Ukraina otti tähtäimeensä Dneprjoen ylittävät sillat, joiden katkaiseminen ajaisi Hersonin alueen venäläis­joukot ahdinkoon

Ukraina valmistautuu asiantuntijan mukaan todennäköisesti vasta­hyökkäykseen Dneprjoen pohjoispuolella. Ennen hyökkäystä se pyrkii katkaisemaan venäläis­joukkojen mahdollisuudet vahvistaa yksiköitään.

Ukraina iski Dneprjoen ylittävälle, venäläisten hallussa olevalle Antonivskyj-sillalle. Kuva otettu torstaina 21. heinäkuuta.

24.7. 21:26

Ukrainan asevoimat on laittanut länsimailta saamansa pitkän kantaman tykistö­järjestelmät tehokkaaseen käyttöön erityisesti Dneprjoen ja Donbasin alueella.

Etenkin M142 Himars -raketinheitin­järjestelmien käyttö on pääesikunnan entisen tiedustelu­päällikön, kenraalimajuri evp Pekka Toverin mukaan ollut tehokasta. Himarseja on käytetty kahdella eri alueella: Donbasissa ja Hersonin alueella, joissa ukrainalaiset pyrkivät nyt viemään venäläisten hyökkäyskyvyn.

Hyökkäyskykyä on Toverin mukaan rapautettu iskemällä muun muassa venäläisten logistisiin keskuksiin, ammustarvike­varastoihin ja komento­paikkoihin.

”Hersonin suunnassa ukrainalaiset ovat myös iskeneet Dneprjoen yli kulkevaan siltaan. Tällä tavalla on osoitettu ja varmasti testattukin, että onko ukrainalaisilla kykyä katkaista ne Dneprjoen yli menevät sillat.”

Lauantaina ukrainalaiset tekivät BBC:n mukaan iskun Darnytskyj-sillalle. Tiistaina se iski Antonivskyj-sillalle, joka on yksi kahdesta venäläisten hallussa olevasta ylitys­sillasta.

Siltojen tuhoaminen pitkän kantaman asejärjestelmillä olisi Toverin mukaan erittäin tärkeä kyky ukrainalaisille.

”Ukraina on jo pidempään puhunut, että se aikoo aloittaa vasta­hyökkäyksen, ja Dneprjoen pohjois­puolinen alue olisi heille otollinen alue sen takia, että jos sillat katkaistaan, taistelualue voidaan eristää. Tämä tarkoittaa, etteivät venäläiset pystyisi tuomaan vahvennuksia.”

”Tällä hetkellä ukrainalaisilla näyttää olevan ylivoima alueella, ja he ovat tuoneet jonkin verran myös tuoreita joukkoja sinne. Voimasuhteet voivat siis olla heille edulliset ja vasta­hyökkäyksellä voitaisiin ottaa haltuun Dneprin pohjois­puolinen alue, joka on ehkä kolmannes Hersonin oblastista [alueesta], Hersonin kaupunki mukaan lukien.”

Aikaikkuna mahdolliselle vastahyökkäykselle on Toverin mukaan elokuu, mutta mitä nopeammin ukrainalaiset päättävät hyökätä, sen parempi. Tämä johtuu muun muassa Himarsien ja muiden pitkän kantamien asejärjestelmien aiheuttamasta shokki­vaikutuksesta, joka laantuu ajan myötä, sekä venäläisjoukkojen ajan myötä saamista vahvistuksista.

Parissa viikossa on Toverin mukaan nähty, kuinka ukrainalaiset ovat tuhonneet ilmaiskuilla, tykistö­ohjuksilla ja erityisesti Himarseilla yli 30 varikkoa ja komento­paikkaa sekä muita vastaavia kohteita.

”Venäläiset pohtivat epätoivoisesti, miten Himarsien tulta voidaan väistää. Tämä tarkoittaa, että ruvetaan hajauttamaan toimintoja, yritetään suojata kohteet paremmin ilmatorjunnalla ja varmaankin yritetään vaikuttaa Himars-lavetteihin.”

Ukrainan puolustusvoimien välittämää kuvaa M142 Himars -raketinheitinjärjestelmistä Zaporižžjasta 4. heinäkuuta 2022.

Myös ukrainalaisen The Kyiv Independentin sotatoimittaja Illja Ponomarenko kirjoitti heinäkuun alussa, että Yhdysvalloilta saatujen Himarsien saapumisella oli nopeasti vaikutusta Venäjän logistiikkaan.

Ponomarenko nosti esiin, että Ukraina on tuhonnut Luhanskissa sijaitsevassa Hrustalnyissa venäläisten yhden suurimman ammus­tarvike­­varikon. Varikko rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjän joukot valloittivat alueen vuonna 2014.

Venäjän logistiikka on Toverin mukaan pitkälti kiinni rautateistä ja he ovat ampuneet tykistöllään parhaimmillaan kymmeniä tuhansia kranaatteja päivässä. Rautateillä on tuotu ampuma­tarvikkeita mahdollisimman lähelle ampuvia yksiköitä oleviin varastoihin, ja loppumatka ne on kuljetettu kuorma-autoilla.

Kuljetusreitit ovat kuitenkin olleet ukrainalaistulen alla, mikä on pakottanut venäläiset käyttämään pienempiä varastoja ja enemmän miesvoimaa logistiikkaketjuun.

”Siirtomatkat pidentyvät, mikä hidastaa toimintaa ja monimutkaistaa huoltoa. Ei pystytä pitämään entisenlaista tulirytmiä yllä, ei pystytä ampumaan enää kymmeniä tuhansia laukauksia vuorokaudessa vaan se putoaa tuhansiin ihan vain huollon haasteiden takia”, Toveri sanoo.

Ukrainan puolustusvoimien välittämää kuvaa M142 Himars -rakentinheitinjärjestelmien käytöstä Zaporižžjan alueella 4. heinäkuuta 2022.

Himars-asejärjestelmät ovat myös vaikeita kohteita tuhota, sillä ne ovat Toverin mukaan pieniä ja nopeita.

”Ukrainalaiset ovat myös melko taitavia suojaamaan niitä. Venäläisillä ei myöskään ole sellaista lennokki- tai tiedustelu­kalustoa, jolla he voisivat valvoa alueita 24/7 ja pystyisivät minuutti­luokassa vaikuttamaan, jos jotain havaitaan. Noin kuukauden sisällä selviää, onko Ukraina ottamassa aloitetta haltuunsa ainakin yhdessä suunnassa, jos ei useammassakin.”

Himarsien teho on todettu myös Venäjällä. Muun muassa venäläiset sotabloggarit Igor Girkin ja Aleksei Morozov ovat harmitelleet, että Himarsien takia Venäjän täytyy nyt säästellä ammuksiaan.

Venäjän puolustusministeriö kertoi aiemmin tällä viikolla joukkojensa tuhonneen yhden Himars-järjestelmän lähellä itäistä Pokrovskin kaupunkia. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu on puolestaan ukrainalaisen Ukrainska Pravda -lehden mukaan käskenyt julkisesti venäläisiä kohdistamaan iskujaan pitkän­kantaman asejärjestelmiä vastaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut