Toisessa huoneessa on pöydällä pienten lennokkien runkoja ja elektronisia viritelmiä. Komponentit ovat alan harrastajille tuttuja ja verkkokaupoista yleisesti saatavia, kuten Arduino Nanon mikrokontrollereita, 18650-paristoja, releitä ja nRF24L01-radiolähetin sekä -vastaanotin­moduuleita antenneineen.

Helposti saatavilla olevista elektroniikkamoduuleista voi rakentaa laitteita rintama­käyttöön.

Työpöydällä on juottokolvi, tinaa, juoksutetta ja monitoimimittari sekä työkalutelineessä hyvässä järjestyksessä esimerkiksi viiloja, johdonkuorin ja tinaimuri. Yksinäinen SG92R-servomoottori odottaa pöydällä asentamista kranaatin­pudotus­laitteeseen.

Pajassa pyörii nuoria miehiä, jotka haluavat omalla teknologisella osaamisellaan auttaa Ukrainan joukkoja taistelussa venäläismiehittäjiä vastaan. Vastaavia pajoja on useita eri puolilla Ukrainaa.

Ukrainankin sodassa on käytössä myös paljon isompia lennokkeja, joihin voidaan kiinnittää vaikkapa raketteja. Esimerkiksi turkkilaisvalmisteinen Bayraktar-lennokki on osoittautunut tehokkaaksi Ukrainan käytössä.

Venäjä on puolestaan käyttänyt sodassa esimerkiksi iranilaisia Shahed 136 -lennokkeja, jotka tuhoutuvat iskuissa.

Leninin patsas ja matkamuisto Moskovasta on heitetty pajalla takkaan.

Vaikka miesten virittämät lennokit on alun perin suunniteltu siviilikäyttöön ja niitä saa kaupoista, on niiden avulla pystytty esimerkiksi kuvaamaan videoita vihollisjoukoista ja tekemään täsmäiskuja kranaateilla. Lennokeilla saadaan myös tietoa maalittamista varten.

”Meidän on päästävä venäläisjoukoista eroon”, Jevhen Tkach, yksi lennokkipajan puuhamiehistä, avaa motiivejaan.

”Ukrainassa on paljon koulutettuja kansalaisia, jotka ovat olleet töissä esimerkiksi Microsoftilla, ja siksi pystymme rakentamaan tällaisia laitteita sodankäynnin avuksi. On tämä myös henkilökohtaista.”

Pavlo korjaa rintamalta tullutta viallista laitetta.

Kun Venäjän hyökkäyssota helmikuussa alkoi, Tkach ei kyennyt ajatuksiltaan nukkumaan ja perusti sivuston, jonka avulla hän yritti kertoa venäläisille totuuden ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta” Ukrainassa.

Jevhen Tkach esittelee pajan laitteita.

”Aluksi ajattelin, että venäläiset eivät vain tiedä todellisuudesta. Nyt tiedän venäläisten tietävän, mutta he eivät vain välitä.”

Koulutukseltaan Tkach on biologi. Kauko-ohjattavien laitteiden maailmaan hän vihkiytyi sukellusrobottien kautta. Nyt noista taidoista on hyötyä sodassa.

Nämä ukrainalaiset macgyverit ovat onnistuneet myös muuttamaan lennokkien tehdasasetteisia ohjelmistoja niin, etteivät venäläiset pysty paikallistamaan niitä tai lennättäjiä. Lennokkeja räätälöidään myös muutoin erityistarpeisiin sopiviksi.

Pajalla tehdyt viritelmät eivät rajoitu yksinomaan lennokkeihin. Täällä on kehitetty myös muun muassa kovaa käyttöä kestäviä tähtäinkiskoja. Myös pyörillä kulkevia kauko-ohjattavia laitteita on rakennettu, mutta niitä ei ole nyt näytillä.

Pajalla on kehitelty myös muun muassa tähtäinkiskoja kivääreihin.

Yhden lennokin elinikä sotaoloissa on Tkachin mukaan vain noin viikon tai kaksi. Se on kuitenkin huomattavan kustannustehokas apuväline, jos esimerkiksi parintuhannen euron arvoisella, usein käytetyllä DJI Mavic 3 -nelikopterilla voidaan auttaa tuhoamaan miljoonien arvoisia sotakoneita, kuten panssarivaunuja.

Tkach myöntää pelkäävänsä, että hän ja muutkin verstaassa työskentelevät saattavat hyvinkin joutua venäläisten tulilinjalle. Turvallisuussyistä HS ei kerro verstaan tarkkaa sijaintia.

”En osaa sanoa, paljonko näiden lennokkien avulla on onnistuttu tuhoamaan venäläis­joukkoja. Joskus minulle lähetetään videoita lennokeista rintamakäytössä, mutta en ole halunnut kerätä tällaista tietoa.”

Lennokkeihin kiinnitettävä laite pudottaa kranaatin haluttuun kohteeseen.

Verstaalla on myös puolalainen Bartek Kowalski, joka halusi työllään auttaa ”vapaan ja demokraattisen” maailman puolustamista.

”Venäjän hyökkäyssota on valtava geopoliittinen asia. Emme halua, että venäläiset ovat naapureitamme. Tällä työllä toivon pystyväni tekemään jotain, millä on merkitystä”, Kowalski sanoo.

Myös suomalaiset rahoittajat ovat olleet mukana lahjoittamassa lennokkeja ukrainalaisille. Esimerkiksi lokakuun lopulla ukrainalaisille toimitettiin lennokkipaketti, ja suunnitelmissa on rahan kerääminen merkittävästi suurempaa lennokkia varten. Se voisi kantaa 50 kilogramman räjähdelastin.

Lennokkeja ja monenlaisia suojavarusteita ukrainalaisjoukoille rintamalla on ollut toimittamassa muun muassa Ukraine Aid Ops -avustusjärjestö.

Suomalaislahjoituksen vastaanottaneet ukrainalaissotilaat kertovat, että he ovat muun muassa onnistuneet pudottamaan lennokin avulla kranaatin panssarivaunun avonaisesta luukusta sisään.

Vasemmalla lahjoituksen saaneet sotilaat Dima (vas.), Seroga ja Fox, oikealla lahjoituksia välittävät virolaiset Harri ja Martin.

”Tietysti tarvitsisimme lennokkeja lisää. Niiden avulla voimme säästää sotilaiden henkiä”, taistelijanimillä Fox ja Seroga esiintyvät sotilaat sanovat.

”Ja katsohan tätä videota”, Fox innostuu näyttämään lennokin kuvaamaa videota kännykästään.

”Tämä lennokin tiedusteluvideo pelasti henkeni.”

Lennokkeja lahjoittamassa ollut Harri sai muistoksi uuden käsimerkin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut