Bellingcat selvitti Christo Grozevin johdolla venäläisryhmän, joka reititti tuhoisia ohjuksia Ukrainaan

”Kysyin, miten hän nukkuu yönsä.”

Bellingcatin johtava Venäjä-tutkija Christo Grozev vieraili Helsingissä Millennium Innovation Forum -konferenssin yhteydessä.

26.10. 18:38

Helsinki

Ukrainaan ohjuksia ampuneet venäläiset näyttivät suhtautuneen asiaan päivätyönä, sanoi STT:lle tutkivan journalismin verkoston Bellingcatin johtava Venäjä-tutkija Christo Grozev.

Grozev vieraili Helsingissä Millennium Innovation Forum -konferenssin yhteydessä ja antoi samalla haastatteluita joukolle suomalaismedioita.

Vain kaksi päivää ennen haastattelua Bellingcat teki Grozevin johdolla jälleen uuden paljastuksen selvittäen tällä kertaa Venäjän risteilyohjuksia Ukrainaan reitittävän salaisen ryhmän jäsenten henkilöllisyyksiä. Ryhmän käsialaa ovat esimerkiksi lokakuun laajat ohjusiskut useisiin siviilikohteisiin.

Osana selvitystä tekijät ottivat myös yhteyttä venäläisen ryhmän työntekijöihin haastattelutarkoituksella. Valtaosa ei halunnut puhua lainkaan, osa kiisti toimivansa ryhmässä. Yksi heistä väitti työskentelevänsä ”putkimiehenä”, toinen taas floristina.

”Monet heistä olivat shokissa, koska he uskoivat, että heidän henkilöllisyyttään ei voida saada selville”, Grozev sanoo.

”He suhtautuivat asiaan päivätyönä”

Vaikka mitään syvää psykologista analyysia työntekijöistä ei voi tehdä, Grozevin mukaan vaikutti siltä, että ohjuksia ampuvat venäläiset suhtautuvat asiaan pelkkänä työnä. Hänen mukaansa kyseiset ihmiset tekevät ”siistiä sisätyötä” kaukana sotarintamilta ansaiten venäläisittäin kohtuullisen mukavaa palkkaa.

Tutkimuksessa selvisi, että samalla kun mainitut venäläiset ampuivat ohjuksia useisiin ukrainalaisiin siviilikohteisiin, muun muassa päiväkotiin, he muun muassa kävivät kauppaa virtuaalivaluutoilla. Yksi työntekijöistä chattaili työpäivän aikana prostituoidun kanssa, selviää Bellingcatin kanssa selvitystä tehneen Insider-verkoston tiedoista.

”Jos kyseessä ei ole jonkinlainen psykologinen selviytymiskeino”, he todella näyttivät suhtautuvaan asiaan vain päivätyönään.

Grozev lähestyi ensin yhtä työntekijää, joka vaikutti hänelle sympaattisimmalta.

”Kysyin häneltä, miten hän saa nukuttua öisin sen jälkeen, mitä hän on tehnyt. Hän käski minun pysyä ”ammattimaisena” ja kysyä ”ammattimaisempia” kysymyksiä.”

Venäjällä ihmisten tiedot ovat markkinatavaraa

Salaisen ryhmän jäsenten henkilöllisyydet näyttävät selvinneen verrattain helposti. Selvityksessä Bellingcat, venäläinen Insider-ryhmä ja saksalaislehti Der Spiegel käyttivät hyväkseen Venäjän ”pimeiltä datamarkkinoilta” ostamiaan puhelutietoja. Lisäksi selvityksessä haravoitiin julkista tietoa Venäjän johtavista sotilaskouluista valmistuneista ohjelmoijista.

Grozevin mukaan mainituilta markkinoilta voi ostaa esimerkiksi poliisin tai veroviranomaisten kokonaisia tietokantoja, kuten myös ihmisten puhelintietoja. Viranomaiset katsovat toimintaa läpi sormien.

”Voit käytännössä ostaa melkein mitä tahansa, mikä on digitaalisessa muodossa.”

Grozevin mukaan tietoja kaupittelevat usein Venäjän maakunnissa asuvat nuoret, jotka eivät näe muita mahdollisuuksia edetä elämässä. Heille tietojen myyminen on yksi harvoista keinoista ansaita rahaa.

Nuoret taas ostavat tiedot virastojen työntekijöiltä, jotka luovuttavat tietoja rahaa vastaan.

Toinen tiedon hankkimista helpottava seikka on venäläisissä turvallisuuselimissä työskentelevien ihmisten huolimattomuus, Grozev sanoo. He eivät usko joutuvansa koskaan vastuuseen teoistaan tai virheistään.

”Siksi he ovat varomattomia ja tekevät virheitä. He kärsivät syndroomasta, jossa he uskovat, että metsästäjä ei voi joutua itse ammutuksi”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut