Vaikka Turkki on Nato-maa, se ei koe länsimaita ykkösliittolaisina

Turkin ulkopolitiikan äkkikäänteet - kuten Suomen Nato-jäsenyyden jarruttelu - kummastuttavat ulkopuolisia.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lehdistötilaisuudessa Ankarassa 23. elokuuta.

25.8. 15:58

Helsinki

Turkki, Suomi ja Ruotsi kokoontuvat perjantaina jälleen neuvottelemaan virkamiestasolla Nato-jäsenyydestä. Turkin ulkopolitiikka nousi puheenaiheeksi myös Suomessa toukokuussa, kun Turkki ilmoitti estävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin etenemisen.

Maan ulkopolitiikka on viime vuosina aiheuttanut harmaita hiuksia useille länsimaille. Nato-maa Turkki on ostanut Venäjältä sotilaskalustoa ja riidellyt EU:n kanssa muun muassa Itäisen Välimeren kaasuetsinnöistä. Myös Turkin demokratiakehitys on huolettanut länsimaissa.

Ukrainan sodassa maa on taas ottanut eräänlaisen rauhanvälittäjän roolin. Turkki edisti muun muassa viljankuljetusten käynnistymistä Mustanmeren satamasta. Turkki ei ole asettunut Venäjää vastaan samalla tavalla kuin länsimaat, vaikka kuuluukin sotilasliitto Natoon.

Turkki on Nato-jäsen, mutta Erdoganin hallinto ei näe itseään osana länsimaita

Turkin näkökulmasta sen tasapainottelu esimerkiksi Venäjän ja Yhdysvaltain välillä on sille eduksi. Vaikka Turkki on Naton jäsen, se ei koe mitään erityistä liittolaisuutta lännen kanssa.

”Suomessa identifioidutaan osaksi länsimaailmaa ja koetaan Amerikka-napaisen maailman murtuminen uhkana. Turkissa sen murentuminen taas nähdään mahdollisuutena, kuvaa Turkki-asiantuntija”, Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen.

Presidentti Recep Tayyip Erdogan liittolaisineen eivät Leinosen mukaan näe itseään tiiviinä osana länsimaita, vaan tuntevat syvää epäluottamusta etenkin Yhdysvaltoja kohtaan. Turkin näkökulmasta Yhdysvaltain katsotaan ajavan länsimaiden etua, ei niinkään Turkin etuja.

”Turkki ei kaipaa Yhdysvaltoja maailmanpoliisiksi.”

Leinosen mukaan Turkin ulkopolitiikkaa kuvaa ylipäätään hyvin termi ”tilannekohtainen liittolaisuus”. Varsinaisten pysyvien liittolaisten sijaan se pyrkii solmimaan sellaisia siteitä, jotka tuovat sille hyötyä kussakin tilanteessa.

”Koko Naton Syyria-politiikan muutos maksimitavoite”

Tämä voi osaltaan selittää, miksi Turkki ei tunne suurta intohimoja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden edistämiseksi, vaan haluaa siinäkin edistää omia etujaan. Mahdollisia syitä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estämiseksi on useita, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta Twitterissä.

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin kurditavoitteiden muuttaminen on vain minimitavoite, koko Naton Syyria-politiikan muutos taas maksimitavoite.

”Turkki on tyytymätön ennen muuta USA:n Syyria-politiikkaan. Ruotsin ja Suomen hakemusten jumittaminen on tapa tuoda tämä koko allianssin agendalle.”

”Toki myös Ruotsin ja Suomen liberaali suhtautuminen kurdien poliittiseen toimintaan on mukana, varsinkin Ruotsia pidetään laajasti Turkissa PKK:n eurooppalaisena päämajana”, hän lisäsi.

Myös Suomen presidentti Sauli Niinistö totesi suurlähettiläspäivillä tiistaina Helsingissä, että Turkilla näyttää olevan enemmän tyytymättömyyttä muiden Nato-maiden toimintaan kuin Suomen ja Ruotsin.

Myös naapurimaiden kanssa Turkilla on ollut erilaisia vaiheita. Vielä vuonna 2013 Turkin silloinen ulkoministeri Ahmet Davutoglu julisti Turkin ulkopolitiikan tavoitteena olevan ”nolla ongelmaa naapureiden kanssa”, mutta jännitteitä kuitenkin syntyi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut