Ukraina sanoo valtaavansa etelän rannikko­alueet takaisin miljoonan hengen voimin – Asian­tuntija: ”En ole vakuuttunut”

Jos Ukrainalla on riittävästi koulutettua reserviä, se voisi teoriassa vallata takaisin alueita Hersonista. Toisaalta alue on myös Venäjälle arvokkaampi kuin Donbas, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Ukrainan sotilaat pystyttivät sinikeltaisen lippunsa Käärmesaarelle, jonka Ukraina sai vallattua takaisin Venäjältä kesäkuun lopulla.

11.7. 18:52

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on määrännyt asevoimat valtaamaan takaisin Venäjän miehittämät rannikkoalueet.

Puolustusministeri Oleksi Reznikov kertoi asiasta brittiläisen sanomalehden The Timesin haastattelussa sunnuntaina. Reznikov sanoi, että Ukrainalla on käytössään vastahyökkäykseen noin miljoona henkilöä. Arvioon lukeutuvat 700 000 sotilaan lisäksi kansalliskaarti, rajavartiosto ja poliisi.

Sunnuntaina Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk kehotti Hersonin alueen siviilejä poistumaan alueelta kiireellisesti Ukrainan vastahyökkäyksen tieltä.

Maanantaina Ukraina kertoi vapauttaneensa Hersonin alueella sijaitsevan Ivanivkan kylän. Sotilaiden sosiaalisessa mediassa jakamassa videossa näkyi tuhoutuneita z-symbolilla merkittyjä sotilasajoneuvoja.

Mutta onko Ukrainalla todellisuudessa vahvuutta yrittää etelän takaisin valtausta?

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maan­puolustus­korkea­koulusta toteaa, että Ukrainan vastahyökkäyksestä on puhuttu kesäkuusta saakka, mutta näytöt puuttuvat.

”En ole vakuuttunut. Ei ole todisteita, että Ukraina pystyy tähän”, Käihkö kiteyttää.

”Yksi ongelma on reservit. Zelenskyi puhuu miljoonasta henkilöstä, mutta se ei missään nimessä tarkoita miljoonaa koulutettua henkilöä.”

Nyrkkisäännön mukaan Ukrainalta vaadittaisiin ainakin kolminkertainen ylivoima vastahyökkäykseen, Käihkö sanoo.

Hänen mukaansa riittävillä reserveillä Ukrainalla on teoriassa mahdollisuus vallata Hersonista alueita ja pakottaa Venäjä vetämään joukkoja Donbasista etelään.

Viimeaikaisena onnistumisena Ukrainalta voidaan pitää ainakin Käärmesaaren valtausta takaisin länsimaisten aseiden avulla. Venäjän joukot vetäytyivät saarelta kesäkuun lopussa.

Aseavusta on siis ollut konkreettista hyötyä, mutta ei tiedetä, miten se on jakautunut Ukrainassa idän ja etelän kesken. Suuri osa siitä lienee mennyt idän raskaisiin kaupunkitaisteluihin.

Ukrainan sodankäynnin ongelmana on myös se, että kokeneet joukot on käytetty selviytymistaistelussa sen sijaan, että olisi koulutettu reservejä, Käihkö sanoo.

”Parin viikon koulutuksen käyneitä voidaan laittaa juoksuhauta­sotaan poteroon istumaan, mitä Ukraina onkin tehnyt idässä. Hyökkäys vaatii liikesodankäyntiä, koordinointia ja paljon enemmän koulutusta.”

Ohjusiskun tuhoja kartoitettiin Mykolajivissa eteläisessä Ukrainassa kesäkuun 29. päivänä.

Etelään keskittyminen olisi Ukrainalle paitsi strategisesti myös talouden kannalta järkevää.

Rannikkoalueiden suuret kaupungit, teollisuus, viljelysmaat ja meriyhteydet ovat Ukrainalle tärkeämpiä kuin Donbasin alue idässä, Käihkö sanoo.

”Ukraina voi menettää Donbasin, mutta jos se menettää etelän, Ukrainan on hyvin vaikeaa selvitä taloudellisesti”, hän tiivistää.

”Ihan selkeästi Venäjä yrittää nyt kuristaa Ukrainaa etelän kontrollilla.”

Käihkön mukaan Venäjä tarvitsee Donbasista vain tekosyyn sodalle. Etelä-Ukraina on myös Venäjälle paljon arvokkaampi ja hyödyllisempi kuin taisteluissa tuhoutuneet Donetsk ja Luhansk. Esimerkiksi Krimin vedenjakelu tulee Etelä-Ukrainasta Hersonin alueelta.

Sotilasasiantuntijat ovat aiemmin arvioineet, että Venäjän joukot ovat vetäytyneet ”operatiiviselle tauolle” Donbasissa.

Venäjän puolustusministeriö vaikutti myös viime viikolla vahvistavan väitteen ja kertoi joukkojen saavan nyt lepoa. Ukrainan presidentti Zelenskyi puolestaan on kiistänyt raportit tauosta.

”34 venäläisalusten ilmaiskua viime päivän aikana on vastaus kaikille niille, jotka keksivät tämän ’tauon’”, Zelenskyi sanoi videoviestissään myöhään sunnuntai-iltana.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili eteläisessä Mykolajivin kaupungissa kesäkuussa. Venäjä on pommittanut kaupunkia muttei ole onnistunut etenemään sen valtaukseen.

Käihkön mukaan on kuitenkin hyvin mahdollista, että venäläiset ”haukkaavat happea”. Hän huomauttaa, että viime viikolla oli sodan ensimmäinen päivä, kun Venäjä ei ilmoittanut uusista aluevaltauksista.

Myös Britannian puolustusministeriö kertoi raportissaan maanantaina, ettei kumpikaan osapuoli vallannut uusia alueita sunnuntain aikana. Raportin mukaan Venäjän joukot eivät myöskään ole saaneet riittävästi taukoja.

Käihkön mukaan reservien puute vaivaa Venäjääkin, jonka joukot kuluivat Severodonetskin ja Lysytšanskin raskaissa taisteluissa. Hyökkäystä ei kannata jatkaa nyt, vaikka kykyä ehkä olisikin.

”Nyt katsotaan joukkoja, annetaan niiden levätä ja kootaan uusia.”

Ukraina on edelleen sodan heikompi osapuoli ja sen pitäisi osoittaa nyt kykenevänsä parempaan sodankäyntiin, Käihkö toteaa.

”Ukrainan ongelma strategisella tasolla on, että Venäjä on pakottanut sen pelaamaan kanssaan samaa peliä.”

”Sen takia on hirveän fiksua, että Ukraina yrittää nyt hyökätä etelässä, missä Venäjällä on heikompia joukkoja, ja pakottaa Venäjän reagoimaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut