”Odotan, että kuuntelette meitä nyt” – Puola haluaa vahvemman aseman Euroopassa Saksan virheiden takia

Puolan entinen ulko- ja puolustusministeri Radoslaw Sikorski ryöpytti Saksaa Berliinissä: ”Teitä saksalaisia ei varmaan enää tarvitse vakuuttaa siitä, että olitte väärässä Putinista ja Venäjästä.”

Puolan entinen ulko- ja puolustusministeri Radoslaw Sikorski tunnetaan suorapuheisena poliitikkona.

13.10. 10:59

Berliini

Puolan entisen ulko- ja puolustusministerin ja nykyisen mepin Radoslaw Sikorskin puheet tiedetään ”epädiplomaattisina” ja kovina Saksaa kohtaan, joten tiistaina ilmassa oli jännittynyttä odotusta, kun hän esiintyi Saksan ulkopoliittisessa yhdistyksessä DGAP:ssa Berliinissä.

”Puolan ja Saksan välit ovat huonoimmillaan sitten kylmän sodan”, saksalainen konkaridiplomaatti Rolf Nikel sanoi toivottaessaan Sikorskin tervetulleeksi tilaisuuteen.

Kouriintuntuva esimerkki on Puolan syksyllä monta kertaa toistama vaatimus siitä, että Saksa maksaisi 1,3 biljoonaa euroa eli 13-numeroisen summan korvauksena toisen maailmansodan tuhoista. Saksa ei aio tätä summaa maksaa.

Puolan ja Saksan välinen kuilu näkyy myös siinä, miten maat tukevat Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa.

Sikorskin mukaan Saksaa moititaan aiheellisesti siitä, että se toimittaa kokoonsa ja bruttokansantuotteeseensa nähden vähemmän aseita Ukrainalle kuin moni sitä pienempi ja köyhempi maa.

Puolalla on vahva panos Nato-maiden yhteistyössä, ja se on myös ryhtynyt vahvistamaan omaa puolustuskykyään rivakasti.

Saksassakin jotkut arvioivat, että EU:n painopiste on siirtymässä Saksasta itään. Hyökkäyssodan alettua Puolan ja Baltian maiden vaikutusvalta on kasvanut samalla, kun lännessä turhaan huhuillaan uutta johtajuutta.

Sikorski sanoo varoittaneensa Yhdysvaltojen kanssa turhaan Saksaa vuosien varrella Venäjän presidentin Vladimir Putinin aikeista – muun muassa Nord Streamin todellisesta luonteesta.

”Teitä saksalaisia ei varmaan enää tarvitse vakuuttaa siitä, että olitte väärässä Putinista ja Venäjästä”, Sikorski sanoi seminaariyleisölle.

Sikorskin mukaan se ei ollut virhe, että kylmän sodan päättymisen jälkeen länsi yritti kannustaa Venäjää kanssaan samalle tielle: aina pitää kannustaa muita parempaan.

Saksassa uskottiin Venäjän muuttuvan kaupankäynnin avulla. Sille oli oma termikin: wandeln durch handeln.

”Unohditte, että Venäjälle avautuminen olisi tarvinnut tuekseen myös tiukkuutta”, hän sanoi. Saksan sijasta tiukkuutta Venäjään kohdisti Sikorskin mukaan Yhdysvallat.

Nord Stream 1 -kaasuputki tulee maihin Saksan Lubminissa.

Eurofighter Typhoon -hävittäjiä keskisessä Puolassa sijaitsevan Laskin lentotukikohdan lähellä Naton ilmapuolustusharjoituksessa keskiviikkona.

Vuonna 2018 Venäjä toi Kaliningradiin Iskander-ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjellä. Ohjusten kantama ulottuu Berliiniin.

Sikorskin mukaan silloinkaan saksalaiset eivät olleet huolissaan mistään, ja kannatus kumppanuudelle Venäjän kanssa oli edelleen laajaa.

”Ette kuunnelleet varoituksiamme, ja olitte todistettavasti väärässä. En odota, että pyydätte anteeksi 30 vuotta jatkunutta holhoavaa äänensävyänne. Odotan vain, että kuuntelette meitä nyt”, Sikorski sanoi saksalaisyleisölle.

”Se, mitä sanomme nyt, on: tämä on toivottavasti Venäjän viimeinen kolonialistinen sota.”

Ukraina tarvitsee Sikorskin mukaan edelleen enemmän aseita ja rahallista tukea lännestä.

”Raiskattu ei ole syyllinen raiskaukseen, vaan raiskaaja. Jos uhri pyytää apua, soita poliisi, anna uhrille paprikasumute tai lyö raiskaajaa”, hän vertasi.

Sikorski vertasi tilannetta Euroopan kolonialististen valtioiden sotiin, joissa oli sama kaava: järkytys vastarinnasta, suuttumus, taistelu ja pitkien kärsimysten jälkeen myöntyminen.

”Sotapuolue uskoo edelleen Moskovassa, että he voivat päästä niskan päälle. Mutta kiinnostavaa on, että kansalaiset Venäjällä tajuavat, että maa ei voi olla sisäisesti demokratia, jos se pyrkii olemaan ulkoisesti imperiumi.”

Krimin miehityksen jälkeen Saksa ja Ranska yrittivät lopettaa sodan Donbasissa niin sanotulla Minskin prosessilla. Sikorskin mukaan siinä jätettiin huomioimatta itäisen EU:n maat.

”Koska tämä politiikka epäonnistui, meillä ei ole enää syytä luottaa arvioihinne. Päinvastoin. Luottamus pitää rakentaa uudelleen”, hän sanoi.

Sikorskin mukaan Saksan pitäisi etsiä koko EU:n hyötyä ja lakata pitämästä EU:ta vain välineenä.

Tästä esimerkkejä ovat Sikorskin mukaan Saksan tavoitteet saada pysyvä paikka YK:n turvallisuus­neuvostossa ja enemmistö­päätös­menettely EU:ssa esimerkiksi ulkopolitiikkaan liittyen.

”Onko tavoite EU supervoimana vai Saksa supervoimana?”

Puolassa puolestaan pitäisi Sikorskin mukaan lakata pitämästä EU:ta uhkana.

Puolan ja Saksan pitäisi toimia yhdessä, ja EU:n pitäisi saada aikaan yhteinen puolustus­järjestelmä. Se olisi Sikorskin mukaan tehokkaampi pelote Venäjää vastaan kuin jokaisen maan oma toiminta.

Puolalle sopisi johtorooli puolustusyhteistyössä, hän sanoo. Puolustus­yhteistyöstä on puhuttu EU:ssa kauan, tulokset ovat olemattomia.

”Jos Putin ei ole herätyssoitto, niin mikä sitten on”, Sikorski kysyy.

Eurooppa ei voi luottaa Yhdysvaltojen aina toimivan yhtä aktiivisesti Euroopan puolustamiseksi kuin nyt, hän sanoi.

Euroopan yhteisen puolustus­politiikan luominen ja keskinäinen luottamus ei näytä tällä hetkellä vahvalta, sillä monissa maissa myös nationalismi vahvistuu.

Sikorskin mukaan Puolassa siihen kuuluu myös vihamielisyyttä Saksaa kohtaan. Hän on silti toiveikas.

”Yli 80 prosenttia puolalaisista haluaa kuulua Euroopan unioniin. Näyttää siltä, että nykyinen hallituksemme epäonnistuu. On toivoa muutoksesta", Sikorski sanoi HS:lle.

Noin vuoden päästä Puolassa järjestetään vaalit.

”Jos vaalit ovat rehelliset, mikä on tietysti oletus, PiS [Laki ja oikeus] tulee häviämään”, hän sanoi.

Tässä ilmapiirissä, jossa kritiikki Saksaa kohtaan myös Berliinissä on kovaa, Sikorskin puhe ei kuulosta yleisön reaktioiden perusteella hätkähdyttävältä.

Yksi hänen epädiplomaattisia kannanottojaan viime aikoina oli sen sijaan paljon huomiota herättänyt twiitti Nord Stream -kaasuputkien sabotaasien paljastuttua.

"Thank you USA”, hän twiittasi, mutta on myöhemmin poistanut twiitin. Venäjän syyllisyyttä kaasuputkien sabotaasiin pidetään lännessä ilmeisenä.

”Se oli lähinnä vitsi”, hän kuittasi tiistaina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut