Ukrainan sota ajautui suvanto­vaiheeseen, jonka kesto voi ratkaista paljon – Asiantuntijalta tiukka viesti: ”Länsijohtajien pitäisi nyt löytää selkäranka”

Venäjä jatkaa hyökkäystään Ukrainassa jo viidettä kuukautta. Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö arvioi, että aika ja raha ovat nyt Vladimir Putinin puolella. Ukraina ja Venäjä odottavat hyökkäysten jatkumista täysin erilaisissa tunnelmissa: Ukraina toivoo länneltä pikaisesti lisää apua, Venäjä taas maailman unohtavan Ukrainan.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö ei tällä hetkellä usko rauhanneuvotteluihin Ukrainan ja Venäjän välillä. Ukrainassa muistetaan hyvin Minskin sopimukset, jotka eivät lopettaneet sotaa Krimin niemimaalla. Sotilaat kantoivat 27-vuotiaana kaatuneen toverinsa arkkua maan pääkaupungissa Kiovassa perjantaina 8. heinäkuuta.

9.7. 11:37

Suvantovaihe. Siihen sota Ukrainassa näyttää nyt ajautuneen, arvioi pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri. Viidettä kuukautta jatkuva Venäjän hyökkäyssota on ollut kuluttavaa ja hidasta.

Viikkojen taistelujen jälkeen Venäjä onnistui juhannuksen aikaan valtaamaan Severodonetskin, heinäkuun alussa Lysytšanskin. Koko Itä-Ukrainan Luhanskin alue on venäläisten hallussa. Nyt sotilaat tarvitsevat lepoa, kuten Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut.

Suvantovaiheen kestosta riippuu, kääntyykö se Ukrainan vai Venäjän eduksi.

”Lyhyellä aikavälillä hyötyjä on ehkä Ukraina. Jos hyökkäykset rauhoittuvat, heillä on vähän enemmän aikaa kouluttaa miehistöä ja joukkoja uudelle kalustolle”, Toveri sanoo. ”Ukraina olisi paremmin valmiina, kun Venäjä jatkaa hyökkäystä.”

Jos suvantovaihe venyy, hyötyjä on Venäjä. Tällöin Venäjä pystyisi kunnostamaan varastoistaan vanhempaa ja huonokuntoisempaa sotakalustoa taistelukelpoiseksi. ”Ei se länsikaluston veroista ole, mutta kyllä sillä sotaa käy.”

Molempien valmistautuessa sodan jatkumiseen Ukraina toivoo nopeasti lisää apua länneltä, ja Venäjä odottaa, että maailma unohtaa Ukrainan.

Paikallinen nainen istui lasitehtaan pommisuojan edustalla Itä-Ukrainan Lysytšanskin kaupungissa tiistaina 5. heinäkuuta. Luhanskin alueella sijaitseva Lysytšansk on ollut yksi sodan viime viikkojen keskipisteistä. Venäjä ilmoitti heinäkuun alussa saaneensa kaupungin haltuunsa.

Paikallinen asukas katseli pahoin tuhoutunutta koulurakennusta Lysytšanskissa 5. heinäkuuta. Mies kertoi uutistoimisto Reutersin kuvaajalle, että asuu rakennuksen kellarissa. Torstaina Luhanskin alueen kuvernööri kertoi, että Lysytšanskissa oli yhä noin 15 000 siviiliä.

Toisinto Mariupolista

Donbasin taistelujen uudeksi keskipisteeksi voi nousta Slovjanskin kaupunki, Britannian puolustusministeriö arvioi tiedustelu­raportissaan. Brittitiedustelun mukaan Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Donetskin Siverskin kaupunkiin, mistä se voi jatkaa kohti suurempia Slovjanskin ja Kramatorskin kaupunkeja.

Pekka Toveri uskoo, että Venäjä pyrkii seuraavaksi pitämään hallussaan valtaamaansa alueet Etelä-Ukrainassa. Jos Venäjä lähtee hyökkäämään, kohteina ovat Toverin mukaan mitä todennäköisimmin juuri Slovjansk ja Kramatorsk.

Silloin nähtäisiin toisinto siitä, mitä tapahtui Mariupolissa ja Severodonetskissa. ”Venäläiset ovat todenneet, että vanha, tuttu ja turvallinen sodankäynti sopii heille”, Toveri sanoo.

Venäjä ajaa tykistönsä asemiin, pommittaa päivien ajan haluttua aluetta, aiheuttaa ukrainalaisille tappioita, pakottaa heidät perääntymään ja miehittää alueen. Sitten kalusto hinataan pari kilometriä eteenpäin ja sama toistetaan.

”Asutuskeskukset, joihin ukrainalaiset asettuvat puolustukseen, tuhoutuvat täysin.”

Paikallinen asukas katseli lähelle asuinrakennuksia tehdyn iskun tuhoja Kramatorskissa torstaina 7. heinäkuuta. Uutistoimistojen mukaan ainakin yksi ihminen kuoli ja useita loukkaantui iskun osuttua hotellin ja asuinrakennuksen väliselle sisäpihalle.

Venäjän joukkojen tekemässä iskussa poskeensa haavan saanut mies otti tukea rakennuksesta Slovjanskin kaupungissa Donetskin alueella tiistaina 5. heinäkuuta. Kaupungin pormestarin mukaan Slovjansk joutui tulituksen kohteeksi myös torstaina.

Riittäkö kyky?

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vakuuttanut, että Ukraina valtaa takaisin kaikki Venäjän joukkojen siltä viemät kaupungit. Onko tämä vain retoriikka vai voiko Ukraina pystyä tähän?

”Kyllä heillä varmasti aikeita on, mutta on vaikea sanoa, mikä se heidän kykynsä on”, Toveri vastaa. Hän muistuttaa, että Ukraina pyrkii, kuten on viisasta, pitämään suunnitelmiaan ja kyvykkyyksiään salassa.

Paljon riippuu siitä, kuinka suuri osa koulutetuista joukoista ja länneltä saadusta materiaalista on lähetty paikkaamaan tappioita ja minkä verran joukkoja on käytettävissä operatiiviseen vastahyökkäykseen.

”Pienillä hyökkäyksillä, joilla otetaan kylä kerrallaan, ei ajeta Venäjää pois tai vallattuja alueita oteta takaisin. Sinne pitää kyetä tekemään kymmenientuhansien sotilaiden operaatio.”

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on useampaan otteeseen toistanut viestinsä siitä, että Ukraina valtaa takaisin Venäjän valtaamat kaupungit. Zelenskyi vieraili ukrainalaisten sotilaiden luona Dnipropetrovskin alueella perjantaina 8. heinäkuuta.

Nainen pyyhki kyyneliään samalla, kun hän katseli, miten hänen paareilla maannut puolisonsa nostettiin ambulanssin kyytiin Donetskin Kramatorskissa 5. heinäkuuta. Puoliso haavoittui Venäjän kaupunkiin tekemässä iskussa. Kramatorskista voi tulla yksi sodan seuraavista polttopisteistä.

Lisää aseapua

Ukraina ei kykene taistelemaan Venäjän tavoin, eikä länsi pysty vastaamaan Venäjän käyttämään materiaaliin kranaatti kranaatilta. Eräiden arvioiden mukaan Venäjä saattaa käyttää Ukrainassa 20 000–60 000 kranaattia päivässä.

”Ukrainan pitää iskeä sinne, missä pienemmällä kranaattimäärällä on vaikutuksia.”

Esimerkiksi Venäjän asevarastoihin. Venäjän tapa käydä sota edellyttää, että se tuo ja varastoi Ukrainaan tuhansia tonneja ampumatarvikkeita. Himars-raketinheitinten kaltaisten aseiden avulla Ukraina voi tuhota Venäjän asevarastoja.

Tällaisten aseiden lisäksi Ukraina tarvitsee Toverin mukaan lisää kykyä maalittamiseen. Jos ei näy minne ampuu, 80 kilometrinkään kantamasta ei ole merkittävää hyötyä. Ukrainalla pitäisi siis olla esimerkiksi joko tiedustelutietoa, kykyä lennättää lennokkeja tai tehdä elektronista paikannusta.

”Venäläiset ovat lisänneet merkittävästi elektronisen sodankäynnin kykyään”, Toveri sanoo. ”Ukraina tarvitsee nyt kykyä lamauttaa häirintälaitteita.”

Venäjä iski tiistaina Slovjanskin kaupungin markkinapaikalle. Iskussa kuoli ainakin kaksi ihmistä. Paikallinen nainen käveli savunneen markkinapaikan lähistöllä 5. heinäkuuta.

Pelastaja yritti viilentää itseään vedellä Slovjanskissa 5. heinäkuuta. Pelastajat yrittivät sammuttaa Venäjän joukkojen tulituksen vuoksi kaupungin markkinapaikalla syttynyttä tulipaloa.

Varaa jatkaa sotaa

Niin kauan, kun yleistä liikekannallepanoa ei julisteta, Venäjällä ei Toverin mukaan ole kykyä voittaa Ukrainaa sotilaallisesti. Liikekannallepano taas edellyttää, että Putin julistaisi ”erikoisoperaation” muuttuneen sodaksi. Se olisi iso sisäpoliittinen riski.

Lopulta taloustilanne voi olla se, mikä määrittää sodan suuntaa ja ajaa Ukrainan neuvottelupöytään. Sota on runnellut Ukrainan taloutta, ja maan bruttokansantuotteen on arvioitu romahtavan tänä vuonna yli 45 prosenttia. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä riippuvaisempi Ukraina on lännen avusta.

Venäjä taas saa länneltä yhä merkittäviä energiatuloja. ”Venäjän valtiolla on varaa jatkaa tätä sotaa vaikka kuinka pitkään, ellei sanktioita kiristetä.”

Toveri muistuttaa, ettei Putinin tarvitse murehtia mieltään osoittavista kansalaisista. Rangaistusten pelossa moni pysyy hiljaa. Samalla kurjistuva taloustilanne voi kääntyä Putinille eduksi. Jos sopimus­sotilaiden palkkoja korotetaan, vaihtoehto voisi houkutella yhä useampaa työttömäksi joutunutta venäläistä.

Toveri ei tässä vaiheessa usko pysyvään rauhansopimukseen. Ukrainassa muistetaan hyvin Minskin sopimukset, joiden piti tuoda tulitauko ja lopettaa Krimin sota. Näin ei kuitenkaan käynyt. Mikä tämän sodan sitten voisi lopettaa?

”Länsijohtajien pitäisi nyt löytää selkäranka”, Toveri vastaa. Hän sanoo, että Venäjän talous pitäisi lyödä kunnolla polvilleen ja Ukrainan tukemista jatkaa. ”Silloin olisi ehkä jotain edellytyksiä saada Venäjä ajettua pois.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut