Valotaide otti päähän energia­kriisin keskellä Berliinissä: ”Ei tätä voi ymmärtää”

Energiakriisi tuo säröä myös Berliinin kaupunkikulttuuriin. ”Elämäniloa ei ole enää niin paljon”, sanoo ravintoloitsija, joka näkee jo konkursseja ympärillään.

Valoteos Hotel de Romen seinällä Berliinin Bebelplatzilla keräsi paljon yleisöä keskiviikkoiltana.

16.10. 21:00

Berliini

Värivalot heijastavat Saksan Valtionoopperan seinään lasten toiveita:

Että sota loppuisi ja perheeni pysyisi terveenä.

Että ihminen oppisi ottamaan muut eliöt huomioon.

Hyviä arvosanoja.

Lisää juustoa.

Kirjavat toiveet on kerätty oopperan kuorolaisilta, ja niitä heijasteleva valoteos on osa Berliinin jokavuotista valofestivaalia.

Kymmenpäiväinen valofestivaali alkoi perjantaina 7. lokakuuta. Festivaaliorganisaatio ilmoitti käyttävänsä 75 prosenttia vähemmän energiaa kuin aiemmin. Esitysten kestoa oli lyhennetty, ja energia tuli uusiutuvista lähteistä. Teoksia on puolet vähemmän kuin ennen.

Silti festivaalin järjestäminen on ihmetyttänyt monia.

Kesällä Berliinin hallinto päätti vähentää julkisten rakennusten valaistusta. Aiemmin noin 150 rakennuksen valaisemiseen on käytetty 150 000–200 000 kilowattituntia ja noin 40 000 euroa vuodessa. Se on ollut pieni osa kaupungin koko energiankulutuksesta, mutta valaistuksen vähentäminen energiakriisissä oli ehkä symbolinenkin päätös.

Valofestivaalissa kyse on yksityisen, ei julkisen puolen tapahtumasta, Berliinin senaatti on perustellut.

”Onhan tämä erikoista. Ei tätä voi ymmärtää. Meitä käsketään säästämään sähköä nyt kaikessa, mutta silti tämä järjestetään”, Birgit Zimmer sanoo. Hän on tullut valotaidetta katsomaan nyt kun festivaali kerran järjestettiin.

Amerikkalainen, Berliinissä asuva Katie Williams sanoo, että ehkä festivaali on kuitenkin ihan hyvä juuri tähän aikaan. ”Berliinissä on niin vähän mitään kaunista.”

Birgit Zimmer ja Martina Hein tulivat katsomaan valoteoksia Unter den Lindenille Berliinissä.

Brandenburgin portti kylpi valoissa monien muiden kohteiden tavoin Berliinin valofestivaalilla.

Lando Zierenberg piti valoshown järjestämistä tänä vuonna erikoisena, mutta tuli silti paikalle.

Valoteokset edustavat kauneutta, mutta moni niitä katselemaan tullut paikallinen on myrkyllisellä mielellä.

Lando Zierenberg katselee Brandenburgin portin valoshow’ta ja sanoo, että säästää itse sähköä ja lämpöä kaikessa, missä se on mahdollista.

Tuleva talvi ei silti pelota, enemmänkin suututtaa.

”Politiikka on kauheaa. Hallitus ei kuuntele kansalaisia, vaan tekee äärimmäisen mielivaltaisia päätöksiä”, hän sanoo.

Martina Hein uskoo, että kansalaisia huijataan.

”Poliitikot eivät pysty päättämään mitään. Oikea käsi ei tiedä, mitä vasen käsi tekee”, hän sanoo.

Päättämättömyys onkin leimannut Saksan politiikkaa viime aikoina.

Saksan hallitus on päättänyt käyttää paljon rahaa, 200 miljardia euroa, energianhintojen nousun hillitsemiseen. Mutta koska ja millä mekanismilla kaasun hintojen räjähdysmäistä nousua korvataan kansalaisille, on ollut pitkään epäselvää.

Talous- ja energiaministeri Robert Habeck sanoi viime keskiviikkona talousnäkymiä esitellessään, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin aiheuttama raskas energiakriisi on muuttumassa sosiaaliseksi kriisiksi.

Ensi vuonna Saksa joutuu taantumaan. Talous kutistuu 0,4 prosenttia, kun vielä kesällä uskottiin 2,5 prosentin kasvuun.

Paitsi että Saksan teollisuus on kasvavissa vaikeuksissa, kriisi näkyy myös pienissä yrityksissä. Ihmiset vähentävät kulutustaan.

Prenzlauer Bergissä sijaitsevassa venäläisravintola Pasternakissa on lopetettu kokonaan lounastarjoilu.

Ravintoloitsija Ilja Kaplan sanoo, että hän ei halua korottaa lounaan hintaan 10–11 eurosta jopa viiteentoista euroon, kuten energian ja elintarvikkeiden hintojen nousu vaatisi. Se on hänestä liian kallista.

”Toimistoväkeä on vähemmän kuin ennen, ja täällä on rauhallisempaa kuin aiemmin. Elämäniloa ei ole enää niin paljon”, hän sanoo.

Hän tietää ravintoloitsijoita, jotka ovat jo tehneet konkurssin käynnissä olevan kriisin takia. Kaplan omistaa kymmenen ravintolaa, joista kolmea hän on myymässä.

”Sen sijaan, että laajentaisin toimintaa, joudun supistamaan sitä. Hyvää hintaa en tietenkään saa.”

Ilja Kaplan sanoo, että ravintola-alalla on edessään vain pimeä tunneli.

Marina Andronik on ukrainalainen kokki, ja hän on työskennellyt Pasternakissa jo kolme vuotta.

Inflaation lisäksi ravintolan toiminta kärsii ennakkoluuloista. Liikevoitto on pienentynyt sodan alettua. Pasternak joutui keväällä tuhopolttouhkausten kohteeksi. Netissä ravintolalle masinoitiin yhden tähden arvosteluja.

Poliisi alkoi vartioida ravintolaa, ja uhkaukset ovat päättyneet. Silti venäläisravintolalla ei ole helppoa, Kaplan kertoo. Hän muutti vuonna 1990 Moskovasta Berliiniin, eikä ole sen jälkeen käynyt Venäjällä.

”Ymmärrän, että venäjän kieli ei kuulosta nyt hyvältä. Mutta emme me ole kunnon venäläisiä, olemme asuneet jo kauan ulkomailla. Olemme sotaa vastaan ja Ukrainan puolella. Venäjä ei ole minun maani.”

Hän on muuttanut ruokalistaa neutraalimmaksi, venäjänkielisiä nimiä ei ole niin paljon enää listalla. Ukrainan lippua hän ei silti aio ripustaa.

”Tämä on venäläinen ravintola. Ukrainahan ei ole Venäjää.”

Asiakkaista vain harvat taitavat tietää, että ravintolan kaikki kokit ovat ukrainalaisia.

Berliinin valoshowssa käy ilmi, että osa saksalaisista kuitenkin ratkaisi ongelmat juuri venäläisten avulla.

Lando Zierenbergin mukaan parasta olisi, jos Saksa saisi edelleen kaasua Venäjältä. ”Mutta se ei nyt onnistu. En tiedä, mitä pitäisi tehdä”, hän sanoo.

Vielä kesällä Nord Stream 1 -kaasuputkessa tuli kaasua Venäjältä Saksaan. Sitten Venäjä pysäytti kaasukuljetukset, ja myöhemmin putkia sabotoitiin käyttökelvottomiksi.

”En ole enää Ukrainan tukemisen suuri fani. He kieltäytyvät neuvottelemasta Venäjän kanssa”, Zierenberg sanoo.

Hän ei mielipiteineen ole marginaalissa.

Saksan television ykköskanavan perjantaina julkistaman mielipidekyselyn mukaan 60 prosenttia saksalaisista kannattaa rauhanneuvotteluja Venäjän kanssa, vaikka se vaatisi Ukrainalta kompromisseja.

Saksan hallituksen linja on kuitenkin se, että neuvotteluratkaisu olisi mahdollinen vain, jos Venäjä tunnustaisi Ukrainan koskemattomuuden ja vetäisi joukkonsa Ukrainasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut