Trumpin nimittämä tuomari ja oikeusministeriö ajautuivat törmäyskurssille Floridan kartanolle viedyistä dokumenteista

Liittovaltion tuomari määräsi maanantaina ulkopuolinen selvitysmiehen tutkimaan aineiston, joka takavarikoitiin Trumpin kartanolta elokuussa. Oikeusministeriön mukaan Trumpin rikosepäilyt olisi pitänyt tutkia niin kuin muidenkin kansalaisten.

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump puhui Pohjois-Carolinan republikaanipuolueen illallistilaisuudessa maanantaina.

6.9. 16:04

Yhdysvaltain liittovaltion tuomari päätti maanantaina nimittää ulkopuolisen selvitysmiehen tutkimaan entisen presidentin Donald Trumpin hallussa olleita asiakirjoja. Asiasta kertoivat muun muassa sanomalehdet The New York Times ja The Washington Post.

CNN-kanavan analyysissä tuomarin päätöstä pidettiin ”merkittävänä voittona” Trumpille. Newsweek-sivusto puolestaan luonnehti päätöstä ”shokkivoitoksi” Trumpille.

Liittovaltion poliisi FBI teki kotietsinnän Trumpin Mar-a-Lago-kartanoon Floridassa maanantaina 8. elokuuta. Agentit takavarikoivat kartanosta yhteensä kymmeniä laatikollisia asiapapereita. Niissä oli yli 11 000 asiakirjaa Trumpin presidentinkauden ajalta.

Selvitysmiehen (Special Master) on määrä erotella aineistosta Trumpin henkilökohtaiset paperit, jotka eivät kuulu kotietsinnän piiriin.

Oikeusministeriön mukaan nimitys oli tarpeeton, koska Trumpiin pitäisi suhtautua niin kuin kehen tahansa kansalaiseen. Selvitysmiehen nimittäminen rikosjuttuun on epätavallista, vaikka ei täysin ennenkuulumatonta.

pohjimmiltaan kyse on yksinkertaisesta rikosepäilystä.

Presidentinhallinnon asiakirjat ovat lain mukaan liittovaltion omaisuutta. On siis lainvastaista eli mahdollinen rikos pitää niitä hallussaan. Tämä koskee kaikkia kansalaisia, myös entisiä presidenttejä.

Vakavammasta rikoksesta on kyse, jos asiakirjat ovat salaisia tai erittäin salaisia. Tästäkin Trumpia epäillään.

FBI ja oikeusministeriö siis tutkivat, onko Trump syyllistynyt rikokseen säilyttäessään asiakirjoja, erityisesti salaisia asiakirjoja, kodissaan virkakautensa päätyttyä.

Trump ei toistuvista pyynnöistä huolimatta palauttanut asiakirjoja kansallisarkistolle, jolle niiden säilyttäminen kuuluu. Kotietsintä on lain suoma pakkokeino, jolle oli tuomioistuimen myöntämä lupa.

Oikeusministeriön mukaan ulkopuolinen selvitysmies on tarpeeton siksikin, että erillinen ”suodatinryhmä” on jo erotellut aineistoista Trumpin henkilökohtaiset paperit. Näitä oli noin 500.

Suurempi kysymys jupakassa on se, koskeeko Yhdysvaltain laki Trumpia samalla tavalla kuin muita yhdysvaltalaisia. Onko entinen presidentti lain edessä kuin kuka tahansa kansalainen?

Yleensä vastaus on, että tietenkin.

Päätöksen tehnyt tuomari Aileen Cannon vastasi kysymykseen, että ei ole, ei ainakaan tässä tapauksessa.

Cannonin mukaan Trumpin tausta entisenä presidenttinä on otettava huomioon, ”jotta voi varmistua reiluuden ja rehellisyyden toteutuvan näissä erikoislaatuisissa olosuhteissa”, Cannon kirjoittaa päätöksessään.

”Kotietsinnän aiheuttama stigma on kantajalle omaa luokkaansa ottaen huomioon tämän asema entisenä Yhdysvaltain presidenttinä”, Cannon kirjoittaa. Samoin Trumpille koituu kotietsinnästä ”mainehaittaa”, jos kotietsintää ei ollut tehty huolellisesti.

Yhdysvaltain oikeusministeriön julkaisema kuva Donald Trumpin kartanolta takavarikoiduista salaisista asiakirjoista.

Selvitysmies hidastaa tutkintaa todennäköisesti merkittävästi. Ensinnäkin selvitysmies pitää löytää ja nimittää. Sekä Trumpin että oikeusministeriön on hyväksyttävä nimitys, ja selvitysmiehelle on tehtävä laaja turvaselvitys. Osapuolet antavat ehdotuksensa perjantaihin mennessä.

Vielä suurempi urakka on Trumpin kartanolta takavarikoitujen asiakirjojen tutkiminen.

Niiden rikosoikeudellinen tutkiminen on jäissä siihen asti, että selvitysmies on saanut tutkintansa valmiiksi. Ilmeisesti oikeusministeriö voi kuitenkin edistää tutkintaa sillä aikaa muilla keinoin.

Päätöksen merkittävin seuraus saattaa olla tapauksen sekoittaminen ja politisoiminen. Melko yksinkertainen tapaus asiakirjojen palauttamisesta on jo hidastunut ja hajonnut monelle tasolle, sinänsä oikeusjärjestelmän suomissa rajoissa.

Oikeusministeriö voi valittaa myös Cannonin päätöksestä nimittää selvitysmies. Siihen se välttämättä ei ryhdy.

Mahdollisen valituksen käsittelee kolmen tuomarin paneeli Atlantassa toimivasta valitustuomioistuimesta, jonka 11:stä tuomarista kuusi on Trumpin nimittämiä. Trump nimitti myös päätöksen maanantaina tehneen tuomarin Aileen Cannonin vuonna 2020.

Trumpin pääviesti on se, että oikeusministeriö ja FBI ovat puolueellisia.

Trumpin asianajajat luultavasti vetoavat jossain vaiheessa perustuslain neljänteen lisäykseen, joka kieltää tarpeettomat kotietsinnät.

Kiinteistöyrittäjä Donald Trump, 76, oli Yhdysvaltain presidenttinä 2017–2021 ja todennäköisesti asettuu ehdolle uudestaan vuoden 2024 vaaleissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut