Etelä-Ranskaa vaivaa niin paha kuivuus, että veden käyttöä joudutaan säännöstelemään

Nizzan lähellä sijaitsevat vuoristokylät etsivät keinoja selvitä historiallisesta kuivuudesta. Lumeton talvi ja sateeton kevät ovat syynä ahdinkoon.

Ranskan Alpeilta Välimereen laskeva Var on vuoden aikaan nähden harvinaisen kuiva. Vettä on paikoin kajakillekin liian vähän.

9.7. 13:30

Nizzan takamailla sijaitseva pieni, 760 asukkaan Villars-sur-Var nousi Ranskan valtakunnallisiin uutisiin kesäkuussa. Kylä nimittäin joutui jakamaan asukkailleen vesipulloja, koska juomavettä ei enää tullut hanasta.

”Meidän piti sulkea vedentulo, koska vesivarannot olivat laskeneet liian alhaisiksi. Koskaan ennen mitään tällaista ei ole tapahtunut tähän aikaan vuodesta”, kylän pormestari René Briquetti kertoo.

Villars-sur-Varissa ongelma jäi onneksi lyhytaikaiseksi. Kylä pystyi yhdistämään verkkoonsa toisen vesilähteen, kanavan, jota oli aiemmin käytetty vain kastelutarkoituksiin. Kyläläisiltä kuitenkin vaadittiin kärsivällisyyttä – ensin kun piti tutkia, että kasteluvettä todella voi juoda – ja kun se osoittautui puhtaaksi, sai arkeen palata.

Ankara kuivuus ja niukat sateet vaivaavat tänä kesänä useita Etelä-Euroopan maita. Vedenkäyttöä on rajoitettu Ranskan lisäksi paikoin muun muassa Italiassa ja Portugalissa.

Villars-sur-Varissakaan tilanne ei ole ohi, asukkailta odotetaan jatkossakin säästeliäisyyttä.

Omaa takapihan uima-allasta ei edelleenkään saa täyttää hanavedellä, autoa ei saa pestä, eikä edes oman kasvimaan vihanneksia kastella. Kulutus on pidettävä minimissään – ja jos kaikki menee hyvin, vettä riittää koko kesäksi, läpi kuuman elokuun. Selvää kuitenkin on, ettei paluuta entiseen elämään enää ole.

”Meidän pitää jatkaa uusien lähteiden etsimistä, rakentaa lisää sadevesialtaita sekä kierrättää vettä entistä tehokkaammin. Mutta kyllä asukkaiden pitää myös oppia uusille tavoille, eli kuluttamaan vettä vähemmän”, Briquetti sanoo.

Villars sur Varin pormestari René Briquetti toivoo, että kylän asukkaat käyttäisivät vettä säästeliäästi

Ranskassa ihminen kuluttaa keski­määrin 150 litraa vettä vuoro­kaudessa. Kun siihen lisätään pihan kastelut ja uima-altaat, määrä nousee reilusti yli kahden­sadan, jopa kolmeen­sataan litraan.

Se on liikaa.

Kaikki alueen vuoristo­kylät eivät ole yhtä onnekkaita kuin Villars-sur-Var. Lähellä virtaavan Estéronjoen pinta oli kesäkuussa pudonnut historiallisen alas, ja ensimmäistä kertaa Alpes-Maritimes’n, eli Meri-Alppien alueella julistettiin kuivuuden vuoksi poikkeustila. Erityinen huoli on 26 vuoristokylän selviämisestä.

”Tämä tilanne koskettaa vuoristokyliä, joihin vesi tulee usein läheisistä lähteistä, jotka ovat riippuvaisia sateista ja lumesta”, alueen vesistöjen hoidosta vastaavan hallintoelimen, Smiagen johtaja Cyril Marro sanoo.

”Vuorilla sijaitsevien kylien putket eivät ole yhteydessä toisiinsa kuten esimerkiksi rannikolla. Jos rannikolla joku kunta tarvitsee apua, toinen voi auttaa. Vuorilla se ei onnistu.”

Tämän vuoden voimakas kuivuus johtuu vähälumisesta talvesta ja hyvin kuivasta keväästä. Se vaikuttaa myös suoraan alueen yrittäjien elinkeinoon.

Kuumuutta rannoilta pakenevat turistit hakeutuvat viileämpään ilmanalaan jokia melomaan ja laskemaan koskea. Tänä vuonna näky Varjoella on kuitenkin surkea: vettä alkaa olla paikoin jo kajakillekin liian vähän.

”Vettä pitäisi tulla syksyllä, jotta sitä riittäisi jokiin, mutta viime vuonna ei ollut luntakaan.

Jos vettä ei riitä elokuulle, siirrymme muihin kohteisiin melomaan ja laskemaan koskea, Aquarêve-turismiyrityksen Olivier Chabalier kertoo.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Lomailijat valmistautuivat kajakkimatkaan Varjoella.

Joen veden lämpötila on noussut jo 25 asteeseen, minkä pelätään olevan liikaa monille vesien eliöille.

Varissa pystyy vielä kulkemaan kajakeilla, mutta jos kuivuus pahenee, lomailijat joutuvat suuntaamaan muualle.

Minne – se onkin toinen kysymys. Euroopan Grand Canyoniksikin kutsuttu Gorges du Verdon esimerkiksi on tältä kesältä jo suljettu koskenlaskijoilta.

Varilla vastaavaa kuivuutta on toki nähty aiemminkin, muttei yrittäjän mukaan koskaan näin varhaisessa vaiheessa kesää. Chabalierin kollega Davy Mathé kertoo meloneensa alueella neljän vuosikymmenen ajan.

”Vesi on joessa nyt jo 25-asteista, mikä on aivan liikaa joen kaloille ja kasveille”, Mathé toteaa huolestuneena.

Villieläinten ahdinko näkyy. Purojen ollessa kuivia aikaisempaa useammat kauriit ovat etsiytyneet kanjoneihin juomaan ja lopulta hukkuneet. Kesän ensimmäiset metsäpalotkin on Meri-Alppien alueella jo koettu.

Läheinen Levensin kunta ei kartan mukaan kuulu pahimpaan kriisi­alueeseen, mutta tulevaa pelätään sielläkin. Bergerie de Porte Rouge -lammas­maitotilaa pyörittävä Charles Cremers kertoo, että kotieläinten ruoka on kuivuuden vuoksi kortilla.

”Kesäkuun aikana eläimet ovat syöneet jo kaiken kesän ruohon myös varjoisemmilta alueilta. Yleensä varjoisat alueet säästetään syksylle. Normaalit kesän ruohoalueet ovat jo todella kuivia ja keltaisia, eikä niitä voi syödä. Muutenkin ruohoa on ollut vähän, koska ei ole satanut”, Cremers kertoo.

Lammasmaitotilaa pyörittävä Charles Cremers on huolissaan siitä, riittääkö lampaille ruokaa kuivuuden vuoksi.

Tuleva syksy huolettaa. Osa lampaista on jo viety Alpeille kesälaitumille, missä syötävää kyllä riittää. Mutta mitä sitten, kun eläimet palaavat tilalle?

”Meidän ongelmamme alkavat syksyllä, kun osa lampaista palaa vuorilta takaisin tilalle. Vielä ei tiedetä kuinka käy. Joko kesällä saadaan ukkosmyrskyjä ja siten myös ruohoa. Tai sitten meidän täytyy ostaa heinää. Se olisi meille merkittävä lisämeno, koska meitä on nyt niin monia samassa tilanteessa. Se tarkoittaa, että heinän hinta nousee korkeaksi.”

Yrittäjän kuluja on tänä vuonna muutenkin tavallista enemmän, koska polttoainekustannukset ovat nousseet ja Ukrainan sodan takia monia tuotteita on vaikea saada.

”Pyrimme siihen, ettei tuotteiden hintoja tarvitsisi nostaa, koska sitten katoavat asiakkaat. Mutta helppoa se ei ole”, Cremers sanoo.

Kun matkaa tehdään vuorilta alas Rivieran rannoille, tilanne ei ole juurikaan parempi.

Tiukat vedenkäyttörajoitukset ovat voimassa sielläkin, esimerkiksi suomalaistenkin tuntemassa Antibesissa on yksityispihojen kastelu kielletty. Myöskään autoa ei saa pestä itse, eikä veneitä, saati sitten huvijahteja, jotka täyttävät Rivieran satamat kesäaikaan. Antibesin satamassa on voinut välillä nähdä viranomaisten kiertävän vahtimassa vedenkäyttöä.

Alueen golfkentätkin ovat joutuneet vähentämään viheriöittensä kastelua paikoin jopa kolmanneksella. Virallisten laskelmien mukaan yksi 18-reikäinen kenttä tarvitsee vuorokaudessa yhtä paljon vettä kuin yksi 12 000 asukkaan kunta.

Villars sur Var -kylän asukkaita tiedotetaan siitä, että veden käyttöä pitää säännöstellä.

"Tilanne on hyvin vakava, ja olemme seuranneet tätä maaliskuusta saakka. Pahimmillaan kriisi voi jatkua syyskuulle asti”, Stéphane Liautaud Meri-Alppien prefektuurista kertoo.

Ranskassa lomakausi on vasta alkamassa ja turistimassoja vielä odotellaan. Villars-sur-Varin pormestari luottaa, että paikalliset tajuavat käyttää vettä säästellen.

Mutta toisin on esimerkiksi turisteilla, jotka tulevat pohjoisesta etelään lomanviettoon, rentoutumaan. Muistavatko he, että veden kanssa on oltava tarkkana?

"Viestiä pitäisi saada eteenpäin monilla kielillä”, Briquetti miettii.

Mutta kukapa sitä jokaista hotellivierasta vahtii.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut